MURHA.INFO

17.7.2008 16:25
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu 58-vuotias kuopiolaismies välttää vankilan.

Itä-Suomen hovioikeus lievensi torstaina yhdeksän kuukauden ehdottoman vankeustuomion neljän kuukauden ehdolliseksi rangaistukseksi.

Rikos tapahtui vuonna 2001. Uhrina oli alaikäinen poika. Käräjäoikeuteen asia tuli loppuvuodesta 2006.

Kuopion käräjäoikeus velvoitti miehen maksamaan pojalle kivusta ja särystä sekä kärsimyksestä 10 000 euroa. Opintojen viivästymisestä tuli 5 000 euron korvaus. Hovioikeus alensi kipu-, särky- ja kärsimyskorvaukset 4 000 euroon ja hylkäsi kokonaan korvausvaatimuksen opintojen viivästymisestä.

Tuomiolauselmasta ilmenee, että uhri joutui sairaalahoitoon ja terapiaan.

Juttu käsiteltiin suljetuin ovin, ja sen asiakirjat ovat salaisia tuomiolauselmaa lukuunottamatta.

Miten tuntuu niin tutulta yhdistelmä Itä-Suomen hovi-oikeus/ seksuaalirikos/tuomion ja/tai korvauksien alentaminen...

'Tiivistelmä: PÄÄTULOKSET
3 Käytännön yhtenäisyys

Rangaistuskäytännön yhtenäisyyttä tarkasteltiin alioikeuksittain ja hovioikeuspiireittäin.
Kaikkien tarkastelujen ongelmana on tapausten pieni määrä. Se estää useissa tapauksissa tilastollisesti pitävien päätelmien tekemisen. Useamman vuoden yhteenlaskettuihin tietoihin perustuvia tuloksia voidaan kuitenkin
pitää jo verraten luotettavina.
Kun raiskausrikoksia tarkastellaan kokonaisuutena (RL 20:1–3; 2000–
2002), ei yhtäkään hovioikeutta tai hovioikeuspiiriä voida nostaa esiin
poikkeuksellisen ankarana tai lievänä. Kokonaisuutena arvioiden rangaistukset
ovat jokseenkin yhtä ankaria eri puolilla maata.
Vaikka kokonaisankaruudessa ei huomattavia eroja esiinnykään, ei käytäntö silti ole täysin yhtenäistä. Rangaistusten ankaruuden asemesta erot ovat siinä, millaisen päättelyketjun kautta lopputulokseen eri puolilla maata päädytään.
Selvimpiä ovat erot tunnusmerkistöjen valintakäytännöissä. Turun
hovioikeuspiirin alioikeuksissa huomattava osa (36 %) kaikista raiskausrikoksista
tuomitaan törkeää raiskausta koskevan tunnusmerkistön nojalla, kun taas
Vaasan alueella säännöstä ei sovelleta juuri laisinkaan (4 %).
Aineisto tarjoaa yksittäisiä viitteitä siitä, että Turun hovioikeuspiirissä rangaistukset
saattaisivat olla hiukan muuta maata ankarampia. Erot voivat kuitenkin selittyä myös sillä, että tuomittavana on ollut tavallista törkeämpiä
rikoksia. Ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus hovioikeuspiireittäin
vaihteli noin kahdesta vajaaseen kolmeen vuoteen (RL 20:1–3, 2000–2002).
Hovioikeuksien ratkaisukäytännöstä (1999–2003) erottuu lisäksi Kouvolan
hovioikeuspiiri, jossa ehdottomien vankeusrangaistusten osuus oli keskimääräistä
pienempi. Ero ei kuitenkaan ilmene vuosien 2000–2002 alioikeusratkaisuista.
Toisaalta vankeusrangaistukset ovat Kouvolan alueella keskimääräistä
pidempiä. Kaiken kaikkiaan ehdottoman vankeusrangaistuksen osuus vaihteli
hovioikeuspiireittäin 47 prosentista 68 prosenttiin (RL 20:1–3).
Tarkastelut eivät tue päätelmää, että raiskausrangaistusten mittaamiskäytäntö
olisi muita rikoksia epäyhtenäisempää. Esimerkiksi perinteisten omaisuus-
ja väkivaltarikosten rangaistuskäytännöissä tuntui olevan tätäkin selvempiä eroja. Todetun tuomiohajonnan suuruutta ei pidä liioitella, mutta ei
toisaalta vähätelläkään.

