Sivu 1/1
Pitäisikö rahan arvo sitoa kultaan?
Lähetetty: Ma Heinä 21, 2008 11:38 pm
Kirjoittaja Judge Dredd
Tutustukaa aiheeseen ja vastatkaa.
Lähetetty: Ma Heinä 21, 2008 11:58 pm
Kirjoittaja markja
Jeps. Kultakantaan vaan! Kun raha on mihinkään sitomatonta paperia, keskuspankit voivat painaa sitä rajattomasti ja siten luoda inflaation...kysynnän ja tarjonnan laki pätee rahaan siinä missä kaikkeen muuhunkin. Jos rahassa lukisi, että tätä vastaan saa pankista X nostaa Y määrän kultaa, tämä kusetus loppuisi kuin seinään. Pankki, joka painaisi rahaa jota vastaan sillä EI olisi kultaa, syyllistyisi yksiselitteisesti petoksen.
Nykyinen pankkijärjestelmä ja rahajärjestelmä syntyi, kun kultakauppiaat tajusivat, että heidän kultasäilytyksiään vastaavaa määrää kultaa ei koskaan noudettu kaikkea säilytyksestä ja he kykenivät väärentämään vapaasti kuitteja, joissa luki "tämä vastaa X määrää kultaa kultaseppä Y:n säilytyksessä". Siitä se alkoi. Kultaseppien ahneudesta. Meni tovi, kunnes valtioiden keskuspankit tajusivat tämän kusetuksen mahdollisuuden ja ottivat sen hyötykäyttöön.
Valitettavasti aihepiiri ja etenkin sen faktasisältö taloustieteellisine tosiasioineen on monelle liian vaikeata ymmärrettäväksi. Jengi vaan uskoo sokeasti kun joku EKP:n äijä selittelee miten nykysysteemi on "oikea" ja "hyvä" ja muut ovat "vanhanaikaisia ja toimimattomia". Nykyinen rahajärjestelmä perustuu kuitenkin pohjimmiltaan täydelliseen kusetukseen, jossa rahaa omistavia piiloverotetaan koko ajan painamalla lisää ja lisää rahaa tyhjästä. Tosiasia on, että nykyisillä seteleillä ei oikeasti ole mitään konkreettista arvoa. Niiden arvo voi huomenna pudota vaikka 99%. Kultaan sidotun rahan arvo ei voi (paitsi jos kullan arvostus jostain syystä putoaisi, mikä on varsin epätodennäköistä ottaen huomioon sen tuhansia vuosia vanhan historian ja luotettavuuden sekä väärentämättömyyden).
Lähetetty: Ti Heinä 22, 2008 8:09 am
Kirjoittaja Mäsä-Masa
Minä muistan lukenneeni rahahistoriasta: Euroopassa ja Suomessakin kultakanta oli käytössä ensimmäiseen maailmansotaan saakka v.1914, jolloin sotaa käyvät maat tarvitsivat lisää painettuja rahoja sotamenojensa kattamiseen. Sodanjälkeiset inflaatiot olivat järkyttävän valtavia varsinkin vallankumousten jälkeisissä Saksassa ja Venäjällä.
Amerikassa kultakanta kesti vuoteen 1971 saakka, jolloin USA kävi Vietnamin sotaa.
No, matti ja maija meikäläiset eivät tajua mitään talousjorinoista ja niihen liittyvästä salatieteestä. Ne kaikki ovat yhtä suurta kusetusta.
Lähetetty: Ti Heinä 22, 2008 10:11 am
Kirjoittaja Panu
markja kirjoitti:Jeps. Kultakantaan vaan! Kun raha on mihinkään sitomatonta paperia, keskuspankit voivat painaa sitä rajattomasti ja siten luoda inflaation...kysynnän ja tarjonnan laki pätee rahaan siinä missä kaikkeen muuhunkin. Jos rahassa lukisi, että tätä vastaan saa pankista X nostaa Y määrän kultaa, tämä kusetus loppuisi kuin seinään. Pankki, joka painaisi rahaa jota vastaan sillä EI olisi kultaa, syyllistyisi yksiselitteisesti petoksen.
