MURHA.INFO

Chatgpt

Auer syyllinen miehensä murhaan, perusteet?

Anneli Auer ei ole syyllistynyt miehensä Jukka S. Lahden murhaan. Vaasan hovioikeus vapautti hänet syytteistä vuonna 2015, ja Korkein oikeus hylkäsi myöhemmin valituslupahakemukset, vahvistaen hovioikeuden päätöksen .

Auerin syyllisyyttä ei voitu todistaa riittävän varmuudella. Hovioikeus totesi, että esitutkinnan puutteellisuudesta johtuva näytön epävarmuus ei saa koitua syytetyn vahingoksi vakavissa rikoksissa. Näyttö, kuten lasten kertomukset ja hätäkeskuspuhelun taustalta kuuluvat äänet, eivät olleet uskottavia eivätkä yhteensopivia muun selvityksen kanssa .

Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut Auerin elinkautiseen vankeuteen, mutta hovioikeus kumosi tuomion näyttöpuutteiden vuoksi. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa, joten hovioikeuden vapauttava tuomio jäi voimaan .

Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua oikeusjärjestelmän toimivuudesta ja tutkintakäytännöistä Suomessa. Valtakunnansyyttäjä on todennut, että tapaus oli "painajaismainen oikeudenkäynti", ja että Suomen oikeuskäytäntöä tulisi arvioida uudelleen .

Yhteenvetona voidaan todeta, että Auerin syyllisyys miehensä murhaan ei ole oikeudellisesti todistettu, ja hänet on vapautettu kaikista syytteistä.

Kuka murhasi Jukka Lahden?

Jukka S. Lahden murha Ulvilassa joulukuussa 2006 on edelleen ratkaisematon rikos. Vaikka Anneli Auer tuomittiin alkuun miehensä murhasta, hänet vapautettiin myöhemmin hovioikeudessa, eikä Korkein oikeus myöntänyt valituslupaa, joten tuomio jäi voimaan. Tämän jälkeen tutkinta on jäänyt ilman selkeää ratkaisua.

Murhapaikalta löytyi verinen halko, josta aluksi löydettiin ulkopuolisen henkilön DNA-jälki. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli ------------ >>>rikoslaboratorion työntekijän DNA<<<----, mikä johti tutkintalinjojen sulkemiseen. Tapaus siirrettiin vuonna 2024 keskusrikospoliisin tutkittavaksi, ja tutkinta jatkuu edelleen avoimena.

Vaikka tutkinta on jatkunut pitkään, uusia johtolankoja ei ole löytynyt, ja murhan tekijä on yhä tuntematon. Tapaus on yksi Suomen tunnetuimmista ratkaisemattomista henkirikoksista. (Chat gpt:n vastaukset).

Poliisin aseteknikko työskentelee rikoslaboratoriossa

Näyte nyt kun vaan sattumalta kului loppuun ja oli 'kontaminioitunut' leijuen ilmastointiputkea pitkin juurikin puuklapin kärkeen.

Ihmeelliset on DNA:n tiet, kukakohan uskoo?


Tiedoksi, keinoäly hakee tietoja vain julkisista lähteistä ja muokkaa vastauksen sopivaksi.

Älykkyys on siis nolla ja joka tarkoittaa sitä, että joka käyttää asioihkn selvyyttä saadakseen keinoälyllä, on prosentin verran älykkäämpi kun osaa edes kysyä.

Tämä oli esimerkki teille, jotka vipelsi touhottaen tekoälyn kanssa täällä.

Aloin vuosikymmenten jälkeen opiskelemaan yliopistossa ja laadin laajan raportin erääseen kurssiin, jossa tekoälyä piti käyttää valitsemaansa aiheeseen laajasti ja maailmanlaajuisesti. Valitsin Suomen yhden osa-alueen talouden historialliseen kehitykseen perustuvan tulevaisuuden ennusteen. Yliopistossamme on käytössä parhaat mahdolliset maksulliset tekoälysovellukset.

Mutta. Aiheeseen taas. Nihilistinahalisti. Et ole lähelläkään tekoälyn hyödyntämisen tasoa 2 (mikäli tasot on 1-10). Joten äläs nyt.

