Tapauksesta on
kyselyn tynkää reilun 15 vuoden takaa, mutta siihen ei ole saatu vastauksia.
Kaikkea ei saada nytkään, sillä tämä henkirikos oli mediassakin lopulta melko vähin äänin läpikäyty. Asian arkaluonteisuden takia se käsiteltiin osittain myös suljetuin ovin.
Katsotaas mitä tapahtui, keitä oli osallisina, mikä oli tuomio ja lähinnä arvuutellaan mites täs näin kävi.
Sinä päivänä kaikki oli toisin
Oli sunnuntaiaamu 27.4.1986. Kaksi krapulaista miestä, kavereita, heräsivät ja lähtivät loiventamaan oloaan Kajaanin keskustassa sijaitsevaan Pitkä Taneli-nimiseen soittoruokalaan - tiistaisin "Tanelissa" oli lauluilta. Toinen sunnuntaina näistä oloaan parantaneista ei koskaan elänyt seuraavaan lauluiltaan saakka. Sitä hän ei vielä tiennyt.
Miehet olivat 29-vuotias
Veli-Pekka Leppänen ja 30-vuotias
Lauri Koskinen. Leppänen oli takavuosina toiminut kaivinkoneurakoitsijana, mutta taloudelliset ongelmat olivat ajaneet hänet työttömäksi ja alkkoholi oli astunut kuvioihin mukaan yhä useammin. Koskinen oli talonmies-isännöitsijä, ja toimi ajoittain myös tilapäisopettajana Kajaanin Keskusammattikoulun koneistajalinjalla. Rikosrekisteriä hänellä ei ollut.
Mutta sunnuntaille; Leppäsen avovaimo sai kello 15 aikaan puhelun, että pitäisi lähteä kuskiksi omalle rakkaalleen ja tämän - jos ei nyt parhaalle kaverille, niin ainakin ryyppykaverille. Avovaimo ei tuntenut Koskista ennestään.

- Kuvat RikosRaportti.
- Kajaani_1986_kuvia.jpg (80.89 KiB) Katsottu 5298 kertaa
Akka rattiin ja montuille
Seitsemännellä kuukaudella raskaana oleva avokas otti mukaansa perheen 4-vuotiaan pojan. Miehet kyytiin Volvon takapenkille. Ensin ajettiin Koskisen asunnolle, josta mukaan metsästyskivääri, revolveri ja olutta. Samalla vaihdettiin alle Koskisen auto, valkoinen Volkswagen Jetta.
Matkan tarkoituksena oli mennä Kuhmoon. Avokas ilmoitti, että ei hän sinne saakka jaksa ajaa ja poikakin väsyisi pitkällä reissulla.
Koskinen ilmoitti tähän hieman ärtyneesti, että mennään sitten Kivimäkeen missä hänen veljensä asuu. Kivimäki on Kajaanista Iisalmeen päin muutaman kilometrin päässä oleva, ainakin tuolloin syrjäinen alue, jossa oli lähinnä soramonttuja sekä kaupungin kaatopaikka. Avokas suostui, sillä ehkä nyt päästäisiin eroon Koskisen ahdistavasta olemuksesta.
Miehet takapenkillä juttelivat niitä näitä rusakoiden ampumisesta Kivimäessä. Mitään riitaa heillä ei ollut. Viimeisiksi sanoikseen Leppänen sanoi, että "sinulle en viitsi vittuilla". Sitten revolveri yskähti kuivasti ja auton sivulasi rikkoontui.
Jysähdyksen jälkeen
Avokas pysäytti auton. Hän luuli kyseessä olleen vahingonlaukauksen ja oli huolissaan pojastaan. Kun avokas katsoi takapenkille, hän näki miehensä retkottavan auton penkillä verissään. Avokas nousi autosta ulos, mutta niin teki myös Koskinen. Hän ampui uudestaan; yksi laukauksista osui auton rakenteisiin, toinen ja kolmas Leppäseen.
- Häneen osuneista luodeista päähän ja rintaan osuneet olivat tappavia. Kolmas luoti osui polven yläpuolelle.
Koskinen pakotti avokkaan - tuoreen lesken - ratin taakse, tehostaen vaatimustaan painamalla aseen piipun avokkaan päätä vasten.
Avokas ajoi käskyjen mukaan ja pysäytti auton Koskisen valitsemaan paikkaan.
Kaikki ulos autosta ja seuraavaksi Koskinen pakotti avokkaan riisuntumaan alasti. Koskinen ei voinut olla huomaamatta naisen raskaana oloa, mutta se ei häntä haitannut. Kuten ei myöskään se, että 4-vuotias poika joutui tämän kaiken näkemään.
Koskinen raiskasi naisen soramontun reunalla. Välillä pakotti kontilleen, jatkaen nöyryyttävää tekoaan.
Jossakin vaiheessa avokkaan onnistui saada ase pois ja lähteä pojan kanssa karkuun. Aseen hän heitti pusikkoon. Koskinen tavoitti heidät ja vaati hakkaamalla tietää missä revolveri on. Pahoinpitelyn tiimellyksessä kuolemanpelkoinen äiti ja poika pääsivät taas pakenemaan ja onnistuivat piiloutumaan kiväärin hakeneelta Koskiselta, joka aikansa kuikuiltuaan palasi autonsa luokse ja lähti vimmatusti ajamaan pois Kivimäen montuilta.
Äiti ja poika harhailivat metsässä useamman tunnin ennen kuin pääsivät ihmisten ilmoille. Hänen ei onnistunut selittämään paikalle tulleelle autoilijalle mitään. Autoilja vei heidät poliisilaitokselle, missä naisen puheisiin alkoi tulla tolkkua.
Samaan aikaan toisaalla
Hälytyskeskus oli saanut ilmoituksen ojaan ajautuneesta autosta. Paikalle tulleet poliisit löysivät auton vierestä kuolleen ihmisen. Leppäsen. Aluksi luultiin, että hän on saanut surmansa auto-onnettomuudessa.

