Näin syntyi Subutex-Suomi
Lähetetty: La Joulu 16, 2023 11:18 am
Tekken, Subu, Kasi, Peli. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Subutex on ollut Suomessa keskeinen huume jo reilut parikymmentä vuotta.
Missään muualla tämä heroiinivieroittautumiseen kehitetty lääke ei ole tärkein väärinkäytettävä opioidi, eikä sitä kaikkialla pidetä edes huumeena.
Syy tähän löytyy lapsuutensa Oulunsalossa ja Raksilan Syrjäkadulla viettäneestä miehestä, josta isä toivoi silmälääkäriä.
Pentti Karvonen tuli kuitenkin laittaneeksi 1990-luvulla liikkeelle tapahtumaketjun, joka muutti suomalaisen huumemaailman.
Oma surullinen lukunsa tarinassa on Raahe, joka sai maineen Subutex-kaupunkina. Sieltä aine levisi Ouluunkin.
Lääkäri järjesti lääkkeidenhakumatkoja
Pentti Karvonen on kuvaillut itseään narkomaanien Jeesukseksi, joka pelasti addikteja.
Hänen potilaidensa kautta Subutex kuitenkin levisi ympäri Suomen myös sellaisten pariin, joilla ei ollut aiempaa opioidiriippuvuutta.
Karvosen toiminnan keskiössä oli buprenorfiinia sisältävien Temgesic- ja Subutex-lääkkeiden tarjoaminen korvaushoitona heroiiniriippuvaisille.
Hän piti vastaanottoaan useassa eri osoitteessa Helsingissä, ja siitä tuli narkomaanien keskuudessa tunnettu.
Karvonen organisoi lääkkeidenhakumatkoja muun muassa Ranskaan, josta Subutexia alkoi hänen potilaidensa mukana tänne virrata.
Suomalainen yhteiskunta puuttui Karvosen toimintaan kovalla kädellä. Ensin rajoitettiin hänen oikeuttaan määrätä huumaavia lääkkeitä, sitten vietiin lääkärinluvat ja lopulta vapaus vankilatuomiolla.
Oikeudenkäynnit saivat paljon huomiota mediassa, ja keskustelu asian tiimoilta oli kärkästä.
Moni piti hänen toimintaansa tyystin hyväksymättömänä, mutta hän sai myös vaikutusvaltaisia puolustajia.
Sama ilmiö on nähtävissä tänäkin päivänä.
Päihdepsykiatri: Karvosella oli missio
Noin kolmenkymmenen vuoden kokemuksen päihdetyöstä omaava Oulun yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatri Pekka Laine oli yksi syyttäjän asiantuntijatodistajista Karvosen vastaisissa oikeudenkäynneissä.
– Joidenkin ihmisten persoonassa yhdistyy neljä toisiaan lähellä olevaa asiaa: karisma, messiaaninen kutsumus, oikeutuksen hakemisen tarve ja taipumus kietoutua marttyyrin viittaan, kuvailee Laine Karvosta.
Laineen mukaan Karvonen näki itsensä ainoana ihmisenä Suomessa, joka saattoi sankarillisesti pelastaa heroinistit.
– Karvonen oli sellainen henkilö, ettei hän tehnyt muiden kanssa yhteistyötä. Hän olisi voinut rakentaa korvaushoitojärjestelmää virallisen järjestelmän sisältä käsin, mutta teki kuitenkin itsestään marttyyrin, Laine sanoo.
Onnistuneen korvaushoidon kannalta on olennaista, että lääkkeenjakelua valvotaan tarkasti ja hoidettavan tilaa seurataan säännöllisten tapaamisten kautta.
Karvosen toiminta olikin vastuutonta, hän sanoo.
– En usko, että hän oli hakemassa taloudellista hyötyä, hänellä oli missio. Kun karismaattinen johtaja saa ympärilleen seurakunnan, se vahvistaa oikeassa olemisen tunnetta.
Hänen mukaansa Karvonen lähti hyvässä tarkoituksessa hoitamaan heroinisteja, ja pelastikin useita. Laine ei myöskään usko, että Karvonen halusi Subutexin päätyvän vääriin käsiin.
