Re: Ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, ihmisen vaikutus ilmastoon
Lähetetty: Ti Loka 19, 2021 7:14 am
https://edition.cnn.com/2021/10/09/weat ... index.htmlAntarctica's last 6 months were the coldest on record
Suomen johtava rikosaiheinen portaali
https://murha.info/rikosfoorumi/
https://edition.cnn.com/2021/10/09/weat ... index.htmlAntarctica's last 6 months were the coldest on record
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilm ... #gs.gvjzwtIlmastostressi uhkaa albatrossien parisuhteita – yhä useampi lintupari päätyy eroon
Lämmin merivesi nostaa albatrossien stressitasoa, mikä saattaa johtaa pariskuntien eroon, tutkijat pohtivat.
JULKAISTU 4 TUNTIA SITTEN
Tutkijat havaitsivat albatrossien eroprosentin kasvaneen, minkä epäillään johtuvan ilmastonmuutoksesta, kirjoittaa Guardian.
Albatrosseja luonnehditaan yhdeksi maailman yksiavioisimmista linnuista, sillä parinvalinnan jälkeen tyypillisesti vain yhdestä kolmeen prosenttia pareista eroaa.
Nyt tutkijat ovat havaitsivat, että ilmastonmuutos saattaa häiritä lintulajin rakkauselämää.
Tutkimuksessa tarkkailtiin 15 500 lisääntyvää albatrossiparia 15 vuoden ajan Falklandinsaarilla. Keskivertoa lämpimämpinä vuosina lintujen eroprosentin havaittiin kasvavan kahdeksaan prosenttiin.
Ilmaston lämpenemisellä on vaikutusta merilintujen elämään. Lämpimämpi vesi johtaa siihen, että ruokaa on vähemmän tarjolla ja elinolosuhteet kovenevat. Näiden vuoksi vähemmän poikasia selviytyy, lintujen stressihormonitasot kasvavat ja ruokaa täytyy etsiä kauempaa.
Tutkijoiden hypoteesi: Stressistä syytetään kumppania
Tutkijat havaitsivat, että yleensä albatrossipari päätyy eroamaan, jos ne eivät onnistu lisääntymään keskenään. Toinen taustalla oleva tekijä liittyi ruoan vähäisyyteen. Yllättävää oli, että vaikka pari onnistuisi tekemään poikasia ja ruokaa olisi tarjolla, korkeampi veden lämpötila oli kytköksissä kasvavaan eroprosenttiin.
Lissabonin yliopiston tutkija Francesco Ventura esittää Guardianissa kaksi mahdollista selitystä ilmiölle.
Lämpenevät vedet pakottavat linnut metsästämään ruokaa kauemmin ja lentämään pidempiä matkoja. Jos lintu ei onnistu palaamaan lisääntymiskauden ajaksi, niiden puoliso etsii toisen kumppanin.
Tämän lisäksi lämpimämpi vesi ja karummat olosuhteet aiheuttavat lintujen stressihormonin tason nousun. Linnut saattavat tuntea sen vaikutuksen ja kokea sen johtuvan partneristaan.
– Esitämme tätä partnerin syytös -hypoteesia, jossa stressaantunut naaras saattaa kokea psykologista stressiä ja kokea sen johtuvan koiraan surkeasta suoriutumisesta.
Kuka muistaa muuten vielä ne 80-luvun happosateet ja miten hirveitä ne olivat? Mihinkähän nekin menivät...30.1.2022 klo 19.40
Seinäjoen lukion lehtori vihjaili oppilailleen, ettei ilmastonmuutos olekaan ihmisen aiheuttama – OAJ: Opettaja ei saa opettaa opetussuunnitelmaa vastaan.
Seinäjoen lukion fysiikan lehtorin toiminta herättää keskustelua. Arkistokuva.Kuva: Tomi Kosonen
Johanna Jurkka
SEINÄJOKI
Seinäjoen lukion fysiikan lehtorin epäillään käsittelevän ilmastonmuutosta opetuksessaan tavalla, joka voi olla lukion virallisen opetussuunnitelman vastainen. ...
(maksumuuri)
https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/sei ... aa-vastaan
Asiasta on kyllä tutkimustietoa ihan täältä kotimaastakin käsin. Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on olematon.Tämä ei ole sellainen juttu, että se joko on ihmisen aiheuttama, tai se ei ole... On Anoi Kaa on oikeassa siinä, että ilmasto on muuttunut kaiken aikaa eri syistä, mutta väärässä siinä, että ihminen ei vaikuttaisi ilmastoon...
