Rise ja Kaisa Tammi
Lähetetty: To Elo 17, 2023 10:01 am
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009785989.html
2:00
Kaisa Tammi kokee joutuneensa sijaiskärsijäksi Rkp:n ja PS:n kiistoissa – Risen pääjohtajuus menikin toiselle
Oikeusministeri Leena Meri (ps) perui edeltäjänsä Anna-Maja Henrikssonin (r) tekemän valinnan Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajaksi.
KESKIVIIKKONA 28. kesäkuuta 2023 Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi sai haastattelukutsun Suojelupoliisilta.
Hänestä oli käynnissä laaja turvallisuusselvitys, jota varten hän oli jo laatinut Supolle 34 sivua tietoa itsestään. Selvitys tehdään henkilöistä, joita ollaan nimittämässä Suomen turvallisuuden tai kansallisen edun kannalta tärkeään tehtävään.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) oli valinnut Tammen seuraavaksi Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtajaksi. Rise on noin 2 600 henkeä työllistävä valtion virasto, joka vastaa Suomen vankiloista ja vankeinhoidosta.
Lopulta haastattelua ei koskaan tullut, koska hallituksen vaihduttua uusi oikeusministeri Leena Meri (ps) halusi virkaan toisen henkilön. Nimittävänä ministerinä Merellä on tähän oikeus.
Meri haastatteli Tammen ja toisen loppusuoralle päässeen kandidaatin, Anna Arola-Järven uudelleen heinäkuun alussa. Sen jälkeen oikeusministeriöstä ilmoitettiin Tammelle, että hän ei tullut valituksi.
Virallisesti Arola-Järven nimitys on määrä tehdä valtioneuvoston istunnossa torstaina 17. elokuuta. Arola-Järvi on työskennellyt pitkään Risessä sekä sosiaali- ja terveydenhoidon alalla. Hän kuuluu Risen johtoryhmään.
TAMMI kertoo haluavansa puhua pääjohtajavalinnasta, koska pitää prosessia poikkeuksellisena – sekä esimerkkinä huonosta hallinnosta.
Nimitysprosessi oli kesken kesällä, aikana, jolloin Rkp:n ja perussuomalaisten välit kiristyivät entisestään hallitusta ravistelleen rasismikohun takia.
”Joudun valitettavasti miettimään, että jouduinko tilanteeseen, jossa ei ole enää kyse minusta vaan hallituksen sisäisestä ristiriidasta. Moni ihminen on sanonut, että ettet vain joutunut ikään kuin pelinappulaksi. Tuliko ongelmakseni se, että olin Henrikssonin valinta? Tuntuu, että sen takia minut heitettiin susille.”
SANNA MARININ hallitus muuttui toimitusministeristöksi vaalien jälkeen. Henriksson teki siis valintansa toimitusministeristön ministerinä. Uudessa hallituksessa Henrikssonista tuli opetusministeri.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vahvistaa HS:lle, että toimitusministeristö ei voi nimittää viraston pääjohtajaa. Siksi varsinainen nimitys piti jättää seuraavalle hallitukselle.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo, että uuden ministerin ei tarvitse noudattaa edeltäjänsä tekemää valintaa, jos nimitystä ei ole vielä tehty.
Mäenpään mukaan Meri ei ole toiminut asiassa väärin tai hyvän hallintotavan vastaisesti. Henrikssonin on Mäenpään mukaan täytynyt tietää, että uusi ministeri voi peruuttaa valinnan ja nimittää toisen henkilön.
HS:n haastattelemien politiikan taustavaikuttajien mukaan tällainen on melko harvinaista, mutta sitä tapahtuu aika ajoin, painavasta syystä.
PESTIN menettänyt Tammi sanoo, että hänellä ei ole Meren päätökseen sinänsä ”nokan koputtamista”. Hän kertoo olleensa tietoinen, ettei edellisen oikeusministerin valinta ole kiveen hakattu. Arola-Järveä hän pitää pätevänä.
Tammen mielestä kansalaisten on kuitenkin hyvä tietää, millaisella yhteistyökyvyllä hallitus toimii.
”Torstaina Henriksson ja Meri istuvat yhdessä valtioneuvoston kokouksessa, johon Meri tuo esityksen toisen henkilön nimittämisestä, kuin jonka Henriksson oli jo aiemmin valinnut. Hallituksessa on aikamoisia jakolinjoja sen suhteen, miten toisen ministerin valmisteluun ja edellisen hallituksen aikaisiin asioihin suhtaudutaan.”