– Subutex lähti kuitenkin leviämään joka puolelle Suomea myös sellaisille alueille, joissa heroiinia ei ollut nähtykään. Nyt ei ole sellaista kaupunkia, missä ei piikitettäisi Subutexia.
Yksi potilas sattui asumaan Raahessa
Surullisenkuuluisin esimerkki aineen leviämisestä on Raahe, joka nousi vuosituhannen taitteessa otsikoihin Subutex-kaupunkina.
Karvosen vastaisissa oikeudenkäynneissä käytiin kiistaa siitä, oliko Raahessa ennen Subutexin leviämistä heroinisteja, jotka olisivat tarvinneet buprenorfiinia korvaushoidollisesti.
– Päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro väitti, että hänellä on valaehtoinen todistus siitä, että Raahessa on 50 heroinistia. Tämä oli ihan keksittyä asiaa, Laine kertoo.
Hänen ja monen muun alueella päihdetyötä tehneen mielestä väite oli absurdi.
Buprenorfiiniin jäivät Laineen mukaan koukkuun Raahessa nimenomaan sellaiset ihmiset, joilla ei aiempaa opioidiriippuvuutta ollut.
Alun perin aine alkoi levitä yhden Karvosen hoidossa olleen potilaan kautta. Oli puhdasta sattumaa, että tämä sattui asumaan Raahessa, Laine sanoo.
Lopulta tuon potilaan ympärille muodostui Subutexia Raaheen toimittava ja myyvä rinki.
– Se oli suuri onnettomuus, ja hirvittävän huono mäihä että pikkukaupungille kävi näin, harmittelee pitkän uran Raahessa tehnyt rikosylikonstaapeli Heikki Porkka.
Raahen leimautuminen Subutex-kaupungiksi oli ennen kaikkea surullista.
– Itsestä tuntui pahalta, että Raahe oli niin voimakkaasti esillä valtakunnan uutisissa, ja kielteistä julkisuutta tuli paljon.
Satoja potilaita 1990-luvulla
Kun Karvonen kokeili ensimmäisen kerran korvaushoitoa 1980-luvun puolivälissä, oli se hoitomuotona huonosti tunnettu, ja sitä myös vastustettiin ankarasti.
Hän lopettikin hoidot useaksi vuodeksi, kun eräs toinen lääkäri menetti PKV-oikeutensa buprenorfiinin määräämisen vuoksi.
Vuosi 1994 oli Karvoselle vedenjakaja.
Tuolloin hän päätti uudistaa hoitotapansa ja nimesi sen Benedictus-kolmoishoidoksi. Siihen kuului buprernorfiinilääkitys, ratkaisukeskeistä psykoterapiaa sekä tukiverkostoterapiaa.
Karvosen toiminta laajeni 1990-luvulla nopeasti, ja pian hänellä oli satoja potilaita. Lopulta toiminta kiinnitti myös lääkintöhallituksen huomion, ja vuonna 1997 hän menetti PKV-oikeutensa.
Myös poliisi kiinnostui hänen toiminnastaan.
Tuolloin mediahuomio sai aikaan myös sen, että moni poliitikko ja päihdealan ammattilainen huolestui Karvosen noin 200 potilaasta, joiden pelättiin jäävän heitteille.
Saman vuoden syksynä hän alkoi järjestää lääkkeenhakumatkoja Pariisiin.
Heroiini ei palannut Suomeen
Karvosen toiminnan seurauksia tarkasteltaessa onkin kysyttävä, olisiko meillä ilman buprenorfiinin valtaamia markkinoita väärinkäytössä jokin vaarallisempi opioidi?
– Ei se ainakaan parempi olisi, jos meillä olisi heroiinia yhä täällä, arvelee oikeuskemian professori Ilkka Ojanperä.
Heroiiniongelman huippu koettiin Suomessa vuonna 2000, jolloin aineeseen kuoli 63 ihmistä.
