MURHA.INFO

Vankilaverkosto menee uusiksi – avolaitosvanki Jami, 32, ei aio enää töpeksiä, sillä kotona odottaa poikavauva

Hallitus tavoittelee riittävän laajaa vankilaverkostoa, jossa korostuvat oikea sijainti sekä riittävä valvonta ja henkilöstön saatavuus.


Tänään 5:00 | Päivitetty tänään 7:41
Rai Suihkonen

Hallitusohjelmaan kirjattu vankilaverkoston uudistus on niin iso muutos, että se kestää arviolta kolme hallituskautta.

Näin arvioi kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja Pauli Nieminen Rikosseuraamuslaitoksesta (Rise). Rise vastaa oikeusministeriön alaisuudessa vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja vankiloiden toiminnasta.

Hallitus tavoittelee riittävän laajaa vankilaverkostoa, jossa korostuvat oikea sijainti sekä riittävä valvonta ja henkilöstön saatavuus.

– Olemme tyytyväisiä hallitusohjelmaan, koska se vastaa pitkälti omaa suunnitelmaamme, Nieminen sanoo.

Risen mukaan nykyinen laaja ja pienehköjä yksiköitä sisältävä vankilaverkosto sitoo liikaa henkilöstöä.

– Lisäksi osa vankiloista kaipaa korjausta ja ne sijaitsevat paikkakunnilla, joissa tavoitteiden mukainen verkostoyhteistyö ja kuntouttava toiminta eivät onnistu parhaalla mahdollisella tavalla.

Rise haluaa keskittää vankiloita kasvaviin ja isompiin maakuntiin, joissa rikoksia tehdään eniten. Myös henkilöstön saatavuuden arvioidaan kohenevan keskittämällä vankilat kasvukeskuksiin.

Rise on arvioinut, että vuonna 2040 Suomessa toimisi enää yhdeksän suljettua vankilaa ja kahdeksan avovankilaa. Tällä hetkellä suljettuja vankiloita on 15 ja avovankiloita 13.

– Vaikka vankiloiden määrä visiossamme tippuu 11:llä, olisi vuonna 2040 suht kattavasti koko maassa edelleen 17 vankilaa.

Rise on esittänyt, että alkaneella hallituskaudella eli vuosina 2023–2027 päätetään uudesta tutkintavankilasta Rovaniemelle, avovankilasta Turkuun ja vankisairaalasta Vantaalle. Kohteiden karkea kustannusarvio on tässä vaiheessa yhteensä noin 140 miljoonaa euroa.

Lisäksi Rise on katsonut, että työntekijöitä palkattaisiin lisää 400 henkilötyövuoden verran.

Uudellemaalle Rise kaavailee uutta vankilaa 2030-luvun alkuvuosina.

– Uusmaalaisia vankeja on sijoitettu ympäri maata. Uuden vankilan valmistuttua nämä vangit voitaisiin sijoittaa lähemmäs heidän kotiseutuaan.

Uudenmaan jälkeen uusi vankila rakennettaisiin Tampereen seudulle. Samalla luovuttaisiin Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Pirkanmaan nykyisistä vankiloista, jotka pitäisi peruskorjata.

.....
.....
.....

Vankilat 2023–2040

Uusia ja lakkautettavia
Rikosseuraamuslaitoksen esitys uusista vankiloista 2040 asti: Rovaniemelle suljettu vankila, Vantaalle vankisairaala, Uudellemaalle suljettu vankila, Turun vankilan laajennus avovankilalla, Tampere–Pirkanmaalle suljettu vankila, Oulun vankilan laajennus avovankilalla, Hämeenlinnaan avovankila, Tampereelle avovankila, Uudellemaalle avovankila ja Kuopioon suljettu vankila.

Vuonna 2025 suljetut vankilat valmistuvat Ouluun ja Vaalaan ja Vantaan vankilan laajennusosa otetaan käyttöön. Uusien vankiloiden valmistuttua Pelson vankilan toiminta siirtyy uuteen Vaalan vankilaan.

Nämä lakkautettaisiin: Köyliön vankila, Sukevan vankila, Juuan avovankila, Kestilän avovankila, Sulkavan avovankila, Käyrän avovankila, Vilppulan avovankila, Pyhäselän vankila, Mikkelin vankila, Kylmäkosken vankila, Vaasan vankila, Vanajan avovankila, Ylitornion avovankila, Jokelan vankila (avo ja suljettu), Riihimäen vankila, Naarajärven avovankila, Ojoisten avovankila, Huittisten avovankila, Helsingin vankila ja Kuopion vankila (avo ja suljettu).

