Vakuutusoikeus: Työnhakijan tulee hakea myös sellaista työtä, johon hän ei kykene
Lähetetty: Su Heinä 06, 2025 8:10 pm
Kielitaidoton nainen olisi tässä tapauksessa voinut hakea työpaikkaa ja homma olisi ollut sillä selvä.
Tulkkipalveluja tarjonnut yritys tuskin olisi häntä palkannut, koska molemmat kielet eivät ole täysin hallinnassa.
Toivottavasti hakevat Korkeimmasta oikeudesta tapaukselle valituslupaa ja Vakuutusoikeuden päätös menee sinne.
Jos jutussa käsitelty Vakuutusoikeuden päätös pitäisi korkeimmassa oikeudessa niin tämähän tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi ajokortitonta tai kouluttamatonta työnhakijaa ei voitaisi sanktioida siinä tapauksessa, jos hän hakisi vaikkapa autokuskiksi tai työtä, jossa pääsyvaatimuksena on tietty koulutus tai tutkinto. Hakijan siis tulisi silloin myös hakea sellaista työtä, jota hän ei mitenkään voi tehdä.
Vakuutusoikeushan on aika lailla tunnettu sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan kumileimasimena, joten sen päätös ei ole mitenkään yllätys.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/96a7 ... 8bb2ea9d08
Kielitaidoton nainen kieltäytyi tulkin työstä: Määrättiin karenssiin
Vakuutusoikeus päätti, että työnhakijan ilmoittama kielitaidon puute ei ole este hakea tulkin työtä, koska työntekijän soveltuvuuden harkinta kuuluu työnantajalle.
Vakuutusoikeus antoi kesäkuun alkupuolella ratkaisun kiistaan, josta aiemmin olivat antaneet lausuntonsa Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto), Kela ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta.
Kiistan ydin oli, oliko työtön työnhakija kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä ilman pätevää syytä ja oliko hänelle määrätty karenssi siksi perusteltu.
---
Sen lisäksi hän kertoi TE-toimistolle, ettei osaa suomea niin hyvin, että olisi voinut ottaa tarjottua työtä vastaan. Äidinkielekseen hän kertoi bengalin ja muuksi kielitaidokseen tyydyttävän englannin sekä suullisesti että kirjallisesti.
Työvoimaviranomainen katsoi naisen kieltäytyneet työstä perusteettomasti ja määräsi hänelle 60 päivän karenssin kesällä 2022.
Nainen ei tyytynyt päätökseen, vaan valitti siitä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.
---
Nainen ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi noin viisi vuotta sitten. Lain mukaan naisen velvollisuus oli hakea hänelle osoitettuja työpaikkoja, ja yksi niistä oli tulkin tehtävä.
Nainen oli yhteydessä tulkkausyritykseen, joka kertoi työpaikkailmoituksessaan edellyttävänsä erinomaista suomen kielen taitoa. Nainen kertoi, ettei hän kykene mitenkään suoriutumaan tarjotusta työstä.
Karenssiin joutunut nainen piti kummallisena sitä, että hänen olisi pitänyt hakea työtä johon ei kykene.
Iltalehti tavoitti naista oikeudessa avustaneen asianajajan. Hän ei halua kommentoida tapausta nimellään, koska ei hoitanut sitä alusta asti. Hän suostui kuitenkin kommentoimaan päätöstä ja on samoilla linjoilla asiakkaansa kanssa.
– Kyllähän tuo vaikutti vähän uskomattomalta. Henkilön, jolla ei ole mitään edellytyksiä tehdä tuota työtä, pitäisi mennä työpaikalle, ja suoriutumisen arviointi pitäisi jättää työnantajan tehtäväksi. Se olisi hirveää resurssien tuhlaamista.
Hän kaipaa maalaisjärkeä viranomaistoimintaan.
– Arkijärki sanoo, että tämä hoituisi sillä, että henkilö sanoo, että en osaa tätä kieltä.
Asianajaja huomauttaa, että kielitaidottoman tulkin palkkaamisesta eivät kärsisi vain työnantaja ja ammattitaidoton työntekijä.
– Jos huomataan vasta siellä (työpaikalla), että tästä ei tule mitään, asiat jäävät hoitamatta. Pitää pyytää toinen tulkki ja varata uudet ajat.
Asianajaja hieman oudoksuu päätöksenteon jäykkää linjaa.