Afganistanin sodan vuoksi heroiinin saatavuuteen tuli kuitenkin katkos, ja aine katosi hetkellisesti koko Euroopasta.
Vuonna 2004 siihen liittyviä kuolemia ollut enää Suomessa lainkaan.
Heroiini palasi muualle Eurooppaan, mutta käytännössä ei tänne. Nykyään kuolemia on korkeintaan yksittäisiä vuosittain.
Vuosi 2010 oli puolestaan käännekohta buprenorfiinin osalta. Silloin siitä tuli aine, joka useimmiten on tärkeimpänä löydöksenä suomalaisissa huumekuolemissa.
Tämän aseman se on säilyttänyt tähän päivään saakka. Kun THL:n tilastojen mukaan Suomessa kuoli vuonna 2020 ennätysmäärä ihmisiä huumeiden yliannostukseen, oli näistä 228:sta kuolleesta buprenorfiini tärkein löydös 105:lla.
Vielä ei täysin ymmärretä, mikä tekee buprenorfiinin ja muiden aineiden yhdistelmästä tappavan.
Siinä missä esimerkiksi heroiini ja morfiini voivat aiheuttaa hengityslaman ja kuoleman heti, tulee kuolema buprenorfiinilla ja muilla aineilla hitaasti.
Vankeutta ja lääkärilupien menetys
Lopulta Karvonen maksoi kutsumuksestaan kovan hinnan.
Ehdotonta vankeutta huumausainerikoksista tuli lopulta monien vaiheiden jälkeen 2,5 vuotta, josta hän istui ensikertalaisena puolet. Hän menetti myös oikeutensa toimia lääkärinä.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että hänen toimintansa poikkesi oleellisesti tavanomaisesta huumerikollisuudesta eikä hän saanut siitä merkittävää rahallista hyötyä.
Oikeuden mukaan Karvonen aidosti halusi auttaa potilaitaan. Karvonen on itse kertonut velkaantuneensa pahasti lainatessaan rahaa narkomaaneille esimerkiksi ulkomaanmatkoihin.
Enemmän: https://www.kaleva.fi/heroinistien-pela ... el/6102808
Subutex on ollut Suomessa keskeinen huume jo reilut parikymmentä vuotta.
Missään muualla tämä heroiinivieroittautumiseen kehitetty lääke ei ole tärkein väärinkäytettävä opioidi, eikä sitä kaikkialla pidetä edes huumeena.
Syy tähän löytyy lapsuutensa Oulunsalossa ja Raksilan Syrjäkadulla viettäneestä miehestä, josta isä toivoi silmälääkäriä.
Pentti Karvonen tuli kuitenkin laittaneeksi 1990-luvulla liikkeelle tapahtumaketjun, joka muutti suomalaisen huumemaailman.
Oma surullinen lukunsa tarinassa on Raahe, joka sai maineen Subutex-kaupunkina. Sieltä aine levisi Ouluunkin.
Lääkäri järjesti lääkkeidenhakumatkoja
Pentti Karvonen on kuvaillut itseään narkomaanien Jeesukseksi, joka pelasti addikteja.
Hänen potilaidensa kautta Subutex kuitenkin levisi ympäri Suomen myös sellaisten pariin, joilla ei ollut aiempaa opioidiriippuvuutta.
Karvosen toiminnan keskiössä oli buprenorfiinia sisältävien Temgesic- ja Subutex-lääkkeiden tarjoaminen korvaushoitona heroiiniriippuvaisille.
Hän piti vastaanottoaan useassa eri osoitteessa Helsingissä, ja siitä tuli narkomaanien keskuudessa tunnettu.
Karvonen organisoi lääkkeidenhakumatkoja muun muassa Ranskaan, josta Subutexia alkoi hänen potilaidensa mukana tänne virrata.
Suomalainen yhteiskunta puuttui Karvosen toimintaan kovalla kädellä. Ensin rajoitettiin hänen oikeuttaan määrätä huumaavia lääkkeitä, sitten vietiin lääkärinluvat ja lopulta vapaus vankilatuomiolla.
