MURHA.INFO

Äiti myönsi pyrkivänsä luonnonmukaiseen ja lääkkeettömään elämään, mutta vakuutti kääntyvänsä tarvittaessa lääkärin puoleen.

24-vuotiaan äidin syyte on hylätty Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Syyttäjän mukaan äiti aiheutti lapselleen vamman törkeällä huolimattomuudella.

https://www.ksml.fi/paikalliset/5654761
Juttu maksumuurin takana.

Epäselväksi jäi, miten pikkulapsi sai 10-senttisen kallonmurtuman Jyväskylässä –  hoitoon viemistä viivytelleet vanhemmat tuomittiin heitteillepanosta

Äiti myönsi pyrkivänsä luonnonmukaiseen ja lääkkeettömään elämään, mutta vakuutti kääntyvänsä tarvittaessa lääkärin puoleen.

24-vuotiaan naisen syyte kallonmurtuman aiheuttamisesta kahdeksan kuukauden ikäiselle lapselleen on hylätty Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Syyttäjän mukaan äiti aiheutti vamman lapselleen törkeällä huolimattomuudellaan laiminlyöden lapsen valvonnan ja huolenpidon.

Lapsella todettiin toukokuussa 2021 kymmenen sentin pituinen kallonmurtuma, mutta epäselväksi jäi milloin ja miten vamma syntyi. Syyttäjän mukaan päähän on kohdistunut huomattava vammaenergian vaatima isku siten, että lapsi on päässyt putoamaan korkealta tai päähän on kohdistunut muu isku.

Asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa marraskuussa suljetuin ovin. Käräjäoikeuden perjantaina antaman tuomion mukaan nainen hoiti tapahtuma-aikana lastaan lukuun ottamatta kolmea tuntia, jolloin lapsi oli ystäväpariskunnan hoidossa. Naisen ainoa havainto vamman mahdollisesta syntymisestä on hetki, jolloin hän kävi wc:ssä ja kuuli olohuoneesta kolahduksen, jota seurasi lapsen muutaman minuutin itkeminen. Naisen mukaan lapsi oli kiipeillyt sänkyä vasten ja piti mahdollisena, että lapsi on ollut sängyssä. Hoitopöydälle hän kiisti jättäneensä lasta yksin.

Lapsen 47-vuotias isä asui ja työskenteli toisella paikkakunnalla.

Sekä äitiä että isää syytettiin lapsensa heitteillepanosta, koska syyttäjän mukaan he viivyttelivät lapsen viemistä lääkäriin ja viivyttivät ja haittasivat myös tarvittavia tutkimuksia. Syyttäjän mukaan vanhemmat veivät lapsen sairaalaan vasta kahden päivän päästä vamman havaittuaan, ja toivat lapsen pään kuvantamistutkimukseen neljän päivän viiveellä sosiaalityöntekijöiden saattamina.

Oikeudessa lapsen äiti myönsi pyrkivänsä elämään mahdollisimman luonnonmukaista ja lääkkeetöntä elämää, mutta vakuutti kääntyvänsä tarvittaessa lääkärin puoleen. Hän myönsi halunneensa punnita tarkasti esitettyjen hoitotoimenpiteiden ja mahdollisen säteily- ja nukutuslääkeainehaitan vaikutuksia lapseen. Hän korosti kuitenkin koko ajan halunneensa lapselleen parasta ja ajaneensa lapsen etua.

Hän vetosi myös sairaalasta saamiinsa epäselviin ohjeisiin, joita hän ei tarkkaavaisuushäiriönsä vuoksi kyennyt omaksumaan. Lapsen isä ei puhu äidinkielenään suomea, eikä kertomansa mukaan sen vuoksi ymmärtänyt, että sairaalaan olisi tullut palata heti seuraavana aamuna.

Oikeus on salannut tuomiostaan kokonaan osiot näytön arvioinnista ja johtopäätöksistä. Näin ollen epäselväksi jää, millä perusteella äidin syyte törkeästä vammantuottamuksesta hylättiin.

Heitteillepanon osalta rangaistusseuraamuksiin liittyen oikeus toteaa lapsen äidin menettelyn olleen moitittavampaa kuin isän, koska äidillä olisi ollut mahdollisuus ja velvollisuus heti vamman huomattuaan toimittaa lapsi lääkärin tutkittavaksi. Oikeus huomioi ratkaisussaan, että lopulta vanhemmat kuitenkin toimittivat lapsen lääkäriin, joskin ulkopuolisen henkilön kehotuksesta. Oikeus piti uskottavana myös selvitystä bussista myöhästymisestä ja katsoi, että lapsi olisi lopulta tuotu lisätutkimuksiin ilman sosiaalityöntekijöitä.

