Rahat - ja henki. Lahti 1984
Lähetetty: To Elo 07, 2008 12:16 am
Tämä on sinällänsä kokonainen juttu selvityksineen muineen, mutta hämäämään jäi, että onko tästä jollain tuoreempaakin tietoa (syistä tms). Omat tietoni perustuvat PPK '85-kirjaan. En tiedä onko tästä kirjoiteltu sitten Alibissa tai muissa lehdissä myös, mutta jos on, niin ottaisin mielelläni tietoa lisää vastaan.
Ryöstäjien tekemä ratkaisu on kuitenkin mielestäni todella erikoinen ja ihmettelen syvästi, ettei tästä jutusta ole tullut jonkinlaista koko kansan tietoisuudessa olevaa asiaa.
Kuitenkin, mennään nyt siihen itse ryöstötilanteeseen.
Tiistaina 10.4.1984 Lahden poliisi sai soiton postiryöstöstä Mukkulan postissa kello 10.23. Koska oli hiljainen päivä, päätettiin paikalle lähettää iso osa poliiseista, siitäkin huolimatta että puhelu oli nimettömän miehen tekemä. Laitokselta Mukkulaan oli noin viiden kilometrin matka ja kun osa yksiköistä oli jo lähtenyt liikkeelle, järjestyspoliisi lähti matkaan kahden poliisin kanssa. He olivat ajaneet vasta muutaman sata metriä, kun annettiin toinen hälytys Tornatorin pankista. Auto käänsikin nyt nokkansa kohti Tornatorin pankkia Mukkulan postin sijaan. Hieman heidän jälkeensä tuli toinen järjestyspoliisin partio.
Tällä välin Mukkulaan ehtinyt porukka ilmoitti, ettei postissa ollut käynnissä minkäänlaista tilannetta, eikä siellä ollut sattunut mitään. Heidät pyydettiin takaisin keskustaan sillä välin kun Tornatorille ehtineet huomasivat tässä tapauksessa hälytyksen olleen aiheellinen; Pankin ovet olivat lukittut ja sisällä oli kolme virkailijaa ja yksi asiakas. Varkaat olivat paenneet paikalta vain muutamaa minuuttia aiemmin vihreällä Moskvits-merkkisellä autolla, jonka rekisterinumero oli UHO-458. Rekisterinumeron ensimmäistä kirjainta, U:ta, oli yritetty muuntaa kirjaimeksi O varsin tökerösti mustalla maalilla. Ryöstäjät, kaksi nuorta miestä, olivat tulleet paikalle kiireellä noin kello 10.25 pukeutuneena sinisiin haalareihin. Pankin tuulikaapissa he olivat vetäneet päähänsä tummat pipot, joihin olivat leikanneet silmien kohdalle reiät. He olivat aluksi uhanneet aseilla vartijoita, sitten virkailijoita. Toinen ryöstäjistä oli lisäksi puhunut rahaa laukkuun lappaavalle virkailijalle. "Ellei rahaa ala tulla ripeästi, tapamme ensin teidät ja sitten itsemme." Kyseinen lause oli kuin olikin jonkinlainen ennuste tulevasta.
Miehet poistuivat pankista rahat saatuaan. Yhden virkailijan onnistui saamaan auton rekisterinumero ylös ja sitä poliisit nyt käyttivätkin antaessaan hälytyksen lopuille poliisipartoille. Mukkulasta pois ehtineet rupesivatkin nyt etsimään vihreää Mossea, jossa epäillyt mahdollisesti yhä matkustivat.
10.37 ilmoitti Jalkarannantiellä ollut partio, että se oli saanut näköyhteyden Moskvitsiin ja että he seurasivat sitä parhaillaan. Muut partiot lähtivät etenemään nyt tämän partion suuntaan.
Jalkarannantieltä auto kääntyi nopeasti Monontielle. Poliisi roikkui yhä sen kannassa ja ryöstäjät tiesivät sen. Pahaksi onnekseen he kuitenkin olivat valinneet varsin väärän reitin pakenemistarkoitukseen, sillä Monontie päättyy Vesijärven rantaan, umpikujaan. Hieman ennen täyttä umpikujaa ryöstäjät pysäyttivät auton ja ryntäsivät ulos. Toisella oli saaliskassi tiukasti matkassaan, kun he lähtivät juoksemaan pitkin lumista maisemaa. Poliisi pysäytti myös autonsa ja partio ryntäsi ryöstäjien perään jalkaisin. Paikalla oli koirapartio, joka lähti takaa-ajoon poliisikoira Salaman kanssa. Kolmas partio parkkeerasi autonsa hieman kauemmaksi, alavirtaan, siihen suuntaan minne ryöstäjät nyt juoksivat. Tarkoituksena oli tulla vastaan niin, ettei miehillä olisi mitään mahdollisuutta paeta paikalta mihinkään suuntaan. Poliisi näkikin ryöstäjien pian päätyvän erään omakotitalon pihaan, jonka ulkovajassa talon emäntä oli juuri vaihtamassa kukkiin multaa. Ryöstäjät juoksivat hänen ohitseen ja toinen heistä heitti nopean lauseen ohi mennessään: "Oikaisemme teidän pihan läpi." Koska emäntä luuli kyseessä olevan pilkkijöiden, joita jäällä usein kävi, hän ei reagoinut miehiin kummemmin, ilmoitti vain oikaisun käyvän hänelle hyvin.