En ole kysynyt tekoälyltä Ulvilan murhaan suoraan liittyviä kysymyksiä, koska minua edelleen kiinnostaa enemmänkin Annelin tapaisen ihmisen pään toiminta.

Toistan tähän ketjuun aiemmin tekemäni kysymyksen tekoälylle:

"Millainen ihminen kykenee tekemään murhan ja vaikenemaan siitä koko elämänsä?"

(Ilmainen) ChatGPT kertoi:
"Tämä on syvä ja monisyinen kysymys, joka liippaa monia psykologisia, moraalisia ja sosiaalisia tekijöitä. Ihminen, joka kykenee tekemään murhan ja vaikenemaan siitä koko elämänsä, ei välttämättä ole yhdestä muotista – siihen voi johtaa useita erilaisia sisäisiä ja ulkoisia syitä. Tässä muutamia psykologisia ja persoonallisia profiileja tai piirteitä, joita tällaisessa ihmisessä saattaa esiintyä:

1. Kova tai psykopatologinen persoonallisuus
Psykopaatti tai sosiopaatti: Tällainen henkilö voi olla täysin vailla empatiaa tai syyllisyydentuntoa. Hän ei koe murhaa moraalisesti vääränä, eikä siten koe tarvetta tunnustaa tekoaan.

Narsistinen persoonallisuus: Jos murha koetaan oikeutetuksi oman edun, kunnian tai vallan takia, henkilö voi perustella itselleen, että "tämä oli oikein".

2. Äärimmäinen pelko tai itsesuojeluvaisto
Joku voi vaijeta murhasta, ei koska hän ei tunne syyllisyyttä, vaan koska pelko paljastumisesta, rangaistuksesta tai sosiaalisesta hylkäämisestä on niin suuri.

Murha on ehkä tapahtunut olosuhteissa, joissa tekijä koki, ettei ollut muuta vaihtoehtoa – esimerkiksi itsepuolustustilanteessa, jota ei pysty todistamaan.

3. Tapahtuman kieltäminen tai tukahduttaminen
Ihminen voi psyykkisesti torjua teon – eli sulkea sen pois tietoisuudestaan tai selittää sen niin vahvasti itselleen oikeutetuksi, että hän ei "muista" tai "myönnä" sitä itselleen, puhumattakaan muille.

4. Kulttuuriset tai yhteisölliset tekijät
Joissain yhteisöissä verikosto, kunniakulttuuri tai muu normisto voi tehdä murhasta hyväksyttävää tietyissä tilanteissa. Tällöin hiljaisuus ei tunnu rikokselta vaan lojaaliudelta.

5. Kylmä harkinta ja kontrolli
Jotkut ihmiset pystyvät elämään kaksoiselämää – esimerkiksi sarjamurhaajat tai kaksoiselämää viettävät rikolliset. Heillä voi olla vahva kyky kontrolloida ulkoista käytöstään ja peittää syyllisyyden merkit.

Silti: Vaikeneminen ei tarkoita vapautumista
Usein tällaisilla ihmisillä on:

Psykosomaattisia oireita, unettomuutta, painajaisia, ahdistusta.

Syyllisyyden purkautumista myöhemmässä elämässä – joskus vanhuusiällä he voivat tunnustaa teon, koska "ei enää jaksa kantaa salaisuutta"."

Joo, ei sitä tekoälyä voi hyödyntää siten, että esittää avoimen kysymyksen kysymyksestä, joka on virallisesti avoin. Tai no voi, mutta ei järkeä.

Pitäisi promptata paloittain, tai sitten promptata kaikki tiedetyt faktat, mutta vaihtaen henkilöiden nimet ja pyytää analyysi. Voisi myös analysoida tuomiot sellaisinaan ja pyytää arvio logiikasta johtopäätösten suhteen.

Nihinalisti on väärässä väittäessään, että tekoäly olisi vain hakukone. Tekoäly luo koodia paremmin kuin ihminen esimerkiksi annetuilla tehtävänannoilla. Toisin sanoen se siis päihittää ihmisen luovuutta ja logiikkaa vaativissa tehtävissä.

