Ulvilan surman yhteys Nakkilan tapaukseen 2003
Lähetetty: To Loka 05, 2023 5:06 pm
Nimimerkki Nice shirt kyseli toisessa ketjussa aiheellisesti, mikä on esittämäni yhteys tapaukseen, josta Jukka S. Lahti mahdollisesti sai tietää surmaajan kannalta raskauttavia asioita.
Esitin kirjoituksessani “Tekijän profilointia” viewtopic.php?p=1521310#p1521310, että Ulvilan surmaaja psykopaattisena henkilönä on tappanut aikaisemminkin jännitystä hakeakseen. Ensimmäisenä mieleen tulee vuodelta 2003 Nakkilan Arantilan tapaus, jossa nuori mies löydettiin mystisesti kuolleena. Tuolloin tehdyn tutkinnan perusteella kuolemaan ei liittynyt rikosta. Tutkinnasta vastasi Tapio Santaoja.
Vuonna 2016 tapausta alettiin tutkia uudestaan murhana.
Mahdollinen murha on voinut mennä esimerkiksi näin. Ongelmiin ajautunut nuorukainen lähestyy (kenties päihtyneenä) luottavaisesti poliisiasuista henkilöä, joka on pitkään suunnitellut henkirikosta sopivan tilaisuuden tullen. Nuori mies pelkää velkojiaan ja kertoo avoimesti vaikeuksistaan. Poliisi huomaa, että tässä on juuri sopiva uhri, jonka surmaamisen voi naamioida itsemurhaksi. Vaihtoehtoisesti tekijänä pidetään jotain tuntematonta, koska onhan miehellä ollut vaikeuksia. Poliisi vie nuoren miehen syrjemmälle, huumaa ja hirttää hänet.
En usko, että Jukka S. Lahti oli päässyt Arantilan murhaajan jäljille millään tavalla. Sen sijaan arvelen, että hän oli tietämättään saanut tietää jotain sellaista, jonka lähempi tutkiminen olisi saattanut kytkeä poliisin tapaukseen. Tämä koitui hänen kohtalokseen.
Tapauksissa toistuu tietty kaava. Murhaajalla on päätös toteuttaa henkirikos, kun sopiva tilaisuus ennemmin tai myöhemmin ilmenee. Manipuloinnin mestarina hän voittaa toisen luottamuksen ja iskee heikkoon kohtaan. Hän nauttii tunteesta, kun voi palata rikospaikalle ilman mitään epäilyjä aivan toisessa roolissa.
Esitin kirjoituksessani “Tekijän profilointia” viewtopic.php?p=1521310#p1521310, että Ulvilan surmaaja psykopaattisena henkilönä on tappanut aikaisemminkin jännitystä hakeakseen. Ensimmäisenä mieleen tulee vuodelta 2003 Nakkilan Arantilan tapaus, jossa nuori mies löydettiin mystisesti kuolleena. Tuolloin tehdyn tutkinnan perusteella kuolemaan ei liittynyt rikosta. Tutkinnasta vastasi Tapio Santaoja.
Vuonna 2016 tapausta alettiin tutkia uudestaan murhana.
Mahdollinen murha on voinut mennä esimerkiksi näin. Ongelmiin ajautunut nuorukainen lähestyy (kenties päihtyneenä) luottavaisesti poliisiasuista henkilöä, joka on pitkään suunnitellut henkirikosta sopivan tilaisuuden tullen. Nuori mies pelkää velkojiaan ja kertoo avoimesti vaikeuksistaan. Poliisi huomaa, että tässä on juuri sopiva uhri, jonka surmaamisen voi naamioida itsemurhaksi. Vaihtoehtoisesti tekijänä pidetään jotain tuntematonta, koska onhan miehellä ollut vaikeuksia. Poliisi vie nuoren miehen syrjemmälle, huumaa ja hirttää hänet.
En usko, että Jukka S. Lahti oli päässyt Arantilan murhaajan jäljille millään tavalla. Sen sijaan arvelen, että hän oli tietämättään saanut tietää jotain sellaista, jonka lähempi tutkiminen olisi saattanut kytkeä poliisin tapaukseen. Tämä koitui hänen kohtalokseen.
Tapauksissa toistuu tietty kaava. Murhaajalla on päätös toteuttaa henkirikos, kun sopiva tilaisuus ennemmin tai myöhemmin ilmenee. Manipuloinnin mestarina hän voittaa toisen luottamuksen ja iskee heikkoon kohtaan. Hän nauttii tunteesta, kun voi palata rikospaikalle ilman mitään epäilyjä aivan toisessa roolissa.