https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009391397.html”Puukkohippaa” – Helsingissä on ala-aste, jossa 95 prosenttia työntekijöistä on kohdannut väkivaltaa tai uhkailua
Tuore kysely paljastaa: Yli puolet Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelevistä kertoi kokeneensa väkivalta- tai uhkatilanteita.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla yli puolet vastaajista on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita viimeisen vuoden sisällä.
HELSINGIN kaupungilla Kasvatuksen ja koulutuksen (Kasko) toimialalla työskentelevistä yli puolet on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään viimeisen 12 kuukauden aikana. Luku antaa suuntaa opettajien kohtaamalle väkivallalle tai sen uhkalle Helsingin kouluissa.
Tämä selviää tuoreimman, viime syksynä toteutetun Kunta10-kyselyn tuloksista. Kyselyn aineisto ei ole julkisesti saatavilla, mutta HS on päässyt näkemään osan tuloksista.
Kyselyyn vastasi yli 7 200 kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelevää henkilöä. Vastaajina oli eri oppilaitosten henkilökuntaa, esimerkiksi opettajia, sekä varhaiskasvatuksen työntekijöitä.
Pieni osuus vastaajista on Kaskolla hallinnollisissa tehtävissä työskenteleviä.
LUKU väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneista on noussut edellisestä, vuonna 2020 toteutetusta kyselystä.
Silloin vastaajista reilu 47 prosenttia kertoi kokeneensa väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaiden taholta. Päivittäin tilanteita oli tuolloin kokenut noin 15 prosenttia vastaajista.
Kunta10 on kahden vuoden välein toteutettava tutkimus, joka on kohdennettu 11 eri kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille. Tässä artikkelissa käsitellään vain Helsingin tuloksia.
VUONNA 2022 vastaajista 52,3 prosenttia kertoi kyselyssä joutuneensa asiakkaiden väkivallan kohteeksi tai joutuneensa väkivallalla uhatuksi. Asiakkailla tarkoitetaan kyselyssä lapsia, nuoria tai heidän perheitään.
Syksyllä 2022 toteutetussa kyselyssä pyydettiin arvioimaan työssä kohdattua väkivaltaa viimeisen kuluneen 12 kuukauden aikana.
Väkivalta saattoi olla esimerkiksi tavaroiden heittelemistä, jota oli kokenut lähes 42 prosenttia vastaajista. Lyömistä ja potkimista oli kokenut 31,4 prosenttia vastaajista.
Aseella, eli teräaseella, ampuma-aseella tai astalolla, oli uhattu 1,2 prosenttia vastaajista.
Henkistä väkivaltaa oli kokenut 31,4 prosenttia vastaajista. Seksuaalista häirintää oli kokenut 1,3 prosenttia.
Helsingin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijöiden työssään kohtaamaa väkivaltaa tai sen uhkaa voi pitää kyselyn tulosten perusteella melko yleisenä ilmiönä, jos sitä vertaa esimerkiksi sairaanhoitajille suunnattuun kyselyyn koko työuralta.
Tehyn kyselyn mukaan sairaanhoitajista 69 prosenttia on kokenut työuransa aikana fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa.
Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan jäsenistä puolestaan 23 prosenttia on kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.
”VALITETTAVASTI oppilaiden pahoinvointi näkyy kouluissa”, sanoo Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo.
Salon mukaan väkivalta- ja uhkatilanteiden osalta prosenttiluvut ovat olleet lievässä kasvussa jo pidempään.
Yleensä kyseessä on Salon mukaan yksittäiset oppilaat, jotka aiheuttavat suurimman osan tilanteista.
HS kertoi tiistaina opettajien työssään kokemasta väkivallasta. Helsingin kaupungilla oppilaiden hyvinvoinnin päällikkönä työskentelevä Vesa Nevalainen kertoi haastattelussa, että kaupungin tietoon tulee viikoittain joitakin väkivaltatilanteita.
Nevalaisen tiedot perustuivat kuitenkin viralliseen koululta tulevaan ilmoitukseen.