Silleen olisi ihan kiinnostava, jos syöttäisi täälläkin jaossa olevan Ulvila e-kirjan tekoälylle (chatgpt kai laadukkain nyt?). Ja kysyisi että miten lähtisi tutkimaan, jos tekoäly olisi loistava rikostutkija.

zeno kirjoitti: Ke Kesä 11, 2025 9:55 pm Silleen olisi ihan kiinnostava, jos syöttäisi täälläkin jaossa olevan Ulvila e-kirjan tekoälylle (chatgpt kai laadukkain nyt?). Ja kysyisi että miten lähtisi tutkimaan, jos tekoäly olisi loistava rikostutkija.

Chat GPT -ilmaisversio hyödyntää useaa versiota (maksullinen aina 4-versiota). Sanoisin, että Chat GPT 4 -versio on laadukkain yleisimmistä tekoälyistä.

Ei kannata promptata sellaisenaan, koska tunnistaa tapauksen ja toteaa, että ratkaisua ei ole. Eri nimillä ja vuosiluvuilla saisi laadukkaamman analyysin.

Nimien ja vuosien vaihtamisen lisäksi kääntäisin kysymykset ja aineiston englanniksi. Tekoäly on yleensä "älykkäämpi" englannin kielellä kirjoittaessa teknisistä syistä johtuen. Englanninkielisessä tekstissä on keskimäärin vähemmän tokeneita sanaa kohden, jolloin se on tekoälyn näkökulmasta lyhyempi kuin sama teksti suomen kielellä, vaikka sanamäärä olisikin sama tai jopa hieman isompi. Toki tekoäly voi myös "hallusinoida" eli "keksiä asioita omasta päästään" eli vastauksiin on aina suhtauduttava varauksella ja faktat tarkistettava jos mahdollista. Vastaus voi olla hyvinkin aidonoloinen ja näyttää asiantuntijan kirjoittamalta, mutta sisältää vakavia asiavirheitä. Joskus virheet ovat helpostikin huomattavia, esimerkiksi tekoälyä (ChatGPT, ilmaisversio, helmikuu 2023) lainaten "Suomen lippu on punainen ja siinä on keskellä valkoinen viiva. Sen mitat ovat kaksi kertaa kolme eli lippu on kolmionmuotoinen". Näin räikeät virheet toki ovat nykyään harvinaisia, mutta eivät mahdottomia.

Tekstari kirjoitti: Pe Kesä 13, 2025 2:15 am Nimien ja vuosien vaihtamisen lisäksi kääntäisin kysymykset ja aineiston englanniksi. Tekoäly on yleensä "älykkäämpi" englannin kielellä kirjoittaessa teknisistä syistä johtuen. Englanninkielisessä tekstissä on keskimäärin vähemmän tokeneita sanaa kohden, jolloin se on tekoälyn näkökulmasta lyhyempi kuin sama teksti suomen kielellä, vaikka sanamäärä olisikin sama tai jopa hieman isompi. Toki tekoäly voi myös "hallusinoida" eli "keksiä asioita omasta päästään" eli vastauksiin on aina suhtauduttava varauksella ja faktat tarkistettava jos mahdollista. Vastaus voi olla hyvinkin aidonoloinen ja näyttää asiantuntijan kirjoittamalta, mutta sisältää vakavia asiavirheitä. Joskus virheet ovat helpostikin huomattavia, esimerkiksi tekoälyä (ChatGPT, ilmaisversio, helmikuu 2023) lainaten "Suomen lippu on punainen ja siinä on keskellä valkoinen viiva. Sen mitat ovat kaksi kertaa kolme eli lippu on kolmionmuotoinen". Näin räikeät virheet toki ovat nykyään harvinaisia, mutta eivät mahdottomia.

Ei englannin kieli tuo tällaiseen tapaukseen mitään lisäarvoa.
Jälleen eräs jälkikasvuistani (joka on kielitieteiden maisteri Lontoon yliopistosta) opetti tekoälyä ymmärtämään suomen kieltä (ja hänen kauttaan opin näistä enemmän), mutta mikään ajatus ei tuo lisäarvoa Suomessa tapahtuneelle murhalle tai sen tutkimukselle - paitsi se, jos joku suomen kieltä taitamaton haluaa asiaan ulkomailla perehtyä intensiivisesti.