Vanhemmat kätkivät poikansa huumerahoja – asiantuntija kertoo, miksi he eivät syyllistyneet rikokseen
Lähetetty: To Heinä 10, 2025 8:26 am
https://yle.fi/a/74-20171857?origin=rss
Etusivulle
Jaa
Oikeus
Vanhemmat kätkivät poikansa huumerahoja – asiantuntija kertoo, miksi he eivät syyllistyneet rikokseen
Vanhemmat piilottelivat poikansa huumerahoja kodissaan Helsingin Ullanlinnassa. Vanhempien syytteet rahanpesusta hylättiin.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta seisomassa kaupunkimaisemassa.
Avaa kuvien katselu
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen kertoo, että läheisiään ei lähtökohtaisesti tarvitse ilmiantaa rikoksista. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle
Jaana Kangas
9.7. 19:48
Kuuntele juttu 2:40
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tänään nuoren miehen yli seitsemän vuoden vankeuteen huumausainerikoksista, mutta hylkäsi vanhempien syytteet törkeästä rahanpesusta.
Poliisi takavarikoi tuomitun kotoa Helsingin Ullanlinnasta yli 100 000 euroa käteistä. Vanhemmat eivät kertoneet poliisille rahoista ennen toista kotietsintää. Syyttäjän mukaan isä ja äiti syyllistyivät törkeään rahanpesuun pitäessään rahoja hallussaan poikansa auttamiseksi.
Oikeus kuitenkin katsoi, ettei vanhemmilla ollut läheiskriminointisuojan nojalla velvollisuutta ilmiantaa lastaan. Käräjäoikeuden mukaan vanhemmilla ei ollut hyötymistarkoitusta, vaan motiivina oli heidän poikansa suojelu.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta arvioi, että lähtökohtaisesti vanhempien toiminta täyttää rahanpesun tunnusmerkistön. Läheiskriminointisuoja kuitenkin tarkoittaa, että rikoksesta epäillyn läheisellä on oikeus olla myötävaikuttamatta läheisensä syyllisyyden selvittämiseen.
Esimerkiksi vanhempaa ei saa painostaa ilmiantamaan lastaan rangaistuksen uhalla.
– Siinä on oikeuksien ristiriita, ja silloin heillä on ollut oikeus olla ilmoittamatta rahoista. Itse- ja läheiskriminointisuoja on perustuslaillinen ja ihmisoikeudellinen normi, joka menee oikeuslähdeopillisesti rikoslain yläpuolelle.
Hyttinen kommentoi käräjäoikeuden päätöstä yleisellä tasolla, sillä tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Missä menee läheiskriminointisuojan rajat?
Itse- ja läheiskriminointisuojan rajat eivät ole Hyttisen mukaan täysin selkeät.
Käräjäoikeuden päätöksessä todetaan, että vanhemmilla ei ollut velvollisuutta ilmiantaa lastaan, kun kysymys ei ollut vakavasta henkeä tai terveyttä uhkaavasta rikoksesta.
– Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöistä pystytään tulkitsemaan, että itsekriminointisuoja ei välttämättä ole ehdoton, vaan se voi joissain tilanteissa joustaa, jos kysymys on nimenomaan henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, Hyttinen sanoo.
Missä sitten menee raja siinä, milloin kyseessä on läheiskriminointisuojaan kuuluva oikeus olla ilmiantamatta läheistään ja milloin avunantoa rikokseen?
Hyttisen mukaan raja on veteen piirretty viiva.
– Osittain se on myös näyttökysymys. Lähtökohtaisesti itsekriminointisuoja on aika vahva argumentti, Hyttinen sanoo.
Etusivulle
Jaa
Oikeus
Vanhemmat kätkivät poikansa huumerahoja – asiantuntija kertoo, miksi he eivät syyllistyneet rikokseen
Vanhemmat piilottelivat poikansa huumerahoja kodissaan Helsingin Ullanlinnassa. Vanhempien syytteet rahanpesusta hylättiin.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta seisomassa kaupunkimaisemassa.
Avaa kuvien katselu
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen kertoo, että läheisiään ei lähtökohtaisesti tarvitse ilmiantaa rikoksista. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle
Jaana Kangas
9.7. 19:48
Kuuntele juttu 2:40
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tänään nuoren miehen yli seitsemän vuoden vankeuteen huumausainerikoksista, mutta hylkäsi vanhempien syytteet törkeästä rahanpesusta.
Poliisi takavarikoi tuomitun kotoa Helsingin Ullanlinnasta yli 100 000 euroa käteistä. Vanhemmat eivät kertoneet poliisille rahoista ennen toista kotietsintää. Syyttäjän mukaan isä ja äiti syyllistyivät törkeään rahanpesuun pitäessään rahoja hallussaan poikansa auttamiseksi.
Oikeus kuitenkin katsoi, ettei vanhemmilla ollut läheiskriminointisuojan nojalla velvollisuutta ilmiantaa lastaan. Käräjäoikeuden mukaan vanhemmilla ei ollut hyötymistarkoitusta, vaan motiivina oli heidän poikansa suojelu.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta arvioi, että lähtökohtaisesti vanhempien toiminta täyttää rahanpesun tunnusmerkistön. Läheiskriminointisuoja kuitenkin tarkoittaa, että rikoksesta epäillyn läheisellä on oikeus olla myötävaikuttamatta läheisensä syyllisyyden selvittämiseen.
Esimerkiksi vanhempaa ei saa painostaa ilmiantamaan lastaan rangaistuksen uhalla.
– Siinä on oikeuksien ristiriita, ja silloin heillä on ollut oikeus olla ilmoittamatta rahoista. Itse- ja läheiskriminointisuoja on perustuslaillinen ja ihmisoikeudellinen normi, joka menee oikeuslähdeopillisesti rikoslain yläpuolelle.
Hyttinen kommentoi käräjäoikeuden päätöstä yleisellä tasolla, sillä tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Missä menee läheiskriminointisuojan rajat?
Itse- ja läheiskriminointisuojan rajat eivät ole Hyttisen mukaan täysin selkeät.
Käräjäoikeuden päätöksessä todetaan, että vanhemmilla ei ollut velvollisuutta ilmiantaa lastaan, kun kysymys ei ollut vakavasta henkeä tai terveyttä uhkaavasta rikoksesta.
– Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöistä pystytään tulkitsemaan, että itsekriminointisuoja ei välttämättä ole ehdoton, vaan se voi joissain tilanteissa joustaa, jos kysymys on nimenomaan henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, Hyttinen sanoo.
Missä sitten menee raja siinä, milloin kyseessä on läheiskriminointisuojaan kuuluva oikeus olla ilmiantamatta läheistään ja milloin avunantoa rikokseen?
Hyttisen mukaan raja on veteen piirretty viiva.
– Osittain se on myös näyttökysymys. Lähtökohtaisesti itsekriminointisuoja on aika vahva argumentti, Hyttinen sanoo.