4 Hovioikeuksien tekemät muutokset

Suurin osa (67 %) käräjäoikeuksien raiskausrikostuomioista säilyy hovioikeuksissa
seuraamusten osalta ennallaan. Muutoksia tehdään sekä rangaistuksia
lieventävästi että koventavasti. Erityisesti ehdollisten vankeusrangaistusten
osalta hovioikeuksien linja on kuitenkin ollut käräjäoikeuksia ankarampi.
Hovioikeuksien tekemissä muutoksissa on hovioikeuskohtaisia eroja. Erojen
taustalla on paljolti se, että myös käräjäoikeuksien käytännöissä on eroja.
Hovioikeuksien muutokset tasaavat näitä poikkeamia ja yhtenäistävät oikeudenkäytön
lopputulosta.
Vaikka kovin räikeitä eroja ei aineistosta paljastukaan, on kuitenkin ilmeistä,
että rangaistuksen määrääminen ei raiskausrikoksissa – sen enempää
kuin muissakaan rikoksissa – tapahdu täysin yhdenmukaisesti. Oikeudenkäytön
tulisi olla yhtenäistä heti käräjäoikeuksista lähtien, ei vasta hovioikeuksien
muutosten jälkeen. Lisäksi muutosten jälkeenkin osa hovioikeuspiireistä
erottuu tarkastelutavasta riippuen melko selvästi valtakunnallisesta linjasta.

5 Toimenpiteistä
Suomen rangaistustilasto on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen tarkka.
Muista maista poiketen tiedämme yksityiskohtia myöten eri tuomiopiirien
keskirangaistukset. Se ei merkitse, että yhtenäisyyden ongelma olisi Suomessa
kansainvälisesti katsoen erityisen suuri. Näyttää pikemminkin siltä, että
tuomioerot voivat olla muissa maissa merkittävästi meitä suurempiakin.
Kaikesta huolimatta maltillinen ja oikeasuhtainen huoli oikeuskäytännön
yhtenäisyydestä on paikallaan. Ulotettaessa yhtenäisyyttä koskevat tarkastelut
raiskausrikosta tavallisempiin rikostyyppeihin käy yhä selvemmäksi, ettei
käytäntöjen eroja voida kuitata vain viittauksin tapausten erityispiirteisiin.
Tämän vuoksi jatkossakin on syytä miettiä keinoja käytäntöjen yleiseksi
yhtenäistämiseksi.
Näihin kuuluvat lakiin kirjatut mittaamisäännökset ja niiden ympärille kehittyvä
oikeudellinen tulkintamateriaali. Tätä sääntelyä täydennettiin ja tarkennettiin
viimeksi vuoden 2004 rikoslain yleisten oppien uudistuksessa.
Myös rangaistuksen määräämistä koskevien ratkaisujen perustelujen kehittäminen on keskeinen väline. Perustelutekniikka on kokenut täydellisen muodonmuutoksen
viimeisen 20 vuoden aikana. Aiemmin mittaamisratkaisuja ei
perusteltu lainkaan, nyt rangaistuslajien valintaan ja rangaistuksen määrään
liittyviin kysymyksiin saatetaan ottaa laajastikin kantaa eri rikoksia koskevissa
ratkaisuissa. Hovioikeuksien muutoksenhakukontrolli tasaa osaltaan tuomioeroja
alioikeuksissa. Rangaistuskäytännön yhtenäistämiseen tähtäävät myös
tuomioistuinlaitoksen piirissä järjestetyt seminaarit ja tuomarikokoukset.
Rangaistustilastot ja rangaistuskäytännön tutkimus antavat kiinnekohtia
sovelletuista rangaistuksista eri rikostyypeissä. Tilastoihin perustuvan analyysin
täydennykseksi kaivataan yksittäisiin tapauspiirteisiin kohdistuvaa tarkempaa
tutkimusta. Tutkimus- ja tilastointitarpeet tulisi ottaa nykyistä paremmin
huomioon myös oikeushallinnon tietojärjestelmiä kehitettäessä.'

anneli1 kirjoitti: Miten tuntuu niin tutulta yhdistelmä Itä-Suomen hovi-oikeus/ seksuaalirikos/tuomion ja/tai korvauksien alentaminen...

Jos tuomitulla on suhteita, niin varmaan auttaa käsittelyssä

tmk666 kirjoitti:Toivottavasti ei koskaan selviä kuka tämä perverssi on. Jos nyt kuitenkin sattuu olemaan Kuopiolainen niin saattaa olla että selviääkin,sitten miehet hupuissaan käy jakamassa oikeutta,sitä omankäden oikeutta joka on se kovin oikeus.