MURHA.INFO

Osaako kukaan arvioida mistä tuo korkeimman oikeuden päätöksen viipyminen kertoo?
-Siitä, että tuomiot pysyvät
-Siitä, että tuomiot pysyvät
-Ei voi arvioida mitään

Tarkoitin siis sitä, että kertooko korkeimman oikeuden päätöksen viipyminen enemmän siitä että tuomiot puretaan vai siitä että tuomiot pysyvät?

eelaCraig kirjoitti: ↑Ke Huhti 10, 2024 8:42 am Tarkoitin siis sitä, että kertooko korkeimman oikeuden päätöksen viipyminen enemmän siitä että tuomiot puretaan vai siitä että tuomiot pysyvät?

Toivottavasti viipyminen kertoo siitä, että asiakokonaisuuteen perehdytään korkeimmassa oikeudessa kattavasti eikä pirstaloidusti. Ilmeisesti kevään aikana on tulossa päätös syyttäjän ja asianomistajien Anneli Auerin tuomion purkamista koskevaan hakemukseen antamien vastausten julkisuudesta. Tämän ratkaisun jälkeen purkuasian valmistelu ja käsittely jatkuu hakemuksen ja vastausten perusteella.

Korkeimmalla oikeudella on mahdollisuus antaa purkuasiassa hylkäävä tai hyväksyvä ratkaisu taikka palauttaa purkuasian käsittely käräjäoikeuteen. KKO on 19.1.2024 antamassaan tiedotteessa todennut tiedottavansa purkuasian ratkaisun antamisesta erikseen.

Jokainen varmaan tietää omasta kokemuksestaan, että odottavan aika on pitkä. Toisaalta hyvää kannattaa aina odottaa ja toivoa parasta mahdollista totuuteen pohjautuvaa ratkaisua asiassa.

Yhdysvalloissa Texasissa vuonna 2013 niin sanottu San Antonion nelikko vapautettiin pitkistä seksuaalirikostuomioista sen jälkeen kun avaintodistajan lausunnon motiiviksi paljastui kosto romanttisen suhteen torjumisesta.

Tämän jälkeen tohtori Nancy Kelloggin asiantuntijalausunto, minkä mukaan arpi uhrin genitaaleissa johtui hyväksikäytöstä satanistisissa rituaaleissa, ei pitänyt paikkaansa, koska penetroivasta hyväksikäytöstä ei synny arpia.

Oikeusistuin vapautti pitkiä tuomioita (15 vuotta) edelleen istuneet neljä syytettyä vuosina 2012 – 2013, ja Texasin vetoomustuomioistuin perui tuomion lopullisesti vuonna 2016.

Tuomion perumisen aiheutti siis todistuksen toteaminen valheelliseksi sekä lääketieteellisen asiantuntijalausunnon osoittautuminen virheelliseksi.

Samat tekijä ovat pelissä myös Auer-Kukka -tapauksessa:

lapset ovat kuulemisissa antaneet virheellistä tietoa sijaisvanhempien kannustamina, mihin näillä on ollut taloudellinen (ja mahdollisesti myös emotionaalinen) motiivi.

Lisäksi lääkärilausunto on tukenut lsh-syttettä esittämällä – virheellisesti – että penetroivasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei jää välttämättä jälkeä immenkalvoille. Tämän lääkäri Joki-Erkkilän kannan alan johtava tutkija Astrid Heger on kumonnut todetessaan vuonna 2013, että alle murrosikäisillä lapsilla immenkalvon repeytyminen on väistämätön seuraus penetraatiosta.(ks. http://www.texasbarcle.com/Materials/Ev ... 153444.pdf , s. 14, s. 18).


Summary:
• Interpret post‐pubertal findings with caution
• Sexual Assault after puberty can occur without injuries and may leave a normal appearing hymen after healing.
• Actual Vaginal Penetration (across the hymen) of the pre‐adolescent will leave diagnostic transections.
• Pre‐adolescent transections do not heal with a normal appearance unless repaired.
• Anal Trauma usually heals without scarring

En kyllä tiedä, mikä enää puoltaisi tuomioiden ylläpitämistä, mikäli meillä on Yhdysvaltojen kaltainen riipumaton oikeusjärjestelmä.