Rise haluaa keskittää vankiloita kasvaviin ja isompiin maakuntiin, joissa rikoksia tehdään eniten.

Kummisetä kirjoitti: Ti Heinä 11, 2023 9:36 pm

Rise haluaa keskittää vankiloita kasvaviin ja isompiin maakuntiin, joissa rikoksia tehdään eniten.

Eli kehäkolmosen sisäpuolelle 5-8 uutta 1000 vangin vankilaa, Ouluun pari-kolme vastaavaa, Turkuun ja Tampereelle myös.
Ja kas, työperäinen maahanmuutto toimii, se todellakin työllistää.

Rikosseuraamuslaitos kiistää esittävänsä 20 vankilan lakkauttamista

PAULIINA TOLVANEN
11.7. 17:10
•
Päivitetty 11.7. 19:57

Rikosseuraamuslaitos Rise kiistää esittäneensä vankiloiden lakkauttamista.

Uutissuomalainen uutisoi tiistaina hallitusohjelman tavoitteesta käynnistää vankilaverkoston uudistus. Uutisen yhteydessä oli listaus vuoteen 2040 mennessä lakkautettavista vankiloista. Listalla oli 20 vankilaa.

Rikosseuraamuslaitoksen johtajan Anna Arola-Järven mukaan listaus ei ole Risen esitys hallitukselle.

– Rikosseuraamuslaitoksen esitys ei ole muuttunut maaliskuussa teh­dys­tä esi­tyk­ses­tä, joka si­säl­si uusia van­ki­la­hank­kei­ta ja li­sää työn­te­ki­jöi­tä, Arola-Järvi sanoo.

Risen esityksessä sulkemisuhan alla on yksi avovankila. Mikäli Turkuun rakennetaan uusi avovankila, käy Aurassa sijaitseva Käyrän avovankila tarpeettomaksi.

Vankiloiden määrää selvitetty
Vankiloiden määrä on ollut Rikosseuraamuslaitoksessa tarkastelun alla. Oikeusministeriö tilasi Riseltä selvityksen vankilaverkoston kehittämisestä vuoteen 2040.

Selvityksen loppuraportissa on nostettu esiin useiden vankiloiden lakkauttaminen. Esimerkiksi Itä- ja Kaakkois-Suomeen ei jäisi yhtään vankilaa.

Asiasta on uutisoinut keväällä muun muassa perussuomalaisten puoluelehti Suomen Uutiset. Myös Vankilavirkailijain liitto esitti keväällä huolensa selvitystä kohtaan.

Anna Arola-Järven mukaan selvitys on valmisteluaineistoa, jossa on pohdittu erilaisia vaihtoehtoja. Hän korostaa, että hallitukselle annetussa esityksessä lakkautuksia ei ole.

Hallitusohjelman muotoilu on väljä
Myös hallitusohjelman kirjaus vankilaverkoston uudistamisesta on muotoilultaan väljä.

Kirjauksen mukaan hallituksen tavoitteena on huolehtia siitä, että vankilaverkosto on riittävän laaja, yksiköt ovat tarkoituksenmukaisia ja että vankipaikkoja on riittävästi.

– Ministerin harkittavaksi jää, haluaako hän asettaa vankiloiden määrälle jonkinlaisen tavoitteen, Anna Arola-Järvi toteaa.

Rikosseuraamuslaitos kuuluu oikeusministeriön alaisuuteen. Uudessa hallituksessa oikeusministeri on perussuomalaisten Leena Meri.

Juttua korjattu 19:55 oikeusminsterin puoluetaustan osalta.

Vankipaikkauudistuksella vaikutuksia suljettuihin vankiloihin – seksuaalirikoksista tuomittujen ja sakkovankien vankipaikat keskitetään



Kos­ka Suo­men sul­je­tut van­ki­lat ovat täl­lä het­kel­lä ai­van täyn­nä, Ri­kos­seu­raa­mus­lai­tok­sen on tark­kaan suun­ni­tel­ta­va, mi­ten van­git voi­daan si­joit­taa van­ki­loi­hin niin, että ran­gais­tuk­sen suo­rit­ta­mi­nen on tur­val­lis­ta eikä hen­ki­lö­kun­nan työ­tur­val­li­suus vaa­ran­nu.

Rikosseuraamuslaitos keskittää seksuaalirikoksista tuomittujen vankipaikat Mikkelin, Pyhäselän, Riihimäen, Turun ja Helsingin vankiloihin. Ensimmäiset uudet osastot perustetaan jo vuoden 2024 aikana. Myös sakkovankipaikkoihin tehdään muutoksia, kun miespuoliset sakkovangit sijoitetaan jatkossa Pelson, Mikkelin, Helsingin ja Köyliön vankiloihin. Naispuoliset sakkovangit sijoitetaan pääsääntöisesti Hämeenlinnan vankilaan.