Oikeudenkäynnit saivat paljon huomiota mediassa, ja keskustelu asian tiimoilta oli kärkästä.
Moni piti hänen toimintaansa tyystin hyväksymättömänä, mutta hän sai myös vaikutusvaltaisia puolustajia.
Sama ilmiö on nähtävissä tänäkin päivänä.
Päihdepsykiatri: Karvosella oli missio
Noin kolmenkymmenen vuoden kokemuksen päihdetyöstä omaava Oulun yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatri Pekka Laine oli yksi syyttäjän asiantuntijatodistajista Karvosen vastaisissa oikeudenkäynneissä.
– Joidenkin ihmisten persoonassa yhdistyy neljä toisiaan lähellä olevaa asiaa: karisma, messiaaninen kutsumus, oikeutuksen hakemisen tarve ja taipumus kietoutua marttyyrin viittaan, kuvailee Laine Karvosta.
Laineen mukaan Karvonen näki itsensä ainoana ihmisenä Suomessa, joka saattoi sankarillisesti pelastaa heroinistit.
– Karvonen oli sellainen henkilö, ettei hän tehnyt muiden kanssa yhteistyötä. Hän olisi voinut rakentaa korvaushoitojärjestelmää virallisen järjestelmän sisältä käsin, mutta teki kuitenkin itsestään marttyyrin, Laine sanoo.
Onnistuneen korvaushoidon kannalta on olennaista, että lääkkeenjakelua valvotaan tarkasti ja hoidettavan tilaa seurataan säännöllisten tapaamisten kautta.
Karvosen toiminta olikin vastuutonta, hän sanoo.
– En usko, että hän oli hakemassa taloudellista hyötyä, hänellä oli missio. Kun karismaattinen johtaja saa ympärilleen seurakunnan, se vahvistaa oikeassa olemisen tunnetta.
Hänen mukaansa Karvonen lähti hyvässä tarkoituksessa hoitamaan heroinisteja, ja pelastikin useita. Laine ei myöskään usko, että Karvonen halusi Subutexin päätyvän vääriin käsiin.
– Subutex lähti kuitenkin leviämään joka puolelle Suomea myös sellaisille alueille, joissa heroiinia ei ollut nähtykään. Nyt ei ole sellaista kaupunkia, missä ei piikitettäisi Subutexia.
Yksi potilas sattui asumaan Raahessa
Surullisenkuuluisin esimerkki aineen leviämisestä on Raahe, joka nousi vuosituhannen taitteessa otsikoihin Subutex-kaupunkina.
Karvosen vastaisissa oikeudenkäynneissä käytiin kiistaa siitä, oliko Raahessa ennen Subutexin leviämistä heroinisteja, jotka olisivat tarvinneet buprenorfiinia korvaushoidollisesti.
– Päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro väitti, että hänellä on valaehtoinen todistus siitä, että Raahessa on 50 heroinistia. Tämä oli ihan keksittyä asiaa, Laine kertoo.
Hänen ja monen muun alueella päihdetyötä tehneen mielestä väite oli absurdi.
Buprenorfiiniin jäivät Laineen mukaan koukkuun Raahessa nimenomaan sellaiset ihmiset, joilla ei aiempaa opioidiriippuvuutta ollut.
Alun perin aine alkoi levitä yhden Karvosen hoidossa olleen potilaan kautta. Oli puhdasta sattumaa, että tämä sattui asumaan Raahessa, Laine sanoo.
Lopulta tuon potilaan ympärille muodostui Subutexia Raaheen toimittava ja myyvä rinki.
– Se oli suuri onnettomuus, ja hirvittävän huono mäihä että pikkukaupungille kävi näin, harmittelee pitkän uran Raahessa tehnyt rikosylikonstaapeli Heikki Porkka.
Raahen leimautuminen Subutex-kaupungiksi oli ennen kaikkea surullista.
– Itsestä tuntui pahalta, että Raahe oli niin voimakkaasti esillä valtakunnan uutisissa, ja kielteistä julkisuutta tuli paljon.
