Joka viides vanki Suomen vankiloissa on ulkomaalainen
Lähetetty: Pe Joulu 20, 2024 2:16 pm
Suomessa istuvista vangeista jo joka viides on ulkomaalainen
– Erityisesti se näkyy Vantaan vankilassa, jossa saattaa olla kuuttakymmentä eri kansallisuutta, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan johtaja Riitta Kari.
Marraskuun lopussa ulkomaalaisia vankeja istui vankeusrangaistustaan Suomessa 680. Määrä on kasvanut kolmessa vuodessa huomattavasti, lähes 250:llä.
Eniten ulkomaalaisia vankeja on Virosta, Irakista ja Ruotsista. He istuvat vankeusrangaistustaan Suomessa, koska tuomio on annettu täällä.
Lähes joka toisen ulkomaalaisen tuomion päärikos on huumausainerikos. Kari arvelee, että ulkomaalaisten vankien määrän kasvu johtuu ulkomaalaisten osuuden kasvusta väestössä ja huumausainerikosten määrän noususta.
– Nyt useamman viime vuoden aikana on ollut verrattain laajoja oikeudenkäyntejä huumausainerikoksista, joissa saattaa olla kymmeniä vastaajia.
Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus antoi kesäkuussa tuomion laajassa huumevyyhdissä, jossa oli lähes 30 syytettyä. Neljä heistä yhdistettiin ruotsalaiseen rikollisverkostoon. Yhdeksän päävastaajaa tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta vankeusrangaistuksiin.
Suomessa on tällä hetkellä vankeja noin 3 500, kun paikkoja on avolaitoksissa ja suljetuissa vankiloissa on yhteensä noin 3 000.
Hallitusneuvos Paulina Tallroth, oikeusministeriö
Suljettujen vankiloiden käyttöaste on 116 prosenttia ja avolaitosten 96 prosenttia.
– Turvallinen, optimaalinen käyttöaste vankiloissa olisi enintään 90 prosenttia, Kari kertoo.
Oikeusministeriö on marraskuussa asettanut työryhmän, joka selvittää keinoja vaikuttaa vankimäärään. Niitä ovat esimerkiksi vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen käytön tehostaminen ja ulkomaalaisten vankien siirtäminen kotimaihinsa.
Vangin siirto Suomesta toiseen Pohjoismaahan kestää asian vireilletulosta kuljetukseen keskimäärin neljä kuukautta, toiseen EU-valtioon keskimäärin 13 kuukautta.
Kaikkia vankeja ei palauteta kotimaahansa. Siirto tehdään, jos kansainvälisten sopimusten ja kansallisten lakien mukaiset edellytykset täyttyvät.
– Aina edellytykset siirrolle eivät täyty tai esimerkiksi vankeus on niin lyhyt, ettei tuomittua ehditä siirtää ennen kuin hän jo vapautuu Suomessa vankilasta, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen lakimies Katja Karjalainen.
Suomesta siirretään toiseen Pohjoismaahan vuosittain keskimäärin 18 vankia ja toiseen EU-maahan kymmenen.
– Vangin siirtoon liittyy paljon kirjeenvaihtoa, tuomioiden kääntämistä ja pyyntöjen tekemistä. Moni maa kokee Euroopan neuvoston tuomittujen siirrosta annetun yleissopimuksen kankeaksi.
Kaikki maat eivät ole liittyneet sopimukseen, eikä niiden maiden kansalaisia voi siirtää yleissopimuksen nojalla. Lisäksi kaikki maat eivät halua ottaa vastaan oman maansa vankeja.
– Esimerkiksi Venäjä on päättänyt, ettei ota vastaan oman maansa kansalaisia vastoin heidän tahtoaan.
https://www.kouvolansanomat.fi/uutissuomalainen/8150566
– Erityisesti se näkyy Vantaan vankilassa, jossa saattaa olla kuuttakymmentä eri kansallisuutta, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan johtaja Riitta Kari.
Marraskuun lopussa ulkomaalaisia vankeja istui vankeusrangaistustaan Suomessa 680. Määrä on kasvanut kolmessa vuodessa huomattavasti, lähes 250:llä.
Eniten ulkomaalaisia vankeja on Virosta, Irakista ja Ruotsista. He istuvat vankeusrangaistustaan Suomessa, koska tuomio on annettu täällä.
Lähes joka toisen ulkomaalaisen tuomion päärikos on huumausainerikos. Kari arvelee, että ulkomaalaisten vankien määrän kasvu johtuu ulkomaalaisten osuuden kasvusta väestössä ja huumausainerikosten määrän noususta.
– Nyt useamman viime vuoden aikana on ollut verrattain laajoja oikeudenkäyntejä huumausainerikoksista, joissa saattaa olla kymmeniä vastaajia.
Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus antoi kesäkuussa tuomion laajassa huumevyyhdissä, jossa oli lähes 30 syytettyä. Neljä heistä yhdistettiin ruotsalaiseen rikollisverkostoon. Yhdeksän päävastaajaa tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta vankeusrangaistuksiin.
Suomessa on tällä hetkellä vankeja noin 3 500, kun paikkoja on avolaitoksissa ja suljetuissa vankiloissa on yhteensä noin 3 000.
Hallitusneuvos Paulina Tallroth, oikeusministeriö
Suljettujen vankiloiden käyttöaste on 116 prosenttia ja avolaitosten 96 prosenttia.
– Turvallinen, optimaalinen käyttöaste vankiloissa olisi enintään 90 prosenttia, Kari kertoo.
Oikeusministeriö on marraskuussa asettanut työryhmän, joka selvittää keinoja vaikuttaa vankimäärään. Niitä ovat esimerkiksi vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen käytön tehostaminen ja ulkomaalaisten vankien siirtäminen kotimaihinsa.
Vangin siirto Suomesta toiseen Pohjoismaahan kestää asian vireilletulosta kuljetukseen keskimäärin neljä kuukautta, toiseen EU-valtioon keskimäärin 13 kuukautta.
Kaikkia vankeja ei palauteta kotimaahansa. Siirto tehdään, jos kansainvälisten sopimusten ja kansallisten lakien mukaiset edellytykset täyttyvät.
– Aina edellytykset siirrolle eivät täyty tai esimerkiksi vankeus on niin lyhyt, ettei tuomittua ehditä siirtää ennen kuin hän jo vapautuu Suomessa vankilasta, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen lakimies Katja Karjalainen.
Suomesta siirretään toiseen Pohjoismaahan vuosittain keskimäärin 18 vankia ja toiseen EU-maahan kymmenen.
– Vangin siirtoon liittyy paljon kirjeenvaihtoa, tuomioiden kääntämistä ja pyyntöjen tekemistä. Moni maa kokee Euroopan neuvoston tuomittujen siirrosta annetun yleissopimuksen kankeaksi.
Kaikki maat eivät ole liittyneet sopimukseen, eikä niiden maiden kansalaisia voi siirtää yleissopimuksen nojalla. Lisäksi kaikki maat eivät halua ottaa vastaan oman maansa vankeja.
– Esimerkiksi Venäjä on päättänyt, ettei ota vastaan oman maansa kansalaisia vastoin heidän tahtoaan.
https://www.kouvolansanomat.fi/uutissuomalainen/8150566