TAMMI ei usko, että nimitys liittyisi hänen henkilöönsä vaan nimenomaan hallituspuolueiden kiistoihin. Hän kertoo, että hänellä ei ole puoluepoliittista taustaa. Hän on ollut tukemassa vasemmistoliiton ehdokasta eduskuntavaaleissa, koska tunsi tämän henkilökohtaisesti.
Oikeusministeriön työryhmässä Tammi on edistänyt esimerkiksi niin sanottua varmuusvankeutta eli erityisen vaarallisten vankien pitämistä vankilassa lopun ikäänsä. Myös oikeusministeri Meri on puhunut varmuusvankeuden tärkeydestä ja asiasta on kirjaus hallitusohjelmassa.
”Vaikka olen tunnettu rikoksentekijöitä koskevista näkemyksistäni, jotka ovat joidenkin mielestä humaanejakin, ei se yksin leimaa työtäni. Olen myös syvällisesti vankeinhoitoon perehtynyt ammattilainen, joka tietää paljon esimerkiksi erittäin vaarallisista vangeista”, Tammi sanoo.
TÄLLÄ viikolla hän sai pahoittelevan yhteydenoton Henrikssonin valtiosihteeriltä Mikaela Nylanderilta.
”Hän kertoi, että heille molemmille [Henrikssonille ja Nylanderille] tuli täytenä yllätyksenä, että Meri ei kunnioittanut tätä prosessia. Nylander kertoi, ettei ole ennen kuullut tällaisesta. Että yleensä edellisen ministerin tekemää valintaa kunnioitetaan.”
Oikeusministeri Leena Meren sihteeri ilmoitti HS:lle, että nimitystä ei voida kommentoida ennen kuin asia on käsitelty torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa. HS ei keskiviikkona tavoittanut Henrikssonia kommentoimaan tapausta."
En oikein ymmärrä asian uutisarvoa.
Luuleeko Kaisa Tammi olevansa jo niin suuri tekijä?
Ja mitä Nylander kommentoi päätöksen kunnioittamisesta, jos tässä ei ole kyse siitä.
Meni maku Tammesta lopullisesti.
2:00
Kaisa Tammi kokee joutuneensa sijaiskärsijäksi Rkp:n ja PS:n kiistoissa – Risen pääjohtajuus menikin toiselle
Oikeusministeri Leena Meri (ps) perui edeltäjänsä Anna-Maja Henrikssonin (r) tekemän valinnan Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajaksi.
KESKIVIIKKONA 28. kesäkuuta 2023 Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi sai haastattelukutsun Suojelupoliisilta.
Hänestä oli käynnissä laaja turvallisuusselvitys, jota varten hän oli jo laatinut Supolle 34 sivua tietoa itsestään. Selvitys tehdään henkilöistä, joita ollaan nimittämässä Suomen turvallisuuden tai kansallisen edun kannalta tärkeään tehtävään.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) oli valinnut Tammen seuraavaksi Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtajaksi. Rise on noin 2 600 henkeä työllistävä valtion virasto, joka vastaa Suomen vankiloista ja vankeinhoidosta.
Lopulta haastattelua ei koskaan tullut, koska hallituksen vaihduttua uusi oikeusministeri Leena Meri (ps) halusi virkaan toisen henkilön. Nimittävänä ministerinä Merellä on tähän oikeus.
Meri haastatteli Tammen ja toisen loppusuoralle päässeen kandidaatin, Anna Arola-Järven uudelleen heinäkuun alussa. Sen jälkeen oikeusministeriöstä ilmoitettiin Tammelle, että hän ei tullut valituksi.
Virallisesti Arola-Järven nimitys on määrä tehdä valtioneuvoston istunnossa torstaina 17. elokuuta. Arola-Järvi on työskennellyt pitkään Risessä sekä sosiaali- ja terveydenhoidon alalla. Hän kuuluu Risen johtoryhmään.
TAMMI kertoo haluavansa puhua pääjohtajavalinnasta, koska pitää prosessia poikkeuksellisena – sekä esimerkkinä huonosta hallinnosta.
Nimitysprosessi oli kesken kesällä, aikana, jolloin Rkp:n ja perussuomalaisten välit kiristyivät entisestään hallitusta ravistelleen rasismikohun takia.
