Jokainen, jonka isä on kuollut, on kyseisen dokumentin päähenkilö. Kirjaimellisesti. Kyseessä oli tuhansia ihmisiä, jotka kokoontuivat salaa Helsigin jäähalliin sopimaan, että he haluavat henkilöityä tällaisessa hahmossa nimeltä Lauri. Kaikkia heitä oli kiusattu koulussa ja kaikki olivat suunnitelleet entisten kiusaajiensa massamurhaa. Koulukiusaaminen on rohkeaa ja riskialtista puuhaa, kun koskaan et tiedä, pääsetkö jonkun massamurhalistalle.jortsumestari kirjoitti: ↑Ma Joulu 26, 2022 12:10 am Jos kerran Roopen isä on kuollut, niin siinä tapauksessa hän on joukkomurhia suunnitelleesta miehetä kertoneen Valkoinen raivo -dokumentin päähenkilö.
Siis suurin ongelma tässä keskustelussa näyttää olevan, että puolet kirjoittajista ei ymmärrä yksinkertaisia päättelysääntöjä. Sen vuoksi he keksivät "uutena asiana" jokainen vuorollaan aivan saman asian, joka ei perustu mihinkään ja jolla ei ole puhdasta sattumaa suurempaa todennäköisyyttä pitää paikkaansa. Tai yleensä jopa vielä vähemmän.
"Veikkaan, että näillä henkilöillä on mahdollisesti yksi yhteinen piirre, eli he ovat sama henkilö." Eikä menoa haittaa se, että se yksikään ei pitänyt paikkaansa, koska kyseessähän oli koko ajan pelkkä heitto. Ja suurin osa tämän keskustelun pituudesta koostuu näistä toistuvista "heittelijöistä", joista jokainen pistää sisään saman, ilmaisen mutta häviävän lottorivin.
Älyttömäksi koko ajatuksen tekee se, että dokkarin päähenkilö analysoi itseään, kun taas tämä epäilty vaikuttaa olevan spontaani ja sekava, siis suunnilleen vastakohta henkilölle, joka on kunnostautunut itsensä arvioimisessa ja tarkastelussa. Siis suomeksi voisi sanoa, että jokainen, joka asiasta jotain tietää, on kanssasi eri mieltä.
Yksi narsistisen häiriön piirre on se, että henkilöllä ei ole pysyvää minäkäsitystä, josta johtuen hänestä voidaan havaita, että hän "näyttelee" tilanteita tai "keksii" itsensä henkilönä tai hahmona eri kohtaamisiin. Esimerkiksi omaksuu "tietävän" tai "asiantuntevan" hahmon äänenpainot ja maneerit, eikä ymmärrä, että asiantuntemus on siinä, mitä sanotaan, ei siinä, miten se sanotaan.
Ongelma tällaisissa "heittelijöissä" on, että he luulevat tarjoavansa juttuun jotain uutta, mikä saattaa osoittautua olennaiseksi. Koska he eivät tiedä, että sama on heitetty jo kaksikymmentä kertaa ja todettu joka kerralla, että se ei pidä paikkaansa. Ja koska se ei maksa heille mitään. Mutta käytännössä sen heiton motiivi on, että "vaan ihailkaapa minuakin, koska tahdon minäkin olla äänessä".
Joskus mennään sillä tasolla, että Roope Tikkanen on oikeasti Tom of Finland eli Touko Laaksonen. Ne asiat, mitkä selvästi eivät yhdistä heitä, on keksitty Laaksosen hahmoon sitä varten, että kukaan ei hoksaisi yhteyttä. Tom of Finland on oikeasti psykiatri Ullanlinnasta, jolla ei ole mitään tekemistä homoerotiikan kanssa. Mutta jotta hänen identiteettinsä ei paljastuisi, hänet kuvattiin dokumentissa edesmenneenä homoerotiikan piirtäjänä.
Ihan samalla tavalla ne asiat, mitkä tässä Laurissa eivät täsmää, siis käytännössä kaikki, on keksitty. Sitä varten, että voidaan kertoa tarina niistä asioista, mitkä täsmäävät. Siis käytännössä ei mistään. Päättely siis menee, että "koska dokkari ei millään tavalla kerro Tikkasesta, niin tästä voidaan päätellä, että se nimenomaan kertoo Tikkasesta".
