Miss Holmes #1 kirjoitti: ↑Pe Huhti 19, 2024 12:26 am
Täällä tuli taas jättimäinen väärin ymmärrys.
Tarkoitukseni ei ollut aloittaa jankkausta Tikkasen reseptien kirjoituksesta, vaan todeta, että niinhän tuo oli: itse itsensä lääkinnyt jo pitkään, eikä välttämättä ihan toimivasti ja tarkoituksen mukaisesti.
Varmasti tuolla lääkeidenkäytöllä on ollut oma osansa tapahtumiin, niin surmaan, kuin sen peittelyyn.
Onko taustalla ollut todellisia mt ongelmia, joita lääkkeillä olisi voinut hoitaa, on sitten taas eri asia.
Ainakin aiemman 2suuntais diagnoosin hoitava tavallaan kumosi.
Muita aiempia diagnooseja ei ole masennusta lukuunottamatta tuotu esiin.
Siinä missä alkoholin suurkulutus voi johtaa masennukseen, uskoisin pitkäaikaisen lääkkeillä narkkaamisen johtavan samaan.
Eli oliko todellisuudessa mitään hoidettavaa mt-ongelmaa alunperin?
Ei kannata turhasta pahastua. Näitä toisen ketjulaisen kirjoittaman väärinymmärryksiä ketjussa riittää. Jotkut pahastuvat jopa siitä, että käydään keskustelua uuden hyvin oleellisen saadun tiedon pohjalta. Uusi tieto voi romuttaa aiempia päätelmiä kuten nyt kävi. Facta voi romuttaa sitä kuvaa, minkä ketjulainen on muodostanut itselleen - ehkä ainakin osittain voidakseen jotenkin kestää tapausta, jossa henkirikoksen tekotapa on ollut säälimättömän julma ja raaka (huom! tuossa vain oletuksiani).
T on lääkinnyt itseään varmasti jo pidempään, mutta sitä ei tiedot kerro, miten pitkään. Olen epäillyt, että ehkä sieltä noin 2013 alkaen, josta T itse kertonut sairaalahoidon jälkeen käyttäneensä esim. unilääkkeitä ylisuurilla annoksilla (mitä muuta, kun tuossa mainittu esim?)
Erittäin oleellinen tieto, että lääkäri pystyy ihan laillisilla resepteillä (kollegan tai itsensä kirjoittamilla) - käyttämään esim. bentsoja väärin. On mahdollista, kun poikkeaa suositellusta käytössä - vain 2 viikon ajan lääkettä käyttäen. Kun on kirjoitettu isoimmalla annoksella kaiken varalta määrä, jolla voi käyttää ihan jatkuvasti. Tällä asialla on todella iso merkitys - ihan yhteiskunnallisesti.
T:llä oli
26 vuotiaana psykoosi, jonka voisin kuvitella olleen varsin erikoinen kokemus aiemmin terveellä ihmisellä. Oireet alakaneet vielä ulkomailla ollessa ja Suomeen tultuaan sairaalahoitoon (ystävä tai kaksoisisko vienyt?) ehkä jouduttu tekemään päätös tahdonvastaisesta hoidosta? Usein kai se tehdään psykoosin yhteydessä? Miten pitkä sairaalahoito lienee ollut, ehkä muutaman viikon?
Diagnoosiksi tullut
psykoottinen masennus - ja myöhemmin (tuon olen tulkinnut, että tuon osastohoidon lopulla)
2-suuntainen mielialahäiriö.
Spekulaatiota hoitosuhteesta edellisen psykiatrin kanssa:
Ehkä se sittemmin
eläköitynyt psykiatri ei ollut teilannut 2-suuntaisen diagnoosia - ainakaan potilaskertomustasolle? Olisi mielenkiintoista tietää, milloin tuo hoitosuhde on alkanut. Olen ajatellut, että olisiko alkanut 2013? Silloin olisi kulunut 13 v T:lle aiemmin asetetuista diagnooseista. Onhan se mahdollista, että tuo psykiatri oli alkanut hoitamaan masennusta, jos T hakeutui univaikeuksien ja masennus-oireiden vuoksi hoitoon. Elämäntilanteessa, joka ollut T:lle todennäköisesti fyysisestikin rankka. Oli tehnyt ihan liikaa pävystystöitä (mielessä jo iso talonrakennusprojekti, johon ehkä rahaa keräsi). Valviraan meni ilmoitus 5/2013. Päätös 4/2014 - 3/2015.
Millon T diagnosoinut itseltään ADHD:n? Välituomiossa ei taida tietoa olla?
Luulen hänen tehneen diagnoosin halutessaan ymmärtää omia oireitaan. Aloittanut lääkityksen ja huomannut sen auttavan oiresiinsa. Luulen hänen tehneen diagnoosin viimeisten 10 v aikana.
Voisin kuvitella, että lääkkeiden väärinkäyttö olisi alkanut 2013.
Luulen lääkkeiden väärinkäytön alkaneen ihan samalla tavalla kuin kaikilla muillakin väärinkäyttäjillä. Riittävällä annoksella on saanut hyvän olon, johon halunnut taas palata. Eikä aikaakaan, kun jäänyt koukkuun. Elämänsä tilanteessakin altistavia tekijöitä; piti saada unen päästä kiinni ja aamulla piti saada virkeys päivään, kun päivysti useammassa sairaalassa ja päivystyksen jälkeen olisi pitänyt olla klo 8 jo päätyössään HUS:ssa, mutta samanaikaisesti piti olla antamassa päivystysraporttia sairaalassa, jossa yön päivystänyt.
