Oikeus ennen kaikkea kirjoitti: Ma Joulu 30, 2024 9:05 pm
Minulla tuoretta kokemusta Helsingin käräjäoikeuden pakkokeino-osaston toiminnasta. Pyysin tuoreita vangitsemistietoja, mutta niiden saamiseksi heidän saamien uusien ohjeiden mukaan pitäisi tiedossa olla vastaajan nimi, syntymäaika tai asian diaarinumero.
Näitä tietojahan minä juuri kaipasin
Laiton kyseisen käräjäoikeuden Laamannille Sirpa Pakkalalle tiedustelun asiaan liittyen, että onko tällainen menettely oikeudenkäynnin julkisuudesta määrättyjen säädösten mukaista toimintaa.
Nämä lakia rikkovat oikeuslaitokset pitäisi vähitellen saattaa vastuuseen. Vähintään valituksia oikeusvalvontaviranomaisille (eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri), joskaan nämä hyvin harvoin johtavat tuomioihin. Tosin saavatpahan ainakin lisävaivaa vastata oikeusvalvontaviranomaisten selvittelyihin. Ja kenties suoraan rikosilmoituksiakin esimerkiksi virkavollisuuden rikkomisesta, jonka luulisi ulottuvan myöskin tuomioistuimessa niihin riviryöntekijöiden esimehiin, joille saatetaan tietoon lainvastainen toiminta, mutta jotka eivät silti puutu asiaan. Ei muuta kuin potkut ja erottaminen virasta moisille änkyröille.
Esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta sanoo:
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
6 §
Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tuleminen
Viranomaisen laatima asiakirja tulee julkiseksi, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä, seuraavasti:
1) jatkuvasti ylläpidettävän diaarin ja muun luettelon merkintä, kun se on tehty; syyttäjän diaarin tiedot epäillyistä tulevat kuitenkin julkisiksi vasta, kun epäiltyä koskeva haastehakemus tai syyttäjän haaste on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen; (13.5.2011/458)
...
7) tuomioistuimen päätös ja tuomio, kun ratkaisu on annettu tai kun se on asianosaisen saatavissa;
Eli yltä käy selvästi laista esille eräitä aiheeseen liittyviä julkisia asiakirjoja. Ja lain mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta:
9 §
Tiedonsaanti julkisesta asiakirjasta
Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.
Tiedon antaminen asiakirjasta, joka 6 ja 7 §:n mukaan ei ole vielä julkinen, on viranomaisen harkinnassa. Harkinnassa on otettava huomioon, mitä 17 §:ssä säädetään.
10 §
Tiedonsaanti salassa pidettävästä asiakirjasta
Salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.
Viranomaisen pitää avustaa asiassa pyytäjää, eikä pääsääntöisesti pyytäjällä ole velvollisuutta selvittää henkilöllisyyttään tai perustella pyyntöään:
13 §
Asiakirjan pyytäminen
Pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon. Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä.
Pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.
Käsittääkseni yllä olevan perusteella voisi vaatia esimerkiksi kertomaan vaikkapa kaikki jonkun ajanjakson sisällä olevien oikeustapausten diaarinumerot ja niihin liittyvät rikosnimikkeet. Tällöin voisi saada selville sen itseään kiinnostavan jutun diaarinumeron ja sitä kautta pääsisi eteenpäin.
Näihin asiakirjapyyntöihin vastaamisessa on laissa myös aikarajat:
14 §
Asiakirjan antamisesta päättäminen
Viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on, jollei 15 §:n 3 momentissa tai muualla laissa toisin säädetä. Kunnanvaltuusto voi hallintosäännössään kuitenkin antaa tässä laissa tarkoitettuna viranomaisena toimivalle kunnalliselle toimielimelle oikeuden siirtää päättämässään laajuudessa asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Samoin aluevaltuusto voi hallintosäännössään antaa tässä laissa tarkoitettuna viranomaisena toimivalle hyvinvointialueen toimielimelle oikeuden siirtää päättämässään laajuudessa asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Tiedon antamisesta asiakirjasta, joka on laadittu viranomaisen toimeksiantotehtävää suoritettaessa tai annettu toisen viranomaisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten, päättää tehtävän antanut viranomainen, jollei toimeksiannosta muuta johdu. (29.6.2021/638)
Tiedon asiakirjan sisällöstä antaa se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen on tämän tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten kuuluu.
Jos virkamies tai muu 2 momentissa tarkoitettu henkilö kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, hänen on:
1) ilmoitettava tiedon pyytäjälle kieltäytymisen syy;
2) annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi;
3) tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi; sekä
4) annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista.
Tässä pykälässä tarkoitettu asia on käsiteltävä viivytyksettä, ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia tai jos muu niihin rinnastettava syy aiheuttaa sen, että asian käsittely ja ratkaisu vaativat erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän, asia on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön.
Lisäksi näitä oikeuslaitoksen änkyröitä on syytä muistuttaa siitä, että viranomaisten toiminnan Suomessa pitää perustua lakiin, eikä jonkun virkamiehen itse keksimiin määräyksiin. Viranomaisen vaatimus, joka ei perustu lakiin, on siis laiton. Sanoohan esimerkiksi perustuslakikin:
Suomen perustuslaki 731/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