Myös otsonikato hössötys on aika hiljaista nykyään, sillonhan vedettiin kauppojen hyllyiltä jotain ponnekaasu tuotteita. Saatanan hiuslakkaaja ilmaston tuhoajatOn Anoi Kaa kirjoitti: ↑Ti Helmi 01, 2022 12:11 am ..,,
Kuka muistaa muuten vielä ne 80-luvun happosateet ja miten hirveitä ne olivat? Mihinkähän nekin menivät...
Tämä lainaus sopii niin ilmastoveivauksiin kuin korona-aiheeseenkin:
"Ihmisiä on helpompi huijata kuin vakuuttaa heille että heitä on huijattu."
- Mark Twain
https://yle.fi/uutiset/3-12305819Trooppinen saari
Ilmastonmuutos aiheuttaa Italian eteläosissa rajuja muutoksia, mutta osa viljelijöistä pyrkii sopeutumaan mullistuksiin. Saarella kasvaa avokadoja, mangoja ja jopa kahvipensaita.
17.4. 7:30
PALERMO / ROCCA DI CAPRILEONE Viime kesänä sisilialaiset yrittivät selviytyä tukahduttavassa helteessä. Lämpötila kipusi paikoin lähes 50 asteeseen.
Morettinon perheelle armoton auringonpaahde oli kuitenkin onni. Se sai aikaan jotain ennennäkemätöntä.
Perhe kasvattaa Palermon kaupungin laidalla kahvipensaita, jotka antoivat kesän lopulla suuremman sadon kuin koskaan aikaisemmin.
Morettinojen poikkeuksellinen kahvisato on yksi merkki Välimeren alueella tapahtuvasta rajusta muutoksesta, jonka takana on ilmaston muuta maailmaa vauhdikkaampi lämpeneminen.
Se tuo paikallisille viljelijöille hankaluuksia. Osa alueen perinteisistä kasveista ei välttämättä selviydy muutoksista. Jotkut viljelijät ovat kuitenkin nähneet, että ilmaston lämpeneminen voi olla isosta myllerryksestä huolimatta myös mahdollisuus.
https://yle.fi/uutiset/3-12500165Ranskassa ja Espanjassa on viime päivinä mitattu 40 asteen lämpötiloja ja Britanniassakin yli 30 astetta. Suomeen hurja helleaalto ei yllä. Lähipäivät, ehkä jopa juhannusta myöten, vietetään tavanomaisessa kesäsäässä.
Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan tukahduttavien säiden takana vaikuttaa ilmastonmuutos. Kuva: Ilmari Fabritius
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nol ... #gs.hbkxo2Nollahiilipolitiikka johtaa köyhyyskatastrofiin, mutta ei edistä ilmastonsuojelua, sanoo Nobel-ekonomisteja johtanut tutkija
Bjorn Lomborg
JULKAISTU TUNTI SITTEN
Kiirehtimällä yritettävän vihreän siirtymän kustannukset kasaantuvat ennen kaikkea maailman köyhimpien niskaan, sanoo tanskalaistutkija. Sharm el-Sheikhin ilmastokokous alkaa tänään sunnuntaina.
Copenhagen Consensus Center on muun muassa Nobel-tason ekonomisteista koostuva tutkimuskeskus ja ajatushautomo, jonka sanotaan pyrkivän löytämään tehokkaimpia ratkaisuja maailman vaikeimpiin ongelmiin.
Ilmastonmuutos on ehdottomasti yksi niistä.
Vuonna 2013 Tanskan ympäristöntutkimuslaitoksen entinen johtaja, tutkija Bjørn Lomborg, kokosi kymmenen tiimiä, jotka koostuivat monista maailman johtavista taloustieteilijöistä.
Joukossa oli useita Nobelin taloustieteen palkinnon voittajia.
Tiimeillä oli yksi tehtävä: selvittää mikä on tehokkain keino käyttää 75 miljardia dollaria, jotta maailmasta tulisi parempi paikka.
Tehokkuutta mitattiin sillä, mikä sijoitus antaa eniten takaisin neljän vuoden ajanjaksolla.
Kun tiimit olivat tehneet itsenäisesti listan 12 polttavimman globaalin ongelman osalta, Lomborgin tiimi siivilöi tiimien ratkaisuista keskeisimmät ja yleisimmät.
Syntyi How to Spend $75 Billion To Make The World A Better Place -teos.
Keskeisimmät väitteet
Tiimit käyttivät lähteinään pääasiassa YK:n alaisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n ja Yhdysvaltain kansallisen ympäristöarviointikeskuksen tilastoja.