^ Olen hiukan seurannut yhdysvaltalaista oikeutta ja sen toimintaa varsinkin rikosjutuissa. En kyllä itse lähtisi toivomaan meille samanlaista
järjestelmää enkä varsinkaan sikäläisiä käytäntöjä.

Serijuttu on korkeimman oikeuden käsittelyssä ja se varmasti tutkii jutun ja varsinkin todistusaineiston perusteellisesti. Voimme varmasti täysin luottaa päätöksen oikeellisuuteen.

"Serijuttu on korkeimman oikeuden käsittelyssä ja se varmasti tutkii jutun ja varsinkin todistusaineiston perusteellisesti. Voimme varmasti täysin luottaa päätöksen oikeellisuuteen."

Näin uskon minäkin -- korkein oikeus ottaa tietysti huomioon, että syyttäjän todistaja Minna Joki-Erkkilä on esittänyt oikeudelle virheellistä tietoa väittäessään (vapaasti siteeratuna) "on pelkkä myytti, että penetraatio johtaisi immenkalvon repeytymiseen (transektioon)". Alle murrosikäisten kohdalla repeytyminen on väistämätöntä, ainakin johtavan tutkijan Astrid Heppenstall-Hegerin vuoden 2013 kannan mukaan (hän oli toista mieltä vuonna 2001).

Väitettyjen pahoinpitelyjen osalta samaisen tutkijan yhdeltä uhrilta uv-valolla löytämät "yli sata arpea" tuskin kelpaa sen paremmin todisteeksi, kun hänen jo alun perin arvioitiin olevan lausunnossaan osittain puolueellinen (mitähän on "osittainen puolueellisuus"). Ja kun vastaajien ulkopuolelle jätetystä lapsesta löydettiin sama määrä arpia...

Mitä tulee lasten kertomusten (Päämiehen mukaan) sisältämään mainintaan "maalasi kikkelillä jalan valkoiseksi", lausunto ilmeisesti juontaa sijaisvanhempien uteluista ja sanoituksista, kun lapsi ei ymmärrä kysymystä "ejekuloiko setä".

Mutta odotellaan siis päätöstä.

Juha Mannerin haastattelu Elämäni rikostapaus -podcastin jaksossa ”Anneli Auerin saaga oikeuden limbossa jatkuu”. Tulisipa kohta jo se kirjakin

https://areena.yle.fi/podcastit/1-68720028

lehtori kirjoitti: ↑Ke Huhti 24, 2024 8:43 am Juha Mannerin haastattelu Elämäni rikostapaus -podcastin jaksossa ”Anneli Auerin saaga oikeuden limbossa jatkuu”. Tulisipa kohta jo se kirjakin

https://areena.yle.fi/podcastit/1-68720028

Tuo tuore podcast-jakso on hyvää esimakua Mannerin kirjaa odotellessa. Asiat etenevät, mikä on iloinen juttu.

Hyvä Mannerin haastattelu, mutta vähän poukkoilevan sekava muistelu ja RAUTALANKAA täytyy vääntää (vajacin puluille) vielä enemmän...
Yli tuhat kuuntelijaa ekan aamupäivän aikana.
Epäonnistuneen otsikoinnin saaga ja limbo liian vaikeita:
SYYTTÖMÄN AUERIN OIKEUSTEURASTUS-SKANDAALIEN TÖRKEÄT VIRKARIKOKSET PALJASTUVAT SALAILUISTA
Elämäni rikostapaus
Jakso 2: Anneli Auerin saaga oikeuden limbossa jatkuu – Juha Manner
28 min true crime dokumentti
Ulvilan surma vuonna 2006 on yksi Suomen tunnetuimmista selvittämättömistä henkirikoksista. Uhrin, Jukka S. Lahden, puoliso Anneli Auer tuomittiin murhasta käräjäoikeudessa, mutta hovioikeus vapautti hänet syytteistä kokonaan.
Kun asianajaja Juha Manneria kysyttiin Auerin avustajaksi, hän ei liiemmin miettinyt asiaa. Tutkinnan ja oikeuskäsittelyjen aikana kuitenkin selvisi, että kyseessä on aivan poikkeuksellinen tapaus.

