Kahvilan ovet on lukittu, vaikka se on auki. Sisään pääsee vain soittamalla summeria.
Hetken kuluttua paikalle ajaa poliisi, mutta nainen on jo jatkanut matkaansa. Hän on poliisin vanha tuttu, sama näytelmä toistuu säännöllisin väliajoin.
Kulman takana poltetaan crackia. Katukivetyksellä istuva mies asettelee valmiiksi foliopaperia, jonka päällä hän pian kuumentaa pillereitä ja vetää niistä vapautuvaa höyryä henkeen.
Nainen työntää omaisuuttaan ostoskärryssä. Vierellä kävelee lapsi, ehkä 10-vuotias, jonka vaatteet roikkuvat päällä.
Kivijalkakauppojen yrittäjät kuuraavat jalkakäytäviä. On pakko. Ihmisulosteiden ja virtsan haju voimistuu nopeasti auringossa, ellei niitä huuhdota pois.
Kello on hädin tuskin kymmenen keskiviikkoaamuna.
Marraskuussa vuonna 2020 Oregonin osavaltiossa hyväksyttiin selvin luvuin uusi laki, jossa kovienkin huumeiden hallussapito dekriminalisoitiin. Laki astui voimaan seuraavan vuoden helmikuussa.
Siitä asti kokaiinia, heroiinia tai vaikkapa metamfetamiinia on saanut kantaa mukanaan pieniä määriä ilman merkittäviä seurauksia. Poliisi antaa käyttäjälle sadan dollarin rikesakon – ja siitäkin pääsee eroon, jos on yhteydessä vieroituspalveluihin.
Äänestystulos otettiin vastaan suurella innostuksella. Miljoonia lain lobbaamiseen käyttänyt Drug Policy Alliance -järjestö hehkutti sitä tärkeänä merkkipaaluna Yhdysvaltojen huumeiden vastaisessa sodassa.
”Uskomme tämän voiton inspiroivan muita osavaltioita tavoittelemaan huumepolitiikkaa, joka asettaa terveyden etusijalle”, toiminnanjohtaja Kassandra Frederique sanoi.
Ajatus oli, että rankaisemisen sijaan huumeidenkäyttäjiä hoidettaisiin. Tarjottaisiin neuvontaa, majoitusta, hoitoa, puhtaita välineitä – mitä tahansa yliannostusten vähentämiseksi ja tartuntatautien leviämisen hillitsemiseksi. Kannabiksen myynnistä saadut verotulot ohjattaisiin vieroitus- ja hoitolaitoksille.
Laki tunnetaan nimellä Measure 110, ja siitä on tullut osa yleiskieltä harvinaisella tavalla. Portlandin keskustassa kaikki tietävät, mitä se tarkoittaa. (Tässä jutussa käytetään ilmausta päätös 110.)
Nyt asenteet ovat alkaneet muuttua. Asukkaiden mitta on tullut täyteen.
Komisario David Baer työskentelee Portlandin poliisin polkupyöräjoukoissa. Se houkutteli perheellistä miestä, koska iltavuoroja tai viikonlopputöitä ei ole.
Vielä viisi vuotta sitten työ Oregonin suurimmassa kaupungissa oli melko leppoisaa. Baer huomautteli ihmisille kaljanjuonnista julkisilla paikoilla, sovitteli satunnaisia rähinöitä ja kuunteli kaupunkilaisten huolia.
2020-luvulla kaikki muuttui. Koronaviruspandemia aiheutti piikin rikollisuudessa, ja kodittomien määrä lisääntyi. Samoihin aikoihin fentanyyli saapui kaupunkiin, ja sitten kovienkin huumeiden käyttö sallittiin.
”Yhtäkkiä kaikki meni sekopäiseksi”, Baer sanoo. ”Se oli täydellinen myrsky.”
Vaikutukset näkyivät nopeasti katukuvassa. Koska juuri mitään seurauksia ei ollut, huumeita alettiin käyttää avoimesti. Alkoholin käyttö julkisilla paikoilla oli edelleen lailla kielletty, mutta sama ei pätenyt muihin päihteisiin.
Nykyään suurin osa Baerin ajasta kuluu sakkolappujen kirjoittamiseen ja huumekauppiaiden etsimiseen. Yleensä joka päivä löytyy ainakin yksi diileriksi epäilty.
Jos huumeita on vähän – esimerkiksi fentanyyliä viisi pilleriä tai alle gramma jauhetta – eikä raha ole vaihtanut omistajaa, käyttäjä selviää sadan dollarin sakolla.
Baer kertoo, kuinka polkupyörätiimi takavarikoi aiemmin tänä vuonna yhdellä pysähdyksellä lähes 2,5 kiloa fentanyyliä ja kaksi pistoolia. Vuonna 2018 se olisi ollut valtava uutinen. Nyt asiaa ei käsitelty edes poliisin päivittäisselonteossa.
Fentanyylipillerit kuumennetaan usein foliossa.
Baer pysähtyy tarkastamaan kadulla makaavan naisen vointia.
Huumeruiskuja löytyy muun muassa pipon resorin alta.
Työvoimasta on pulaa, joten joskus Baer joutuu partioimaan yksin. Niin tänäänkin.
”Tämä on vaarallista, tämä on typerää”, hän sanoo. ”Vaimoni ei pidä tästä.”
Hän liikkuu pyörällä nopeasti mutta joutuu pysähtelemään jatkuvasti muutaman kymmenen tai sadan metrin välein.