Kullalla ei sinänsä ole mitään arvoa toisin kuin vaikkapa ruualla ja öljyllä. Kaikki kultajärjestelmät ovat kaatuneet käytännön ongelmiin. Kullan määrä maailmassa ja paljonko sitä louhitaan vaikuttaisi rahan arvoon. Paperirahan vakuutena on omaisuus jota vastaan se on luotu, tai näin ainakin pitäisi olla.
Lähetetty: Ti Heinä 22, 2008 5:38 pm
Kirjoittaja markja
Panu kirjoitti:Kullalla ei sinänsä ole mitään arvoa toisin kuin vaikkapa ruualla ja öljyllä.
Ei ruoallakaan ole sen kummempaa "arvoa" kuin mikä vain ON.
Kaikki kultajärjestelmät ovat kaatuneet käytännön ongelmiin.
Ei, vaan valtioiden ahneuteen ja haluun rahoittaa sotiaan.
Kullan määrä maailmassa ja paljonko sitä louhitaan vaikuttaisi rahan arvoon.
Hyvin vähän, kullan määrä on miltei vakio. Louhiminen on 10000x vaikeampaa kuin paperin painaminen.
Paperirahan vakuutena on omaisuus jota vastaan se on luotu, tai näin ainakin pitäisi olla.
Mutta kun sitä vastaan ei ole mitään omaisuutta.
Lähetetty: Ti Heinä 22, 2008 6:47 pm
Kirjoittaja Judge Dredd
Valitut Palat Syyskuu 1996: Kaikki riippuu kullasta
Yhdysvaltain hallitus joutui 1860-luvun alussa ottamaan lainaa sisällissodan rahoittamiseksi. Pankit seurasivat huolestuneina kultavarantojensa hupenemista ja pelkäsivät, että jos etelävaltiot voittaisivat, lainoja ei ehkä maksettaisi takaisin.Hädissään silloinen valtiovarainministeri Salmon Chase ryhtyi laskemaan liikkeelle hallituksen maksuosoituksia joita sanottiin greebackeiksi eli "vihreäselkäisiksi". Ne olivat laillisia maksuvälineitä joiden katteena oli pelkkä hallituksen lupaus. Tämä tosiasiassa irrotti Yhdysvallat kultakannasta, ja hallitus alkoi painaa seteleitä mielensä mukaan.
Nopea inflaatio, valuuttojen arvon rajut heilahtelut ja korkojen nousukierre ovat viime aikoina osoittaneet miten käy, kun raha menettää kiinnekohtansa. "Kulta on kautta aikojen ollut mittapuu, jonka perusteella on arvioitu eri maiden virallista rahaa", sanoo taloustieteilijä Jude Wanniski. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan uskoo kultakannan vaikuttaneen tehokkaasti ennen vanhaan. Monen taloustieteilijän mielestä se voisi toimia nykyäänkin.
"Valuutan kiinnittäminen kultaan on osoittautunut ainoaksi vakaaksi keinoksi määritellä, minkä arvoisia tavarat ovat", sanoo ranskalainen taloustutkija Paul Fabra. "Sille ei ole keksitty tyydyttävää vaihtoehtoa." Nimenomaan kultakannan kurinalaisuudesta johtuu, että jotkut (=kaikki) poliitikot vastustavat sitä. Ilman tällaista valvontaa valtaapitävät voivat käydä sotiaan, korottaa palkkojaan ja laajentaa virkakoneistojaan yksinkertaisesti painamalla lisää rahaa. Kultaa ei voi painaa.
edit: typo
edit2: typoja
Lähetetty: Ti Heinä 22, 2008 7:22 pm
Kirjoittaja Mäsä-Masa
Judge Dredd kirjoitti:
Yhdysvaltain hallitus joutui 1960-luvun alussa ottamaan lainaa sisällissodan rahoittamiseksi.
