Tottakai ovat saattaneet puhua lähimmille ystävilleen. Mutta eivät ne ystävilleen mahdollisesti kerrotut tiedot ole oikeuden käytettävissä. Ovat saattaneet puhua mereen ajostakin, mutta sitäkään ei tiedetä, ovatko.Miss Holmes #1 kirjoitti: ↑Ma Huhti 29, 2024 12:57 pmMinä en nyt tarkoittanut, että olisi edes ollut tarvetta tuoda tuota kuulemisissa esiin. Tuskin sellaista edes kysytty lapsilta ja varmasti olivat jo kuulleet Tikkasen toimittamisesta Aurooraan.Ei maininnut kumpikaan Vn lapsista Tn työkyvyttömyydestä eikä kotona hengailusta, eivät masennuksestakaan (olen tuonut aiemmin ketjuun molempien lasten todistelut). Poika mainitsi ihmetellen sitä, kun "pyykkikone oli käynnissä, se oli outoa, koska T ehkä joskus tyhjensi tiskikoneen, mutta harvoin. Jokus hän aattoi ulkoiluttaa koiraa. Perheessä kävi siivooja j.t.vk" (pojan mukaan siis j.t. vk.). Isä oli kyynyt oliko T laittanut tiskikoneen päälle. T vastannut laittaneensa".
- Lapsille on tietenkin kohdistettu kysymykset. Poikahan kertoi vaiheista, jolloin tutustuivat Tikkaseen ja mm. siitä naapuriasunnon ostamien harkinnasta
Varmaan jää tunnereaktioita kirjaamatta, koska kuulustelujen fokus on paljolti tapahtumien kulussa. Molempien lasten todisteluita lukiessa mustaa valkoisella tulee kyllä mielestäni hyvin selvästi ilmi lasten hätä.
*********
Tarkoitin sitä, että lapset ovat aiemmin varmasti lähimmille ystävilleen tuoneet esille tilanteen kotona. Puhuneet varmasti myös mereenajosta, päin vastoin kuin äitinsä.
Lapsilla on uskomattomat tuntosarvet kodin ilmapiiriin. Suojatakseni yksityisyyttäni, en voi tarkemmin kertoa, mutta jopa kotoa pois muuttanut lapseni aisti käydessään fiiliksen, vaikka kuinka yritin hymyillä ja olla ''normaali''.
Kyllä Vn tyttären kertoma siitä, kun hän kulki asunnossa ympäriinsä, niin kuinka häntä pelotti, jos löytää äidin sieltä - on tosi koskettavaa luettavaa.
Vn poika on myös tehnyt hyviä havaintoja T:stä, kun meni isänsä kanssa asunnolle - ne löytyy myös ketjuun tuomastani pojan todistelusta.
******
Niin on lapsilla uskomattomant tuntoarvet. Tiedän ihan omasta kokemuksesta, myös sen miten lojaaleja lapset ovat / voivat olla jopa alkoholin vaikutuksesta väkivaltaiseksi muuttuvaa vanhempaa kohtaan.
Tyttären ja pojan todistelut toin aiemmin ketjuun muuten kokonaan, paitsi en niitä tietoja, kun heiltä kysyttiin äidin kadonneista arvoesineistä. Molemmat tiesivät hyvin ne, missä äiti niitä piti ja tytär mainitsi myös siitä Cartier-ranneketjusta, totesi, ettei sitä saa auki kuin ruuvimeisselillä, siksi se ollut äifdillä aina ranteessa. Se meni kai rikki henkirikoksen yhteydessä.
Ei tietysti tiedetä välttämättä ihan kaikkea, mitä omaisten kuulusteluissa on mahdollisesti tullut esille. Tai miten se on, kirjataanko ne kaikki ja aina virallisiin kuulustelupöytäkirjoihin ja todistajanlausuntoihin. Toisaalta ei kai poliiseillakaan saa olla mitään rinnakkaisia arkistoja. Tiedetään ne, mitä oikeuden käytössä on.
******
Tässä casessa on myös monilla aikuisilla ollut tuntosarvet herkillä - esimerkkinä Vn veli, Vn ex ja Vn tyttären kaverin isä. Herkillä siinä, miten he hyvin aikaisin, ekasta pe 16.12. Tn kohtaamisesta alkaen osasivat epäillä jotain tapahtuneen ja epäillä Tikkasta. Samoin kuin poliisi, joka otti poliisilaitoksella vastaan Tn tämän tullessa jättämään katoamis-ilmoituksen.
- Kaikki nuo sellaisia tuntemuksia, jotka tällaisissa tapauksissa pitäisi uskaltaa ottaa vakavasti ja niinhän he ottivatkin, kun pe illalla Vn soitti- yhdessä exän kanssa sovittuaan poliisit asunnolle keskustelemaan Tn kanssa. Kyllä T ihan noiden tuntemusten pohjalta oli selkeästi epäilty. Sekavasti käyttäytyvä, ainakin 3 eri versiota Vn muka töihin lähdöstä kertova. Ei kestä katsoa toisia silmiin. On "kuutamolla". Pitää ohjeistaa soittamaan häkeen ja menemään poliisilaitokselle. Sellaista käytöstä, jollaista ei olisi ihmisellä, jonka vaimo on juuri kadonnut.
Vain siisti asunto Ullanlinnan arvotalossa hämännyt, niin ettei poliisin johdosta annettu etsintälupaa jo pe illalle.
Ihan kamalaa, jos olisi ryhtynyt raijaamaan ruumista jo klo 6 aikoihin ja jos olisi päässyt lähtemään ruumista hukuttamaan. Ainoa pelastus oli, ettei T:lla ollut voimia eikä voimavaroja saada isoa, painavaa ruumiskääröä autoon. Kumma, ettei pyytänyt nostoapua ohi kulkeneilta naapureiltä. Erikoista myös, että jätti käärön pulkassa auton viereen mentyään itse vielä asuntoon, ehkä vessaan käymään, mutta tulikin sitten kiire juosta paikalle, kun oli jo jäämässä kiinni.