- Iltasanomat ja Iltalehti.
- Kajaani_1986_uutiset.jpg (145.18 KiB) Katsottu 5298 kertaa
Kun avokkaan kertoma tieto tavoitti kolaripaikalla olleet poliisit, niin he ottivat asianmukaiset varusteet ja lähtivät etsimään Koskista. Tämä löytyikin noin sadan metrin päästä puunrungon alta ja antautui vastarintaa tekemättä.
Kuulusteluissa Koskinen sanoi ensimmäisen laukauksen olleen vahingonlaukaus, joka johtui kun hän yritti saada asetta pois sitä sangen huolettomasti käsittelevältä Leppäseltä. Muulle käytökselleen hän ei osannut sanoa muuta kuin "En muista". Raiskauksen hän kyllä kiisti. Tarkoitus oli vain saada naisen vaatteista sidetarpeita Leppäsen haavojen sitomiseksi.
- Se oli jo niin paksua juttua, että huh huh...
Tapauksen käsittely oli Kajaanin kihlakunnanoikeudessa. Koskiselle oli luettu syyte murhasta, raiskauksesta ja rattijuopumuksesta. Humalatila oli ollut 1,59 promillea.

- Kuvat RikosRaportti. Uutinen HS 12.10.1986.
- Kajaani_1986_surmaajaraiskaaja.jpg (134.08 KiB) Katsottu 5298 kertaa
Mielentilaan mentiin ja sen mukaan soramontulla ammuskellut ja raiskannut mies oli täydessä ymmärryksessä.
Lauri Koskinen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja maksamaan korvauksia sekä elatusapua. Tuomio annettiin lokakuussa 1986.
Menikö hoviin?
Koskisesta kerrottiin, että mikäli asiat eivät menneet hänen mielensä mukaan, niin hän hermostui. Huhuttiin myös, että hän oli joskus ammoin raiskannut alaikäisen, mutta asia oli sovittu setelinipun voimalla, eikä koskaan edennyt viranomaisteitä.
Mikäli vielä elossa, niin ikää piakkoin 70 vuotta. Se nelivuotias poika on jo yli 4-kymppinen mies.
Lähteinä RikosRaportti, Iltalehti, HS, IS.