Voisi olla opettavaista laskuttaa väärästä hälytyksestä
Lähetetty: La Loka 07, 2023 5:44 pm
Koulu-uhkausten syy ja motiivi on pääasiassa ilkivalta. Usein uhkaajat ovat koulun entisiä tai nykyisiä oppilaita.
Koulu-uhkausten kohdalla poliisilla on nollatoleranssi. Eli on selvitettävä, onko uhkaus aiheeton vai ei. Koulu-uhkauksia on lähestulkoon joka viikko ja niiden vakavuus vaihtelee, sanoo poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta.
– Näiden uhkausten syy ja motiivi on pääasiassa ilkivalta. Koulu-uhkaaja on suurella todennäköisyydellä myös koulun nykyinen tai entinen oppilas
Tällä viikolla koulu-uhkaukset aiheuttaneet monenlaista harmia Ivalossa, jossa koulutyö keskeytyi peräti kaksi kertaa isojen poliisioperaatioiden vuoksi.
Savolainen kertoo, että vakavampia uhkauksia tulee noin 70–100 vuosittain. Näistä 4–6 prosenttia ovat sellaisia, että uhkaajalle pitäisi saada välittömästi mielenterveyden tai lastensuojelun palveluita.
– Saattaa olla niin, että jos koulupäiviä on suunniteltu lauantaille tai viikonlopulle, niin uhkaaja saattaa toiminnallaan yrittää saada lauantain esimerkiksi vapaaksi. Jos koulupäivä perutaan, niin tällöin uhkaaja saa toiminnastaan hyötyä.
Kun uhkaus näyttää menevän läpi, tekijä innostuu tästä usein ja uusii tekonsa saaden seuraavankin päivän vapaaksi, Savolainen lisää.
Savolainen sanoo, että suurin osa ennalta ilmoitetuista uhkauksista on ilkivaltaisia.
– Tässä on mukana myös sitä, että tämä oli “läppää” tai tekijä voi sanoa, että ei ymmärtänyt, että uhkaus otettiin näin vakavasti.
Mediahuomio ja pelon herättäminen tavoitteina
Koulu-uhkauksia saatetaan tehdä myös julkisuuden kiilto silmissä.
– Jos uhkaaja määritellään reppanaksi, niin se yleensä laannuttaa uhkaukset. Valitettavasti joskus pyritään osoittamaan perättömillä uhkauksilla, että ollaan kovia jätkiä.
Koskaan ei voi olla varma, onko uhkaaja tosissaan vai ei. Tästä syystä poliisi turvaa ja tarkistaa kouluja.
– Jos uhkaus on annettu, on poliisin tultava paikalle varustautuneena. Poliisi tulee kuitenkin aina suojaamaan ja turvaamaan.
Perättömät ilmoitukset pitäisi voida laskuttaa
Savolainen sanoo, että pelastustoimi voi laskuttaa väärät hälytykset, mutta poliisi ei voi.
– Poliisilla ei ole sellaista pykälää, että näistä vääristä koulu-uhkauksista voisi laskuttaa. Joskus näissä tilanteissa voisi olla äärettömän opettavaista laskuttaa väärästä hälytyksestä.
Yleensä koulu-uhkauksen tekijä jää kiinni. Perättömän vaarailmoituksen tekijä voi saada sakkoja tai vankeutta enintään vuoden verran.
Jos uhkaus kohdistuu henkilöön, kyseessä voi olla laiton uhkaus.
– Jos tekijä on alle 15-vuotias, rikosoikeudellinen vastuu puuttuu kokonaan eli tällöin vahingonkorvausvelvollisuus tulee kyseeseen. Lisäksi lastensuojelun-, sosiaalitoimen ja koulun tukitoimet tulevat osalla kysymykseen.
– Meillä on ollut myös sellaisia tapauksia, jossa yksi ihminen on jatkuvasti ympäri Suomen aiheuttanut koulu-uhkauksia. Tällöin se liittyy jo selkeästi mielenterveyden ongelmiin.
https://yle.fi/a/74-20054038
Olen täysin samaa mieltä! Lasku vaan perään!