Kyselytulokset viittaisivat siihen, että opettajat kohtaavat yhä useammin väkivaltaa tai sen uhkaa.
KYSELYN tuloksissa oli myös koulukohtaisia eroja.
Eräällä ala-asteella 95,7 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Toisessa koulussa luku oli vain 30 prosenttia.
Kyselyssä oli kuitenkin lukuisia Helsingin kouluja, joissa vastaajista yli 70 prosenttia oli kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa.
Siinä missä kaikissa kouluissa ei oltu koettu lainkaan aseella uhkaamista, eräässä koulussa taas sitä oli kokenut 8,6 prosenttia vastaajista.
Salon mukaan Kunta10-tulosten ja suoraan kouluista tehtävien ilmoitusten välillä on nähtävissä yhtäläisyyksiä sen osalta, mistä kouluissa väkivalta- ja uhkatilanteita esiintyy eniten.
Ongelmia pyritään ratkomaan paikan päällä niissä kouluissa, joissa lukemat ovat huonoimmat.
”Käymme esimerkiksi läpi toimintakulttuuria ja kouluympäristöä. Mietimme, miten tilanteita voisi ennakoida ja henkilökunnalle järjestetään myös koulutusta”, Salo kertoo.
VÄKIVALTATILANTEET ovat niin arkipäiväisiä, että niitä käsitellään henkilökunnan kesken jo mustan huumorin kautta, kertoo helsinkiläisessä peruskoulussa työskentelevä opettaja.
”Se on selviytymiskeino. Opettajainhuoneessa kerrotaan, että taas oli puukkohippaa kun on pitänyt jahdata oppilasta, joka on saanut teknisen työn tunnilla itselleen puukon”, opettaja kuvailee.
Opettaja on itse kokenut koululuokassa tällaisen tilanteen kesken oppitunnin.
Opettaja ei puhu kokemastaan väkivallasta omalla nimellään, koska haluaa suojella koulunsa oppilaiden ja työntekijöiden yksityisyyttä.
VÄKIVALTAA kohdistuu opettajan mukaan huomattavasti useammin toisiin oppilaisiin kuin opettajiin. Usein opettajaankin kohdistuva väkivalta liittyy tilanteisiin, joissa opettaja joutuu menemään väliin.
”Tyypillisin tilanne on erityisluokalla, jossa esimerkiksi psykiatrisen diagnoosin saanut lapsi stressaantuu ja se purkautuu luokkatoveriin”, opettaja kuvailee.
Opettajan mukaan osan tapauksista selittävät juuri tapaukset, jossa esimerkiksi autismikirjolla olevat lapset ahdistuvat kouluympäristössä.
Toinen riskitilanteita aiheuttavien oppilaiden joukossa korostuva ryhmä on opettajan mukaan rikollista elämäntapaa ihannoivat lapset ja nuoret, joille väkivalta on vallankäyttöä.
OPETTAJALLA on hieman alle 20 vuoden työkokemus. Hänen mukaansa väkivaltatilanteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti hänen työuransa aikana.
”Aiemmin kyse oli yleensä yksittäistapauksista, jotka pystyttiin selvittämään. Nykyään on enemmän lapsia, jotka säännöllisesti aiheuttavat erilaisia uhkaavia tilanteita.”
Opettajan mukaan kyseessä olevat lapset eivät saa riittävästi apua mielenterveyspalveluista tai sosiaalitoimesta.
Henkilökunta on kyllä kiinnostunut koulutuksista, mutta niihin on sijaispulan vuoksi vaikea päästä osallistumaan, opettaja kertoo.
Sijaisten lisäksi koulussa kaivattaisiin muutenkin lisää aikuisia. Opettajan mukaan nopein tapa tehdä kouluista turvallisempi ympäristö niin aikuisille kuin lapsille olisi juuri lisäresurssit henkilökuntaan
Tekstiä tiivistetty, jätetty pois mukahauskat kuvat. Ketjuun tuli muutama Koulukonetta koskevaa keskustelua, joten ketjun nimi päivitettiin siltä osin.
-NILS-