Satoja potilaita 1990-luvulla
Kun Karvonen kokeili ensimmäisen kerran korvaushoitoa 1980-luvun puolivälissä, oli se hoitomuotona huonosti tunnettu, ja sitä myös vastustettiin ankarasti.
Hän lopettikin hoidot useaksi vuodeksi, kun eräs toinen lääkäri menetti PKV-oikeutensa buprenorfiinin määräämisen vuoksi.
Vuosi 1994 oli Karvoselle vedenjakaja.
Tuolloin hän päätti uudistaa hoitotapansa ja nimesi sen Benedictus-kolmoishoidoksi. Siihen kuului buprernorfiinilääkitys, ratkaisukeskeistä psykoterapiaa sekä tukiverkostoterapiaa.
Karvosen toiminta laajeni 1990-luvulla nopeasti, ja pian hänellä oli satoja potilaita. Lopulta toiminta kiinnitti myös lääkintöhallituksen huomion, ja vuonna 1997 hän menetti PKV-oikeutensa.
Myös poliisi kiinnostui hänen toiminnastaan.
Tuolloin mediahuomio sai aikaan myös sen, että moni poliitikko ja päihdealan ammattilainen huolestui Karvosen noin 200 potilaasta, joiden pelättiin jäävän heitteille.
Saman vuoden syksynä hän alkoi järjestää lääkkeenhakumatkoja Pariisiin.
Heroiini ei palannut Suomeen
Karvosen toiminnan seurauksia tarkasteltaessa onkin kysyttävä, olisiko meillä ilman buprenorfiinin valtaamia markkinoita väärinkäytössä jokin vaarallisempi opioidi?
– Ei se ainakaan parempi olisi, jos meillä olisi heroiinia yhä täällä, arvelee oikeuskemian professori Ilkka Ojanperä.
Heroiiniongelman huippu koettiin Suomessa vuonna 2000, jolloin aineeseen kuoli 63 ihmistä.
Afganistanin sodan vuoksi heroiinin saatavuuteen tuli kuitenkin katkos, ja aine katosi hetkellisesti koko Euroopasta.
Vuonna 2004 siihen liittyviä kuolemia ollut enää Suomessa lainkaan.
Heroiini palasi muualle Eurooppaan, mutta käytännössä ei tänne. Nykyään kuolemia on korkeintaan yksittäisiä vuosittain.
Vuosi 2010 oli puolestaan käännekohta buprenorfiinin osalta. Silloin siitä tuli aine, joka useimmiten on tärkeimpänä löydöksenä suomalaisissa huumekuolemissa.
Tämän aseman se on säilyttänyt tähän päivään saakka. Kun THL:n tilastojen mukaan Suomessa kuoli vuonna 2020 ennätysmäärä ihmisiä huumeiden yliannostukseen, oli näistä 228:sta kuolleesta buprenorfiini tärkein löydös 105:lla.
Vielä ei täysin ymmärretä, mikä tekee buprenorfiinin ja muiden aineiden yhdistelmästä tappavan.
Siinä missä esimerkiksi heroiini ja morfiini voivat aiheuttaa hengityslaman ja kuoleman heti, tulee kuolema buprenorfiinilla ja muilla aineilla hitaasti.
Vankeutta ja lääkärilupien menetys
Lopulta Karvonen maksoi kutsumuksestaan kovan hinnan.
Ehdotonta vankeutta huumausainerikoksista tuli lopulta monien vaiheiden jälkeen 2,5 vuotta, josta hän istui ensikertalaisena puolet. Hän menetti myös oikeutensa toimia lääkärinä.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että hänen toimintansa poikkesi oleellisesti tavanomaisesta huumerikollisuudesta eikä hän saanut siitä merkittävää rahallista hyötyä.
Oikeuden mukaan Karvonen aidosti halusi auttaa potilaitaan. Karvonen on itse kertonut velkaantuneensa pahasti lainatessaan rahaa narkomaaneille esimerkiksi ulkomaanmatkoihin.
Enemmän: https://www.kaleva.fi/heroinistien-pela ... el/6102808