Tilastojen tulkitsemiseksi on käytetty taloustieteen Nobelilla palkitun ympäristöekonomistin ja Yalen yliopiston professorin William NordhausinDICE-laskentamallia.
Selvityksen mukaan eniten rahalle saa vastinetta sijoittamalla hivenaineisiin ja lääkkeisiin, joilla taistellaan aliravitsemusta vastaan, ja sijoittamalla esikouluikäisten koulutusmahdollisuuksiin.
Koska paremmin ravitut ja koulutetut lapset elävät terveemmin ja tehokkaammin, jokaista dollaria vastaan saatu maailmanlaajuinen hyöty on taloustieteilijöiden arvion mukaan 63 dollaria.
Toisin sanoen köyhimpien ihmisten auttaminen pois äärimmäisestä köyhyydestä on paras tapa tehdä hyvää, ei pelkästään heille, vaan ihan kaikille.
Yhden dollarin sijoitus köyhimpien ihmisten riittävään ravinnon saantiin maksaa itsensä takaisin neljän vuoden aikana 63-kertaisesti, tutkimus väittää.
Selvityksessä nousee esiin myös malariahoidon tehostaminen, lasten immuunipuolustuksen parantaminen esimerkiksi rokotteilla ja matojen poistattaminen.
Kaikkien näiden ratkaisujen hyöty oli sijoitukseen nähden monikymmenkertainen.
Sen sijaan kiirehtivän ilmastopolitiikan siivittämän vihreän siirtymän vaikutus saattaa olla negatiivinen sekä köyhiin että ilmastoon, vaikka sen taustalla olisikin rakkaus planeettaamme kohtaan. Näin väittää tutkija Bjørn Lomborg.
Skeptinen ympäristöntutkija
Teoksessaan False Alarm: How Climate Change Panic Costs Us Trillions, Hurts the Poor, and Fails to Fix the Planet Lomborg kritisoi tapoja, joilla yritämme taistella ilmastonmuutosta vastaan.
Lomborg ei ole ilmastodenialisti. Hän tietää, että ilmasto muuttuu, muutos johtuu osin ihmisen toiminnasta, ongelma on vakava ja siihen pitää tarttua.
Hän on kuitenkin monien kanssa eri mieltä siitä, miten tulevaisuuden uusiutuvan energian maailmaa tulisi edesauttaa.
Ilmastopelottelun historia
YK:n ensimmäisessä ilmastokokouksessa vuonna 1972 järjestäjät varoittivat, että maailmalla on kymmenen vuotta aikaa välttää ilmastokatastrofi.
Samana vuonna ilmestyi Kasvun rajat -raportti (engl. Limits to Growth), joka ennusti, että luonnonresurssit ehtyvät muutamassa vuosikymmenessä ja saasteet nujertavat meidät.
Kyseessä oli Rooman Klubin tilaama ja julkaisema raportti.
Rooman klubi on yksi perustajajäsenistä Trans-Mediterranean Renewable Energy Cooperation -yhtiössä (TREC), jonka tavoitteena on Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kasvavan energiatarpeen tyydyttäminen aavikoille rakennettavilla aurinkolämpövoimaloilla.
Vuonna 1982, jolloin katastrofin olisi kuulunut jo tapahtua, YK nosti panoksia ja ennusti “planetaarisen tason tuhoa, joka on verrattavissa ydinaseholokaustin mittakaavaan ja peruuttamattomuuteen, vuoteen 2000 mennessä”.
Ihmisten sukupuuton sijaan ilmastoon liittyviä kuolemia on nyt noin 25-kertaisesti vähemmän kuin sata vuotta sitten, Lomborgin tutkimus väittää. Näitä ovat kuolemat, jotka liittyvät tulviin, kuivuusjaksoihin, myrskyihin, metsäpaloihin ja hellejaksoihin.
Lomborgin tiimin tutkimuksen mukaan 1920-luvulla ilmastokatastrofit tappoivat yli puoli miljoonaa ihmistä vuodessa. Nyt niiden seurauksena kuolee keskimäärin noin 20 000 ihmistä vuodessa.
Tämä johtuu Lomborgin mukaan pääasiassa globaalista vaurastumisesta. Vaurastuminen parantaa muun muassa kykyä varautua sään ääri-ilmiöihin.
Lomborg sanoo, että Kasvun rajat -raportti ja YK olivat väärässä, koska ne eivät ottaneet ilmastomalleissaan huomioon arvokkainta resurssiamme, ihmisten kekseliäisyyttä.
- - - - - Jne. - - - - -