Mies raahasi koiranpentua pyöränsä perässä
Lähetetty: To Marras 16, 2023 11:01 am
Koira ei pystynyt kävelemään lainkaan sen jälkeen, kun isäntä oli raahannut sitä pyöränsä perässä. Teko keskeytyi sivullisten puututtua asiaan. Nyt korkein oikeus arvioi, oliko teko törkeä.
KORKEIN oikeus linjasi torstaina ennakkopäätöksellään törkeän ja perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen välistä rajaa.
Ennakkopäätös koski tapausta, jossa mies raahasi polkupyörän perään kytkettyä koiranpentua Kauhavalla keväällä 2021 niin, että lemmikki ei sen jälkeen pystynyt kävelemään. Mies myös löi koiraa sekä laiminlöi hoidon ja riittävän ruokinnan.
Mies tuomittiin ensin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa vain perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta. Käsittely eteni Vaasan hovioikeuteen, joka tuomitsi miehen perusmuotoisen sijasta törkeästä eläinsuojelurikoksesta.
Nyt myös korkein oikeus päätyi arviossaan siihen, että teot täyttivät törkeän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit.
TÖRKEÄSTÄ eläinsuojelurikoksesta tuomitseminen edellyttää, että kyse on erityisen julmasta tai raa’asta teosta. Teon pitää olla myös kokonaisuutena arvioituna törkeä.
Hallituksen lakiesityksessä on mainittu esimerkkeinä erityisen julmasta tai raa’asta teosta tuleen sytyttäminen, toistuva kiduttaminen, koira- tai kukkotappeluiden järjestäminen sekä epäonnistuneet lopettamisyritykset siten, että eläimelle aiheutuu pitkittynyttä ja suurta kärsimystä.
Myös eläimen jättäminen hoidotta kuolemaan nälkään tai uppoamaan lietteeseen pitkän ajan kuluessa voi täyttää törkeän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön.
Korkeimman oikeuden mukaan raakuuden arvioinnissa painopiste on teon karkeudessa. Erityisen julmuuden arvioinnissa huomiota voidaan puolestaan kiinnittää muun ohella rikoksen kohteelle aiheutettavaan tuskaan ja kärsimykseen sekä kohteen puolustuskyvyttömyyteen.
KAUHAVAN tapauksessa mies raahasi huonokuntoista koiraansa pyörän perässä niin, että jokaisen tassun polkuanturoihin tuli vakavia palovamman kaltaisia haavoja ja polkuanturat olivat vereslihalla.
”Koirahoitolassa koira ei ole kyennyt kipulääkityksestä huolimatta liikkumaan useaan päivään luonnollisesti, vaan se on ontunut hyvin voimakkaasti liikkuessaan. Koiran on todettu tarvitsevan todella pitkää lepoaikaa polkuanturoiden parantumiseen”, korkein oikeus toteaa.
Ennen pyörätapausta mies laiminlöi korkeimman oikeuden mukaan koiran hoidon pidemmän aikaa. Eläin oli aliravittu, ja sen oikeassa takajalassa oli hoitamaton syvä haava, joka oli tulehtunut. Myös koiran toinen korva oli voimakkaasti tulehtunut. Lisäksi koiran turkki oli öljyinen.
KORKEIMMAN oikeuden mukaan koiran raahaaminen pyörän perässä osoitti tässä tapauksessa erityistä julmuutta. KKO piti sitä myös erityisen raa’alla tavalla tehtynä.
Koiraan kohdistunut teko aiempine laiminlyönteineen oli myös kokonaisuutena arvioituna törkeä.
Mies oli alentuneesti syyntakeinen, joten se leikkasi hänen tuomiostaan neljänneksen. Hän sai rangaistukseksi viisi kuukautta ehdollista vankeutta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009995001.html
KORKEIN oikeus linjasi torstaina ennakkopäätöksellään törkeän ja perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen välistä rajaa.
Ennakkopäätös koski tapausta, jossa mies raahasi polkupyörän perään kytkettyä koiranpentua Kauhavalla keväällä 2021 niin, että lemmikki ei sen jälkeen pystynyt kävelemään. Mies myös löi koiraa sekä laiminlöi hoidon ja riittävän ruokinnan.
Mies tuomittiin ensin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa vain perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta. Käsittely eteni Vaasan hovioikeuteen, joka tuomitsi miehen perusmuotoisen sijasta törkeästä eläinsuojelurikoksesta.
Nyt myös korkein oikeus päätyi arviossaan siihen, että teot täyttivät törkeän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit.
TÖRKEÄSTÄ eläinsuojelurikoksesta tuomitseminen edellyttää, että kyse on erityisen julmasta tai raa’asta teosta. Teon pitää olla myös kokonaisuutena arvioituna törkeä.
Hallituksen lakiesityksessä on mainittu esimerkkeinä erityisen julmasta tai raa’asta teosta tuleen sytyttäminen, toistuva kiduttaminen, koira- tai kukkotappeluiden järjestäminen sekä epäonnistuneet lopettamisyritykset siten, että eläimelle aiheutuu pitkittynyttä ja suurta kärsimystä.
Myös eläimen jättäminen hoidotta kuolemaan nälkään tai uppoamaan lietteeseen pitkän ajan kuluessa voi täyttää törkeän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön.
Korkeimman oikeuden mukaan raakuuden arvioinnissa painopiste on teon karkeudessa. Erityisen julmuuden arvioinnissa huomiota voidaan puolestaan kiinnittää muun ohella rikoksen kohteelle aiheutettavaan tuskaan ja kärsimykseen sekä kohteen puolustuskyvyttömyyteen.
KAUHAVAN tapauksessa mies raahasi huonokuntoista koiraansa pyörän perässä niin, että jokaisen tassun polkuanturoihin tuli vakavia palovamman kaltaisia haavoja ja polkuanturat olivat vereslihalla.
”Koirahoitolassa koira ei ole kyennyt kipulääkityksestä huolimatta liikkumaan useaan päivään luonnollisesti, vaan se on ontunut hyvin voimakkaasti liikkuessaan. Koiran on todettu tarvitsevan todella pitkää lepoaikaa polkuanturoiden parantumiseen”, korkein oikeus toteaa.
Ennen pyörätapausta mies laiminlöi korkeimman oikeuden mukaan koiran hoidon pidemmän aikaa. Eläin oli aliravittu, ja sen oikeassa takajalassa oli hoitamaton syvä haava, joka oli tulehtunut. Myös koiran toinen korva oli voimakkaasti tulehtunut. Lisäksi koiran turkki oli öljyinen.
KORKEIMMAN oikeuden mukaan koiran raahaaminen pyörän perässä osoitti tässä tapauksessa erityistä julmuutta. KKO piti sitä myös erityisen raa’alla tavalla tehtynä.
Koiraan kohdistunut teko aiempine laiminlyönteineen oli myös kokonaisuutena arvioituna törkeä.
Mies oli alentuneesti syyntakeinen, joten se leikkasi hänen tuomiostaan neljänneksen. Hän sai rangaistukseksi viisi kuukautta ehdollista vankeutta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009995001.html