– Ihme että tuon tyyppisissä asioissa ei ole mitään joustoa, vaikka se on ihan älytöntä. Ja henkilölle tulee karenssi siitä syystä, että hän ei mene tekemään sitä, mitä ei pysty tekemään.
Tulkkipalveluja tarjonnut yritys tuskin olisi häntä palkannut, koska molemmat kielet eivät ole täysin hallinnassa.
Toivottavasti hakevat Korkeimmasta oikeudesta tapaukselle valituslupaa ja Vakuutusoikeuden päätös menee sinne.
Jos jutussa käsitelty Vakuutusoikeuden päätös pitäisi korkeimmassa oikeudessa niin tämähän tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi ajokortitonta tai kouluttamatonta työnhakijaa ei voitaisi sanktioida siinä tapauksessa, jos hän hakisi vaikkapa autokuskiksi tai työtä, jossa pääsyvaatimuksena on tietty koulutus tai tutkinto. Hakijan siis tulisi silloin myös hakea sellaista työtä, jota hän ei mitenkään voi tehdä.
Vakuutusoikeushan on aika lailla tunnettu sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan kumileimasimena, joten sen päätös ei ole mitenkään yllätys.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/96a7 ... 8bb2ea9d08
Kielitaidoton nainen kieltäytyi tulkin työstä: Määrättiin karenssiin
Vakuutusoikeus päätti, että työnhakijan ilmoittama kielitaidon puute ei ole este hakea tulkin työtä, koska työntekijän soveltuvuuden harkinta kuuluu työnantajalle.
Vakuutusoikeus antoi kesäkuun alkupuolella ratkaisun kiistaan, josta aiemmin olivat antaneet lausuntonsa Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto), Kela ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta.
Kiistan ydin oli, oliko työtön työnhakija kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä ilman pätevää syytä ja oliko hänelle määrätty karenssi siksi perusteltu.
---
Sen lisäksi hän kertoi TE-toimistolle, ettei osaa suomea niin hyvin, että olisi voinut ottaa tarjottua työtä vastaan. Äidinkielekseen hän kertoi bengalin ja muuksi kielitaidokseen tyydyttävän englannin sekä suullisesti että kirjallisesti.
Työvoimaviranomainen katsoi naisen kieltäytyneet työstä perusteettomasti ja määräsi hänelle 60 päivän karenssin kesällä 2022.
Nainen ei tyytynyt päätökseen, vaan valitti siitä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.
---
Nainen ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi noin viisi vuotta sitten. Lain mukaan naisen velvollisuus oli hakea hänelle osoitettuja työpaikkoja, ja yksi niistä oli tulkin tehtävä.
Nainen oli yhteydessä tulkkausyritykseen, joka kertoi työpaikkailmoituksessaan edellyttävänsä erinomaista suomen kielen taitoa. Nainen kertoi, ettei hän kykene mitenkään suoriutumaan tarjotusta työstä.
Karenssiin joutunut nainen piti kummallisena sitä, että hänen olisi pitänyt hakea työtä johon ei kykene.
Iltalehti tavoitti naista oikeudessa avustaneen asianajajan. Hän ei halua kommentoida tapausta nimellään, koska ei hoitanut sitä alusta asti. Hän suostui kuitenkin kommentoimaan päätöstä ja on samoilla linjoilla asiakkaansa kanssa.
– Kyllähän tuo vaikutti vähän uskomattomalta. Henkilön, jolla ei ole mitään edellytyksiä tehdä tuota työtä, pitäisi mennä työpaikalle, ja suoriutumisen arviointi pitäisi jättää työnantajan tehtäväksi. Se olisi hirveää resurssien tuhlaamista.
Hän kaipaa maalaisjärkeä viranomaistoimintaan.
– Arkijärki sanoo, että tämä hoituisi sillä, että henkilö sanoo, että en osaa tätä kieltä.
Asianajaja huomauttaa, että kielitaidottoman tulkin palkkaamisesta eivät kärsisi vain työnantaja ja ammattitaidoton työntekijä.
– Jos huomataan vasta siellä (työpaikalla), että tästä ei tule mitään, asiat jäävät hoitamatta. Pitää pyytää toinen tulkki ja varata uudet ajat.
Asianajaja hieman oudoksuu päätöksenteon jäykkää linjaa.
– Ihme että tuon tyyppisissä asioissa ei ole mitään joustoa, vaikka se on ihan älytöntä. Ja henkilölle tulee karenssi siitä syystä, että hän ei mene tekemään sitä, mitä ei pysty tekemään.
