Eurooppa-kirje: Poliisin murha herätti taas terrorismihuolen – nyt Belgiassa kysytään, miten puukkomies pääsi vapaaksi
Miten väkivaltaisista aikeistaan varoittanut tappaja pääsee livahtamaan viranomaisilta kenenkään puuttumatta asiaan? Keskustelu aiheesta on käynyt kiivaana koko menneen viikon Belgiassa.
Viime torstaina mies puukotti 29-vuotiaan poliisin kuoliaaksi ja haavoitti pahasti toista Schaerbeekin kaupunginosassa Brysselissä. Teosta pidätettyä 32-vuotiasta epäillään terroristisesta murhasta ja murhan yrityksestä.
Epäilty on jo ennestään poliisin tuttu. Mies oli istunut useita vuosia vankilassa, missä hän oli radikalisoitunut. Radikalisoituminen oli viranomaisten tiedossa. Hän oli myös EU:n terroristiepäiltyjen listalla.
Lisäksi mies oli kertonut väkivaltaisista aikeistaan paikallisella poliisiasemalla puukotusta edeltävänä aamuna. Mies vietiin omasta pyynnöstään psykiatriseen sairaalaan, mistä hän kuitenkin poistui tapaamatta koskaan lääkäriä.
OLISIKO POLIISIN KUOLEMA voitu välttää, kysytään nyt. Miksi miehen uhkauksia ei otettu vakavasti? Pettikö viranomaisten välinen kommunikaatio? Onko terrorismin vastainen lainsäädäntö ajan tasalla?
Median haastattelemien viranomaisten mukaan väkivalla uhkaavien henkilöiden kiinniottaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Belgialaisen lain mukaan ihminen, joka hakeutuu psykiatriseen hoitoon vapaaehtoisesti, on myös vapaa lähtemään hoidosta omasta tahdostaan.
Poliisikunnassa selityksiä ei niellä purematta. Brysselissä mieltään osoittaneet poliisit vaativat poliittisia päättäjiä ja oikeuslaitosta vastuuseen tapahtuneesta. Le Soir -lehden haastatteleman poliisin mukaan päättäjiltä puuttuu käsitys poliisin arjen todellisuudesta.
Pintaan ovat nousseet myös aiemmat poliisiin kohdistuneet väkivallanteot. Edellinen kuolemaan johtanut isku tapahtui vuonna 2018, kun vankilasta lomalla ollut mies tappoi kaksi poliisia ja opiskelijan Liègessä.
Silloinkin keskusteltiin siitä, miksi vanki sai liikkua vapaana, vaikka hänellä epäiltiin olevan yhteyksiä radikaaleihin islamisteihin.
BRYSSELIN PUUKOTUS HERÄTTÄÄ myös muita ikäviä terrorismiin liittyviä muistoja.
Vuoden 2016 terrori-iskujen jälkipyykkiä pestään edelleen. 32 henkeä vaatineiden iskujen oikeudenkäynnin aloittamista on saatu odottaa tähän syksyyn asti. Osa iskussa loukkaantuneista ja traumatisoituneista ihmisistä kokee jääneensä ilman riittävää yhteiskunnallista tukea.
EU:ssa on otettu askelia terrorismin ja radikalisoitumisen vastaisessa työssä. Tavoitteena on muun muassa terrorismiin liittyvän rahoituksen torjunta ja terroristisiin verkkosisältöihin puuttuminen.
EU-maat ovat myös pohtineet keinoja vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Vankiloiden tilanne on ongelma muun muassa Ranskassa ja Belgiassa.
YLE
18.11.2022 08:00
Le Soir -lehden haastatteleman poliisin mukaan päättäjiltä puuttuu käsitys poliisin arjen todellisuudesta.
Suomessa samoin, mutta meillä se käsitys puuttuu myös joiltain poliiseiltakin, mm.
Jari Taposelta.
Onko terrorismin vastainen lainsäädäntö ajan tasalla?
Ei ole. Se on keskittynyt punavihreiden tahdon takia äärioikeistoon - niihin pariinsataan hönöön, mutta ei niihin kymmeniin tuhansiin islamisteihin, joiden sallitaan saapuvan "helpottamaan työvoimapulaa ja rikastuttamaan kulttuuria".
Silloinkin keskusteltiin siitä, miksi vanki sai liikkua vapaana, vaikka hänellä epäiltiin olevan yhteyksiä radikaaleihin islamisteihin.
Sai liikkua vapaana koska ihmisoikeudet, rasismisyytteiden pelko sekä suvaitsevaisuus ja sinisilmäisyys; "eihän muslimi voi olla paha - hehän ovat uskovaisia"
Osa iskussa loukkaantuneista ja traumatisoituneista ihmisistä kokee jääneensä ilman riittävää yhteiskunnallista tukea.
Samaan aikaan rahaa on haaskattu uusien terroristien vastaanottamiseksi islamilaisista maista ja heidän hyysääminen on vienyt rahat. No, EU priorisoi koska "nämä kaikkein heikoimmat ja nämä kaikkein haavoittuvaisimmat tarvitsevat kaiken mahdollisen avun ja tuen"
(lausutaan kommarisuvakki Paavo Arhinmäen (vas) äänellä).
EU:ssa on otettu askelia terrorismin ja radikalisoitumisen vastaisessa työssä. Tavoitteena on muun muassa terrorismiin liittyvän rahoituksen torjunta ja terroristisiin verkkosisältöihin puuttuminen.
EU-maat ovat myös pohtineet keinoja vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Vankiloiden tilanne on ongelma muun muassa Ranskassa ja Belgiassa.
Mutta mitään todellista rikosten ehkäisemiseksi ei tapahdu, sillä "maahanmuutto" islamilaisista maista etenee vauhdilla, koska ihmisoikeudet ja työvoimapula sekä kansainväliset sopimukset.
Nyt Belgiassa lähinnä toivotaan, että poliisimurha unohtuu nopeasti ja voidaan taas vimmalla keskittyä miten saadaan lisää islamisteja nauttimaan ihmisoikeuksista Euroopassa.