Nainen tuomittiin heitteillepanosta 80 päiväsakkoon, josta maksettavaksi tuli 480 euroa. Mies sai 50 päiväsakosta maksettavakseen 300 euroa.

13.1.2023 18:50 | Päivitetty 13.1.2023 20:56

--
Vähän ot mutta onpas vanhemmilla melkoinen ikäero

Löytyi näemmä vanhempikin uutinen;

Alle yksivuotiaan kallo murtui mystisesti Jyväskylässä – oikeudenkäynti salattiin poikkeuksellisesti kesken istunnon

Kahdeksan kuukauden ikäisen lapsen viime vuoden toukokuussa mystisesti saama kallovamma toi lapsen vanhemmille rikossyytteet Jyväskylässä. Keski-Suomen käräjäoikeudessa lapsen äidille luettiin torstaina syyte törkeästä vammantuottamuksesta, ja äidille sekä isälle lapsen heitteillepanosta.

Syyttäjän mukaan äiti laiminlöi velvollisuutensa lapsen pääasiallisena huoltajana ja hoitajana siten, että kahdeksan kuukauden ikäinen lapsi sai päähänsä kymmenen senttiä pitkän kallonmurtuman. Syyttäjän mukaan vamma syntyi joko lapsen pudottua korkealta tai saatua iskun päähänsä.

Heitteillepanosta syytteet luettiin sekä lapsen isälle että äidille, jotka eivät syyttäjän mukaan toimittaneet lasta viipymättä vamman havaittuaan tutkimuksiin. Syytteen mukaan lapsi toimitettiin sairaalan päivystykseen sunnuntaina, jolloin perhettä oli kehotettu palaamaan pään kuvantamistutkimuksiin seuraavana päivänä. Syyttäjän mukaan vanhemmat olivat kuitenkin kyseenalaistaneet kuvauksen tarpeen ja toimittaneet lapsen tutkimuksiin vasta sosiaalityöntekijöiden saattamana neljän päivän kuluttua.

Lapsen edunvalvojana toiminut asianajaja yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaati lapselle yhteensä 4 000 korvauksia kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta sekä kärsimyksestä.

Äiti kiisti laiminlyöneensä lastaan tai olleensa huolimaton tämän hoidossa. Vastauksen mukaan kallovamman syntymekanismi on tuntematon. Äiti myönsi olleensa suurimman osan ajasta hoitovastuussa lapsesta, mutta lapsen kerrottiin olleen ystäväpariskunnan luona hoidossa muutamaa päivää ennen vamman havaitsemista.

Äiti kiisti myös viipeen lapsen hoitoon viemisessä. Vamma oli vastauksen mukaan havaittu äitienpäivänä ja lapsi viety päivystykseen samana päivänä. Jatkotutkimuksiin toimittamisen kerrottiin tapahtuneen omatoimisesti ja aikataulun johtuneen päivystyksestä saaduista sekavista ohjeista.

Myös isä kiisti heitteillepanosyytteen. Tämän pidemmälle vastauksen kuulemisessa ei kuitenkaan päästy, kun miehen avustaja esitti vaatimuksen asian käsittelemisestä suljetuin ovin yleisön läsnä olematta poikkeuksellisesti kesken jo alkaneen oikeudenkäynnin. Tavallisesti mahdolliset oikeudenkäynnin julkisuuteen liittyvät vaatimukset käsitellään ennen istunnon alkamista.

Avustaja perusteli vaatimustaan asian käsittelyssä esiin tulevilla arkaluontoisilla perhesuhteisiin ja perheen sisäiseen dynamiikkaan liittyvillä tiedoilla. Puheenjohtaja kuunteli sekä julkisuuden puolesta että vastaan esiin nostettuja näkökohtia ja lähes 1,5 tunnin pohdinnan jälkeen julisti oikeudenkäynnin salaiseksi.

Oikeus antanee tuomiostaan aikanaan julkisen selosteen, josta ilmenee osapuolten näkemykset tarkemmasta tapahtumien kulusta, todistelusta ja ratkaisuun liittyvistä johtopäätöksistä.
https://www.ksml.fi/paikalliset/5492300

10.11.2022 14:33 | Päivitetty 10.11.2022 20:31


---



Lisätty linkki
-NILS-

8kk ikänen ja hoidossa muualla joopa joo hieman tulee jo outoja mieleen...