Taavetin pankkiryöstö jäi synkäksi osaksi Luumäen rikoshistoriaa: "Isäni ei hirveästi näistä asioista puhunut"
Pankinjohtaja, pankin valvoja ja prokuristi menehtyivät kahden nuorukaisen viinanhöyryisessä iskussa vuonna 1926. Suru oli ehkä musertavinta prokuristi Alina Hirvikallion perheessä, joka oli kahdeksan vuotta aikaisemmin menettänyt isän punaisten teloittamana.
Iltapäivä oli jo pitkällä tiistaina 1. kesäkuuta vuonna 1926, kun lappeelaiset Eero Linnasalo, 20, ja kaksi vuotta nuorempi Yrjö Kuosmanen ilmestyivät pahoissa aikeissa Kansallis-Osake-Pankin Taavetin konttoriin.
Pankinjohtaja Taavetti Punkkinen, 46, neuvotteli parhaillaan huoneessaan pankin valvojan, kauppias Taavetti Myyrän, 57, kanssa. Prokuristi Alina Hirvikallio, 37, työskenteli asiakastilassa.
– Pankin puolelta alkoi kuulua liikettä niin kuin siellä olisi viskottu isoja kirjoja lattialle, pankinjohtajan sisar Eeva Punkkinen kuvaili myöhemmin poliisikuulustelussa.
Veljensä taloudenhoitajana toiminut Eeva oli ollut lepäämässä päänsäryn vuoksi huoneessaan. Hän meni oitis pankin puolelle ja näki veljensä vääntävän tuntemattoman miehen kanssa käsikähmässä.
Veljeä puolustamaan kiirehtinyt Eeva kävi kiinni hyökkääjään, joka irrottikin otteensa. Sisko kehotti harmaalta näyttänyttä pankinjohtajaa menemään ulos. Taavetti Punkkisella oli tässä vaiheessa jo luoti rinnassa.
– Kukas te olette ja mitä te tulette pankkiin tällaista meininkiä pitämään, Eeva tivasi nuorelta mieheltä eli Eero Linnasalolta, joka ampui myös häntä.
Taloudenhoitaja löydettiin myöhemmin haavoittuneena pihalta.
Konttorille saapunut asiakas soitti puhelinkeskukseen ja pyysi ilmoittamaan poliisille, että pankki on rosvoja täynnä.
Taavetti Punkkinen ja niin ikään vaikeasti haavoittunut Hirvikallio vietiin Viipurin lääninsairaalaan, jossa molemmat menehtyivät. Pankinjohtajan huoneeseen ammutun Myyrän hyväksi ei ollut enää mitään tehtävissä.
Eeva Punkkisen rohkea väliintulo ilmeisesti sekoitti ryöstäjien kuviot niin, että he pötkivät pakoon saamatta markkaakaan saaliiksi.
Yrjö Kuosmanen napattiin kiinni jo samana iltana lähellä P.E. Svinhufvudin kotitaloa Kotkaniemeä.
Linnasalon takaa-ajoa seurattiin lehdissä kuin jännitysnäytelmää. Aluksi kotikyläänsä Pulsaan suunnannut mies onnistui karistamaan sankat etsijäjoukot kintereiltään useampaan kertaan.
KOP ehti jo luvata 10 000 markan eli 3 955 euron palkkion Linnasalon pidättämiseen johtavasta vinkistä. Uupunut karkuri jäi satimeen 3. kesäkuuta Jängynjärven rannalla Lappeen Hurtanmaalla.
Linnasalon mukaan kaksikko oli syksystä 1925 lähtien miettinyt rikastumistapaa ja KOP:n Taavetin konttorin ryöstäminen arvoitiin parhaaksi vaihtoehdoksi.
Parivaljakko päätti varmistaa ryöstön onnistumisen surmaamalla pankinjohtajan ja prokuristin, koska he saattoivat tunnistaa Linnasalon.
Ryöstöpäivänä miehet ajoivat junalla Pulsasta Taavettiin. He kävivät ostamassa Simpuran kaupasta Voima-käärepaperia, johon Nagant-revolveri käärittiin. Linnasalo oli tehnyt pyssyyn omintakeisen äänenvaimentimen pirtukanisterista.
Kuosmasella oli Browning-pistooli, joka oli kähvelletty Armas Kautosen urheiluvälinekaupasta Lappeenrannasta.
Kaksikko valmistautui ryöstöön ryypiskelemällä pirtusekoitusta.
- Taavetin ryöstössä käytetty.jpg (140.27 KiB) Katsottu 641 kertaa
Hakkapeliitta-lehdessä julkaistiin 28. helmikuuta vuonna 1939 kuva Taavetin pankkiryöstössä käytetystä revolverista, johon Linnasalo oli tehnyt äänenvaimentimen pirtukanisterista. Nykyisin rikosmuseossa.
Lappeen kihlakunnanoikeus tuomitsi Linnasalon muun muassa kolmesta murhasta ja yhdestä murhayrityksestä kuolemanrangaistukseen. Kuosmanen sai saman tuomion "ainakin" yhdestä murhasta.
Kuolemanrangaistus oli rauhan ajan oloissa pantu edellisen kerran täytäntöön vuonna 1825, eikä Pulsan nuorukaisiakaan ammuttu tai hirtetty. Korkein oikeus muutti kuolemantuomiot elinkautisiksi kuritushuonerangaistuksiksi.
https://www.esaimaa.fi/paikalliset/6659772