Epäilen, ettei T ole oikeasti myöntänyt ilmeistä lääkeaddiktiotaan edes itselleen. Käyttänyt siis unilääkkeinä ja ahdistukseen käyttämiään lääkkeitä (bentsoja va muuta?) lisäksi on ehkä adhd-lääkettään (mahdollisesti stimulanttia) käyttänyt.
Epäilikö V koskaan Tn käyttäneen väärin laillisesti reseptillään käyttämiään lääkkeitä. Joku taisi joskus epäillä, että V olis saanut ennen surmaa tietoonsa, miten T olisi laittomin keinoin hommannut lääkkeitä itselleen jne … Mutta, kun T on siis pystynyt siihen ihan omien laillisten reseptiensä kanssa.
Viimeinen hoitava psykiatri siis teilasi 2-suuntaisen dg:n, koska potilaskertomuksissa ei ollut merkintöjä maniajaksoista. <— tuohon huomio, että kertomusmerkinnät 2000 lienee ollut vähän puutteellisest, jos ei dg:n perusteita kirjattu.
Hoitavan psykiatrinkin mukaan T:llä oli masennusta ja ahdistusta. Niitä sitten hoitanut. Tai T paljolti - ellei kokonaan sääteli eri masennuslääkkeiden kokeilemista. Huonosti vaan meni - montako masennuslääkettä ehti käydä läpi 8/21 - 11/22?
Välituomion arvoituksellisissa tiedoissa on lääkkeiden nimet poistettu, mutta sieltä on
selvästi nähtävissä, että psykiatri oli kuitenkin aloittanut - ehkä kokeiluna 2-suuntaisessa käytetyn kahden lääkkeen yhdistelmän. Toinen ollut joku mielialan tasaajista ja toinen todennäköisesti uuden polven psykoosilääke. Mikäli muistan oikein olisi tuo kokeilu alkanut loppuvuodesta -21, mutta (olikohan puhelu?) 25.1.2022, jossa kävi ilmi, että T oli lopettanut nuo 2 lääkettä.
Kuulostaa jääneen ehkä liian lyhyeksi tuo kokeilu.
"Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytetään lääkkeinä useimmiten mielialaa tasaavia lääkkeitä, ja uuden polven psykoosilääkkeitä. (psykoosia estävänä). Mielialan tasaajiin kuuluvat litium sekä alun perin epilepsialääkkeiksi kehitetyt karbamatsepiini, okskarbatsepiini, valproaatti ja lamotrigiini. Mielialan tasaajien ja psykoosilääkkeiden lisäksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytetään lisälääkkeinä muita psyykenlääkkeitä."
T:n psyykkiset sairaudet / oireet ja sairauslomat 2021 alkaen:
-
Psykoosi, psykoottinen masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö vuonna 2000 (26 v)
- 2013 sairaalahoito, josta ei mitään tietoja
- 2013 univaikeuksia (nukahtamisen vaikeutena?) em. sairaalahoidon jälkeen
- Mitä oireita oli, kun hakeutui edeltävän psykiatrin hoitoon, milloin hakeutui?
- 18.8.2021
masennus ja ahdistus oireiden vuoksi alkoi hoitosuhde viimeiden psykiatrin kanssa,
Psykiatri teilasi 21 v aiemmin tehdyn 2-suuntaisen dg:n
-
Kesällä 2022 uupumusta, ei ollut työkunnossa 6/-22. Kesälomalla kertomansa mukaa yritti levätä, ei ollut riittänyt hoidoksi.
-
ADHD itsensä diagnosoimana - milloin?
(-
Sairaalloinen mustasukkaisuus? joka ilmennyt jo vainoharhaisuutenakin syksyn -22 aikana) - suluissa, kun siitä ei virallista dg.
- K
äynnit psykiatrilla 18.8.2021 - 2/2022 (6 käyntiä), 7. käynti 5.10. ja 8. käynti 23.11.2022 (3 viikkoa ennen surmaa)
- 8/2021 - 9/2022 ajalla ollut vaihtelevan pituisia sairauslomia. Ilmeisesti
noin 21.9.2022 jälkeen ei enää töissä, si oli jatkettu 6 vk 23.11. käynnillä.
Varmasti voi miettiä, mikä on muna ja mikä on kana, kun mietit, olisiko masennus seurausta lääkkeiden väärinkäytöstä. T:n psykiatrinen sairastamisensa alkoi varsin "kovin" oirein.
Joku peruste ollut diagnoosille Psykoottinen masennus, kun ei ollut pelkkä Psykoosi. Ollut ehkä masennustaipumusta jo ennen psykoosia?
Masennus on vahvasti perinnöllistä, alttius sairastua 2-suuntaiseen on perinnöllistä. Ei tietoa, onko vanhemmillaan ja / tai 1. asteen sululaisillaan näitä sairauksia.
Arvelen
T:lla olleen ihan primaaristi psyykkisiä sairauksia, ei vain epämääräisiä tai keksittyjä oireita (adhd on edellä mainittu, vaikka ei ole sairaus). Hänen ei olisi pitänyt / kannattanut hoitaa niitä itse. Silloin, kun lääkäri ei voi luottaa omien oireidensa diagnostiikkaa ja hoitoa kollegalleen, epäilen, ettei henkilöllä ole perusluottamusta elämään (pelkkä oma luulo). Jos T olisi luottanut kollegan arvioon ja määräämään hoitoon voisi tilanne olla parhaimmillaan ihan toinen. Tuo, että lääkäri pystyy ihan laillisten reseptiensä puitteissa käyttämään lääkkeitä - on iso epäkohta.
Tn psyykkisillä sairauksilla ja lääkkeiden väärinkäytöään lienee oma osuutensa henkirikokseen päätymisellä, mutta eivät ne tekoa selitä.