Osastojen perustaminen ja vankipaikkojen keskittäminen tiettyihin vankiloihin on osa Rikosseuraamuslaitoksen laajempaa vankipaikkauudistusta, jolla vastataan erityisryhmien tarpeisiin. Aiemmin omia osastoja on perustettu naisille, alaikäisille ja turvallisuutta vaarantaville vangeille.

– Jatkossa kiinnitämme myös entistä enemmän huomiota siihen, että vankipaikkamme ovat muuntojoustavia ja voimme paremmin vastata muuttuviin vankimääriin ja -tilanteisiin, pääjohtaja Anna Arola-Järvi kertoo.

Uudistuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti seksuaalirikoksista tuomittujen mahdollisen verkostoitumisen ja siihen liittyvien lieveilmiöiden ehkäisemiseen.

– Seksuaalirikoksista tuomittujen kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että heille voidaan tarjota vankeusaikana palveluja, ohjelmia ja tukea muutoksen tekemiseen turvallisessa ja häiriöttömässä ympäristössä. Yhdenkin seksuaalirikoksista tuomitun vangin onnistunut kuntoutus voi tarkoittaa, että valtava joukko ihmisiä säästyy rikosten aiheuttamalta kärsimykseltä. Osaavalla henkilökunnalla on tässä merkittävä rooli, kertoo erityisasiantuntija, Seri-hankkeen hankepäällikkö Heidi Lind.

Vankipaikkojen keskittämiset koskevat vain suljettuja vankiloita, ja seksuaalirikoksista tuomittuja voidaan jatkossakin sijoittaa kaikkiin avovankiloihin. Uudistuksen jälkeen suljetuissa vankiloissa on yhteensä 193 vankipaikkaa seksuaalirikoksista tuomituille vangille.

Rikosseuraamuslaitos varautuu muutoksilla vuoden 2023 alusta voimaan tulleeseen seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseen, jonka myötä seksuaalirikollisten päivittäinen määrä vankiloissa kasvaa noin 90:llä. Ennen lainsäädäntömuutosta vankiloissa on ollut päivittäin noin 200 seksuaalirikoksista tuomittua vankia.
Sakkovankipaikkojen keskittämisellä varmistetaan vangin kuntoutumisen kannalta tärkeät palvelut

Miespuoliset sakkovangit sijoitetaan jatkossa Pelson, Mikkelin, Helsingin ja Köyliön vankiloihin. Pelson sakkovankipaikat siirtyvät vuoden 2024 lopussa uuteen Vaalan vankilaan. Naispuoliset sakkovangit sijoitetaan pääsääntöisesti Hämeenlinnan vankilaan.

Myös sakkovankipaikkojen keskittämisessä on kyse siitä, että heille voidaan taata turvallinen ympäristö, tarkoituksenmukaiset terveydenhuolto- ja päihdepalvelut sekä palveluohjaus tuomion suorittamisen jälkeiselle ajalle.

– Sakkotuomiot ovat usein varsin lyhyitä, joten sidosryhmäyhteistyö on erityisen tärkeää. Sakkovankien kohdalla onkin huomioitu se, että vankilan henkilökunnalla on erityisesti ulkopuolisiin sijoituksiin liittyvää osaamista, Lind kertoo.

Ensisijaisesti sakkovangit suorittavat tuomionsa avovankilassa tai ulkopuolisessa sijoituksessa. Ulosottolaitos haastattelee sakkovankia tuomion suorittamisesta, jonka jälkeen yhdyskuntaseuraamustoimisto laatii sakkovangille rangaistusajan suunnitelman. Sakkovanki voidaan sijoittaa suljettuun vankilaan, jos hän ei itse halua avovankilaan tai ulkopuoliseen sijoitukseen.

Suurin osa sakkovangeista saapuu kuitenkin vankilaan etsintäkuulutettuina ja poliisin toimittamina, kun sakkovanki ei ole saapunut ulosoton haastatteluun.

Sakkovankien sijoittamista koskevan vankipaikkapäätöksen päivitys on astunut voimaan 14.2.2024. Päätös ei koske tällä hetkellä tuomiotaan suorittavia sakkovankeja, vaan vankipaikkojen keskittäminen koskee uusia, tuomiotaan suorittamaan tulevia sakkovankeja.

Lisätietoja:
pääjohtaja Anna Arola-Järvi, puh. 029 56 88500 (vaihde), [email protected]
erityisasiantuntija, hankepäällikkö Heidi Lind, kehitys- ja laatuyksikkö, puh. 029 56 80061, [email protected]