Elämäni rikostapauksen toimittavat Laura Manninen ja rikostoimittaja Rami Mäkinen.
julkaistu ke 24.4.2024
käynnistyskerrat 1 003
https://areena.yle.fi/podcastit/1-68720028

https://www.sttinfo.fi/tiedote/7015908 ... 58&lang=fi

Ennakkotilattu kappale lähtenyt eilen kustantamolta, joten ensi viikolla pääsee jo lukemaan

^ Todella hienoa. Kun pääset lukemaan kirjaa niin toivottavasti referoit tännekin vähän. Manner varmaan kirjassaan kertoo paljon totuuksia.

Kirjan asiasisältö oli hyvin ohut ja sitä oli lihotettu kertomalla Mannerin ulkomaan matkoista ja harrastuksista. Käytännössä käytiin läpi ensimmäinen oikeuskäsittely kierros. 2011 jälkeisiä tapahtumia, toista käsittelykierrosta ja seri-juttuja ynnä muita ei käsitelty juuri lainkaan.

Muutama asia jäi mieleen:
- Auerin keissin alussa Manner oli saanut apua mysteerimieheltä, joka oli ilmeisesti poliisi. Kirja ei kerro kuka, mutta voisi kai se olla Joutsenlahti.
- Selostettiin tarkemmin keissin alkuvaihetta, kun Manner oli kutsuttu asianajajaksi Auerille.
- Saatiin varmuus siitä, että Mannerilla oli koulussa vitonen matikasta.

^ Ei siis esimerkiksi mitään syväluotaavaa pohdintaa huppumieslinjasta ja siitä miksi sen tutkinta päätettiin? Huppumieshän oli erittäin tärkeä puolustuksen kannalta.

Kai Manner uuden syyttömään perheenäitiin kohdistetun tutkinnan sentään käsitteli ja murskasi perinpohjin sekä kertoi mielipiteensä tutkijoista ja todisteiden väärentämisestä ja hävittämisestä?

Oliko mitään aiemmin esittämättömiä paljastuksia?

Itse odotin kirjalta paljon. Harmi jos se onkin mahalasku.

Ainiin sivulla 77 kirjoitetaan seuraavaa kun Manner oli käynyt läpi Joutsenlahden kanssa avoimia tutkintalinjoja:

Lisäksi pian murhan jälkeen oli tavoitettu eräs Jukka Lahden irtisanoma mies, jolla oli tuoreita, kamppailuun sopivia jälkiä. Hänet oli kuitenkin suljettu pois sen jälkeen, kun rikospaikalta takkapuusta löytynyt vieras dna-jälki ei häneen täsmännyt.

Tässä varmaan puhutaan äärilaitojen miehestä? Mutta oliko se nyt varma, että Jukka Lahti olisi hänet irtisanonut? Lahti oli ilmeisesti jo 2002 töissä Luvatalla ja jos hän silloin jo jakeli potkuja niin silloinhan näin oli?

Kiitokset arvioista ja mielenkiintoisen kohdan kertomisesta

Jos Lahti on todellakin sosiaalipsykologina, jonka tehtävä yleensä on henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi, ollut työntekijöiden erottamisista päättävä ja/tai niitä toimeenpaneva henkilö niin Luvata Oy:ssä on ollut erittäin poikkeuksellinen tehtäväjako. Siis todellakin erittäin poikkeuksellinen.

Irtisanomisista päättämisistä ja niiden toteuttamisesta vastaa aina yrityksen johto. Ei koskaan mikään sosiaalipsykologi. Näin siis muualla. Luvatalla on tämän mukaan ollut hyvin erikoinen tapa toimia. Mieleen tulee kysymys onkohan Lahti itse ollut halukas tällaiseen tehtävään?
Monissa yrityksissä irtisanomiset antaa usein tiedoksi joku toimipisteen ulkopuolinen yrityksen esimiehiin kuuluva esihenkilö juurikin asian henkilökohtaistumisen välttämiseksi. Tätä seikkaa pidetään yleensä merkittävänä. Luvatalla ei tästäkään olisi sitten välitetty mitään.

Tämä nyt menee pois säikeen aiheesta, Mannerin kirjasta, mutta ehkä se sallitaan.