Koulu-uhkausten kohdalla poliisilla on nollatoleranssi. Eli on selvitettävä, onko uhkaus aiheeton vai ei. Koulu-uhkauksia on lähestulkoon joka viikko ja niiden vakavuus vaihtelee, sanoo poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta.
– Näiden uhkausten syy ja motiivi on pääasiassa ilkivalta. Koulu-uhkaaja on suurella todennäköisyydellä myös koulun nykyinen tai entinen oppilas
Tällä viikolla koulu-uhkaukset aiheuttaneet monenlaista harmia Ivalossa, jossa koulutyö keskeytyi peräti kaksi kertaa isojen poliisioperaatioiden vuoksi.
Savolainen kertoo, että vakavampia uhkauksia tulee noin 70–100 vuosittain. Näistä 4–6 prosenttia ovat sellaisia, että uhkaajalle pitäisi saada välittömästi mielenterveyden tai lastensuojelun palveluita.
– Saattaa olla niin, että jos koulupäiviä on suunniteltu lauantaille tai viikonlopulle, niin uhkaaja saattaa toiminnallaan yrittää saada lauantain esimerkiksi vapaaksi. Jos koulupäivä perutaan, niin tällöin uhkaaja saa toiminnastaan hyötyä.
Kun uhkaus näyttää menevän läpi, tekijä innostuu tästä usein ja uusii tekonsa saaden seuraavankin päivän vapaaksi, Savolainen lisää.
Savolainen sanoo, että suurin osa ennalta ilmoitetuista uhkauksista on ilkivaltaisia.
– Tässä on mukana myös sitä, että tämä oli “läppää” tai tekijä voi sanoa, että ei ymmärtänyt, että uhkaus otettiin näin vakavasti.
Mediahuomio ja pelon herättäminen tavoitteina
Koulu-uhkauksia saatetaan tehdä myös julkisuuden kiilto silmissä.
– Jos uhkaaja määritellään reppanaksi, niin se yleensä laannuttaa uhkaukset. Valitettavasti joskus pyritään osoittamaan perättömillä uhkauksilla, että ollaan kovia jätkiä.
Koskaan ei voi olla varma, onko uhkaaja tosissaan vai ei. Tästä syystä poliisi turvaa ja tarkistaa kouluja.
– Jos uhkaus on annettu, on poliisin tultava paikalle varustautuneena. Poliisi tulee kuitenkin aina suojaamaan ja turvaamaan.
Perättömät ilmoitukset pitäisi voida laskuttaa
Savolainen sanoo, että pelastustoimi voi laskuttaa väärät hälytykset, mutta poliisi ei voi.
– Poliisilla ei ole sellaista pykälää, että näistä vääristä koulu-uhkauksista voisi laskuttaa. Joskus näissä tilanteissa voisi olla äärettömän opettavaista laskuttaa väärästä hälytyksestä.
Yleensä koulu-uhkauksen tekijä jää kiinni. Perättömän vaarailmoituksen tekijä voi saada sakkoja tai vankeutta enintään vuoden verran.
Jos uhkaus kohdistuu henkilöön, kyseessä voi olla laiton uhkaus.
– Jos tekijä on alle 15-vuotias, rikosoikeudellinen vastuu puuttuu kokonaan eli tällöin vahingonkorvausvelvollisuus tulee kyseeseen. Lisäksi lastensuojelun-, sosiaalitoimen ja koulun tukitoimet tulevat osalla kysymykseen.
– Meillä on ollut myös sellaisia tapauksia, jossa yksi ihminen on jatkuvasti ympäri Suomen aiheuttanut koulu-uhkauksia. Tällöin se liittyy jo selkeästi mielenterveyden ongelmiin.
https://yle.fi/a/74-20054038
Olen täysin samaa mieltä! Lasku vaan perään!
?