”Joudun valitettavasti miettimään, että jouduinko tilanteeseen, jossa ei ole enää kyse minusta vaan hallituksen sisäisestä ristiriidasta. Moni ihminen on sanonut, että ettet vain joutunut ikään kuin pelinappulaksi. Tuliko ongelmakseni se, että olin Henrikssonin valinta? Tuntuu, että sen takia minut heitettiin susille.”
SANNA MARININ hallitus muuttui toimitusministeristöksi vaalien jälkeen. Henriksson teki siis valintansa toimitusministeristön ministerinä. Uudessa hallituksessa Henrikssonista tuli opetusministeri.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vahvistaa HS:lle, että toimitusministeristö ei voi nimittää viraston pääjohtajaa. Siksi varsinainen nimitys piti jättää seuraavalle hallitukselle.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo, että uuden ministerin ei tarvitse noudattaa edeltäjänsä tekemää valintaa, jos nimitystä ei ole vielä tehty.
Mäenpään mukaan Meri ei ole toiminut asiassa väärin tai hyvän hallintotavan vastaisesti. Henrikssonin on Mäenpään mukaan täytynyt tietää, että uusi ministeri voi peruuttaa valinnan ja nimittää toisen henkilön.
HS:n haastattelemien politiikan taustavaikuttajien mukaan tällainen on melko harvinaista, mutta sitä tapahtuu aika ajoin, painavasta syystä.
PESTIN menettänyt Tammi sanoo, että hänellä ei ole Meren päätökseen sinänsä ”nokan koputtamista”. Hän kertoo olleensa tietoinen, ettei edellisen oikeusministerin valinta ole kiveen hakattu. Arola-Järveä hän pitää pätevänä.
Tammen mielestä kansalaisten on kuitenkin hyvä tietää, millaisella yhteistyökyvyllä hallitus toimii.
”Torstaina Henriksson ja Meri istuvat yhdessä valtioneuvoston kokouksessa, johon Meri tuo esityksen toisen henkilön nimittämisestä, kuin jonka Henriksson oli jo aiemmin valinnut. Hallituksessa on aikamoisia jakolinjoja sen suhteen, miten toisen ministerin valmisteluun ja edellisen hallituksen aikaisiin asioihin suhtaudutaan.”
TAMMI ei usko, että nimitys liittyisi hänen henkilöönsä vaan nimenomaan hallituspuolueiden kiistoihin. Hän kertoo, että hänellä ei ole puoluepoliittista taustaa. Hän on ollut tukemassa vasemmistoliiton ehdokasta eduskuntavaaleissa, koska tunsi tämän henkilökohtaisesti.
Oikeusministeriön työryhmässä Tammi on edistänyt esimerkiksi niin sanottua varmuusvankeutta eli erityisen vaarallisten vankien pitämistä vankilassa lopun ikäänsä. Myös oikeusministeri Meri on puhunut varmuusvankeuden tärkeydestä ja asiasta on kirjaus hallitusohjelmassa.
”Vaikka olen tunnettu rikoksentekijöitä koskevista näkemyksistäni, jotka ovat joidenkin mielestä humaanejakin, ei se yksin leimaa työtäni. Olen myös syvällisesti vankeinhoitoon perehtynyt ammattilainen, joka tietää paljon esimerkiksi erittäin vaarallisista vangeista”, Tammi sanoo.
TÄLLÄ viikolla hän sai pahoittelevan yhteydenoton Henrikssonin valtiosihteeriltä Mikaela Nylanderilta.
”Hän kertoi, että heille molemmille [Henrikssonille ja Nylanderille] tuli täytenä yllätyksenä, että Meri ei kunnioittanut tätä prosessia. Nylander kertoi, ettei ole ennen kuullut tällaisesta. Että yleensä edellisen ministerin tekemää valintaa kunnioitetaan.”
Oikeusministeri Leena Meren sihteeri ilmoitti HS:lle, että nimitystä ei voida kommentoida ennen kuin asia on käsitelty torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa. HS ei keskiviikkona tavoittanut Henrikssonia kommentoimaan tapausta."
En oikein ymmärrä asian uutisarvoa.
Luuleeko Kaisa Tammi olevansa jo niin suuri tekijä?
Ja mitä Nylander kommentoi päätöksen kunnioittamisesta, jos tässä ei ole kyse siitä.
Meni maku Tammesta lopullisesti.