Anteeksi, mutta Amerikan sisällissota käytiin v.1861-65.
Lähetetty: Ti Heinä 22, 2008 9:52 pm
Kirjoittaja markja
Judge Dredd kirjoitti:Nimenomaan kultakannan kurinalaisuudesta johtuu, että jotkut (=kaikki) poliitikot vastustavat sitä. Ilman tällaista valvontaa valtaapitävät voivat käydä sotiaan, korottaa palkkojaan ja laajentaa virkakoneistojaan yksinkertaisesti painamalla lisää rahaa. Kultaa ei voi painaa.
Aamen.
Juuri täsmälleen noin. Mihinkään sitoutumaton paperiraha on valtaa pitävien jatkuvaa kusetusta koko muuta kansaa kohtaan. Huijausta viimeistä piirtoa myöden. Kenties suurin kusetus, mitä on uskontojen jälkeen onnistuttu ihmisille markkinoimaan. Ja jengi ei tajua eikä välitä pätkääkään.
Lähetetty: Pe Heinä 25, 2008 8:31 pm
Kirjoittaja Loka
Yhden miehen valtio
28.06.2008 06:55
Vahva valuutta, oma postimerkki, lippu ja suunnitteilla oleva lennonjohtotorni. Tällaista on Forvikissa, Shetlandinsaariin kuuluvassa yhden miehen valtiossa.
Pienen koon ei kuitenkaan pidä antaa hämätä. Forkvikin ainoalla asukkaalla ja hallitsijalla, Stuart Hillillä on suuria suunnitelmia.
Siinä missä Irlanti torppasi EU:n perustuslain, on Forvik jo eronnut koko unionista, kääntänyt selkänsä emämaa Iso-Britannialle ja ilmoittautunut suoraan Britannian hallitsijan alaisuuteen.
Forvik on hallitsijansa mukaan verovapaa, ja kansalaishakemuksia sataakin Forvikin itsenäisyyttä julistavien verkkosivujen kautta ennätystahtia.
- Saan kansalaisuuskyselyjä sähköpostitse kerran kahdessa minuutissa, Hill kertoo sivuilla.
Nykyään 65-vuotias Hill yritti kolmesti purjehtia Iso-Britannian ympäri omatekoisella veneellä. East Anglian Daily Timesin mukaan Hillin elämä oli tämän jälkeen hetken pelkkää alamäkeä. Ensin kaatui internetyritys, sen jälkeen vaimo myi perheen talon ja muutti Ranskaan.
- Vaimoni sanoi, ettei halua minua mukaansa Ranskaan, joten minulla ei ollut vaimoa, kotia eikä yritystä.
Stuart Hill julisti Forvikin itsenäiseksi viime lauantaina. Kapteenin mukaan julistus perustuu lakiin: Shetlandinsaaret ovat olleet oikeudellisessa paitsiossa sen jälkeen kun Tanskan kuningas Kristian I panttasi saariryhmän Skotlannin kuninkaalle Jaakko III:lle vuonna 1469.
Panttaus on jatkunut näihin päiviin asti, ja se perustuu Hillin mukaan pelkkään oletukseen.
Tulevaisuuden forvikilaisten ei tarvitse edes maksaa veroja. Kansalaisilta kerätään kolehtia vain valtion pakollisten kulujen kattamiseen. Summa tulee olemaan 1 forvikin guldeni vuodessa.
Guldenin arvo nojaa suoraan kultaan. Tällä hetkellä yksi guldeni maksaa noin 73 euroa.
Ei huono.
Lähetetty: La Heinä 26, 2008 12:03 am
Kirjoittaja markja
Olisi kiva kuulla "EI" äänestäneiden kommentteja. Missäs viipyvät? Vai äänestikö jengi vain asiasta, josta ei osaa sanoa mitään eikä perustella kantaansa mitenkään? No, niinhän demokratiassa tuppaa käymään...asioista tietämättömät ihmiset antavat äänensä asiasta, josta eivät tiedä, eivätkä halua tietää mitään. Heh.