Viidessätoista minuutissa tapahtuu seuraavaa:
Kuuden hengen seurueessa nainen makaa jalkakäytävällä. Baer hidastaa selvittääkseen, onko tämä hengissä ja tarvitaanko apua.
Paikalla on naisen poikaystävä, mutta hän kieltäytyy yhteistyöstä ja eikä suostu kertomaan oikeaan nimeään. Baer hälyttää autopartion avuksi.
Vastahakoinen kumppani talutetaan poliisiautoon. Hän ei jaksa kannatella pipon peittämää päätään, katse on kohti maata. Hänen hallustaan löytyy useita huumeruiskuja.
Nurkan takana kaksi naista istuu maassa ja nojaa kerrostalon seinään.
”Yrittäkää nyt edes. On aika ilmeistä, mitä teette tuon folion kanssa”, Baer sanoo ja koputtaa toista olkapäälle.
He selviävät ilman sakkoa, koska esillä oli vasta foliota ja tupakansytytin. On valittava taistelunsa.
Seuraavassa kadunkulmauksessa Daniellella, 42, on huonompi tuuri. Baer kirjoittaa sakon ja muistuttaa ohjeista: soita tähän numeroon, niin se voidaan mitätöidä.
Danielle tietää kyllä. Ei hän silti koskaan soita.
Mitä väliä, hän pudistelee päätään hymyillen kuin kysymys olisi vähän hölmö. Hän sanoo käyttäneensä heroiinia.
”Jos siirtyy fentanyyliin, toivoa ei enää ole.”
Folion seasta kuultava sininen väri kuitenkin kielii, että mukana oli myös fentanyyliä. Siitä käytetään kadulla nimitystä blue.
Fentanyyliä on kaikkialla. Se on synteettinen opioidi, joka on jopa 50 kertaa voimakkaampaa kuin heroiini ja sata kertaa voimakkaampaa kuin morfiini.
Ongelmat alkoivat Yhdysvalloissa 1990-luvulla, kun lääkeyhtiöt markkinoivat fentanyyliä ja muita opioideja turvallisina kivunlievittäjinä. Ihmiset jäivät koukkuun, ja kun he eivät saaneet aineita enää luvallisesti, he kääntyivät diilerien puoleen.
Katukauppaan fentanyyli saapui noin kymmenen vuotta sitten. Koska valkoinen jauhe näytti heroiinilta, kauppiaat sekoittivat sitä heroiinin joukkoon lisätäkseen tarjontaa. Sittemmin fentanyyliä on alettu lisätä muihinkin huumausaineisiin, esimerkiksi kokaiiniin.
Nykyään minkä tahansa huumausaineen joukossa voi olla ja usein onkin fentanyyliä.
Aluksi fentanyyliä välteltiin yliannostuksen pelossa. Nyt siitä on tullut monien ykkösvalinta. Puhutaan opioidikriisin kolmannesta aallosta.
Fentanyyli on useimmiten jauheena tai pillerinä. Sitä voi annostella suoraan suoneen tai polttaa. Polttamista pidetään turvallisempana, koska se ehkäisee infektioiden – esimerkiksi hivin ja hepatiitti C:n – leviämistä.
Komisario Baer kuvailee, kuinka tutut juopot ovat muutamassa vuodessa ajautuneet fentanyylikoukkuun. Nyt he vaeltavat kaduilla ilman kenkiä ja kotia mielessään vain yksi ajatus: mistä seuraava high.
Hinnat ovat laskeneet, ja kauppiaita on jonoksi asti. Yhden sinisen pillerin voi saada 25 sentillä, ja jotkut voivat käyttää jopa 40 pilleriä päivässä.
”He ketjupolttavat näitä”, Baer sanoo.
Oregon on yksi harvoista osavaltioista, joissa kierrätys toimii ja kerätyistä pulloista saa rahaa. Kuulen laskutoimituksen: keräämällä 60 pulloa joka päivä voi pitää itsensä tasaisesti pöllyssä.
Fentanyyli tekee tuloaan Suomeen
Fentanyyli on Suomessa vielä melko harvinaista, mutta sen yleistymistä seurataan tarkkaan.
Heinäkuussa poliisi kertoi saavansa tasaisin väliajoin tiedustelutietoa, jonka mukaan fentanyylia on liikenteessä.
"Sitä on pieniä määriä löytynyt joistain pillereistä sieltä täältä, mutta isompaa fentanyyliaaltoa ei ole tullut", rikostarkastaja Kimmo Sainio sanoi HS:lle heinäkuussa.
Esimerkiksi Virossa fentanyyli ja sen johdannaiset ovat aiheuttaneet lukuisia kuolemia. Pelkästään tänä vuonna Virossa on kuollut ainakin kolme ihmistä yliannostuksiin, joihin on liittynyt fentanyylia.
Suomessa poliisi ei ole tehnyt isoja fentanyylitakavarikkoja eikä tiedossa ole kuolemantapauksia, joita voitaisiin pitää fentanyyliin liittyvänä. Se ei kuitenkaan kerro koko kuvaa.
"Voi olla, että fentanyyliä käytetään huomattavasti enemmän kuin mitä osoittavat nämä tapaukset, jotka ovat paljastuneet muiden rikostutkintojen yhteydessä."
- USA.jpg (85.33 KiB) Katsottu 2429 kertaa