Hetkeä myöhemmin emäntä käveli polkua ylöspäin ja näki miehet jälleen. He pitelivät pistooleidensa piippuja ohimollaan, jutellen keskenään.
-Pitää ampua, koska muuta ei enää voi. Nyt ne on jo täällä.
Emäntä säikähti tätä ja käski miehiä mennä muualle ammuskelemaan. Hän meni sisälle taloonsa ja perheen pää, lääkärinä Lahdessa toiminut Olli Virta tuli ulos. Hän näki miehet ja tiukkasi näiltä, mitä nämä pelleilivät aseiden kanssa. Koska vastausta ei tullut, Virta käveli takaisin taloon ja palasi pistoolin kanssa. Tällä välin miehet olivat siirtyneet toiseen paikkaan, talon siiven vierustaa pitkin kävellen kauemmaksi.
Kahden miehen poliisipartio oli päässyt ryöstäjistä nyt noin 30 metrin päähän. Nähtyään miehet he ampuivat ilmaan yhden varoituslaukauksen kumpikin. Ryöstäjät kääntyivät, pyrkivät kauemmaksi, mutta toisella puolella oli vastassa toinen poliisipartio, vain 10 metrin päässä. Tämä partio näki aseet miesten käsissä ja ampui varoituslaukauksen miesten vieressä olevaan puuhun. Yhtäkkiä toinen ryöstäjistä nosti aseen piipun ohimolleen, toisen seuratessa vain sekunteja myöhemmin. He vetivät liipaisimista peräkkäin, väliä ollessa vain sekunnin verran. Rahakassi putosi maahan, samoin kuin molemmat ryöstäjistä, itsensä teloittaneina. Olli Virta, samoin kuin poliisit, ryntäsivät paikalle. Virta julisti miehet kuolleiksi kello 10.50.
Teko tuntui järjettömältä, sillä olihan miesten tekemä rikos kuitenkin suhteessa pieni rikos siihen, mitä he olisivat voineet tehdä ryöstön aikana. Lisäksi tekijöiden taustoissa ei löytynyt mitään tälläiseen viittaavaakaan. Papereiden perusteella, mitä poliisi miesten taskuista löysi, kyseessä olivat 35-vuotias maalari Tenho Mutalainen, sekä useamman vuoden työttömänä ollut 29-vuotias Martti Niemenmäki. Molemmat olivat syntyneet ja kasvaneet Lahdessa, eikä kummankaan rikoshistoriasta löytynyt mitään kummempaa merkintää. Tutkimuksissa selvisi, ettei kumpikaan tuntunut olleen erityisen köyhä, tai ainakaan siitä ei oltu puhuttu, jos näin olikin.
Kuukautta aiemmin tosin Mutalainen oli ilmoittanut työtoverilleen ryöstävänsä pankin ja mikäli se onnistuisi, hänestä tulisi rikas. Ja mikäli ei, hän ampuisi itsensä. Työtoveri oli tietenkin pitänyt tätä vitsinä, eikä ollut ajatellut asiaa sen kummemmin. Mutalainen oli tunnettu ns. äärimmäisyyshenkilönä, joten tälläiset vitsit olivat hänelle normaaleja. Tuttavan mukaan Mutalainen oli pelannut revolverilla joskus kotonaan venäläistä rulettia. Molemmat ryöstössä käytetyt aseet olivatkin Mutalaisen omaisuutta, luvallisia aseita kumpainenkin.
Niemenmäki taas oli ihminen, joka ei juurikaan tehnyt itse päätöksiä, vaan seurasi muita mieluummin. Mutalaisen hän oli tuntenut kauan, mutta tiiviimmin vasta pari kuukautta ennen ryöstöä.
Ryöstössä käytetty Moskvits oli ostettu Helsingistä autoliikkeestä 4.4. nimellä Erkki Mäkelä, kotoisin Mäntsälästä. Myöhemmin selvisi kuitenkin, ettei Mäntsälässä asunut Erkki Mäkelää, joten Mutalainen, joka kaupat oli hoitanut, oli käyttänyt väärää nimeä autoa ostaessaan.
Syytä siihen, miksi pankiksi valittiin juuri Tornatorin pankki, ei koskaan saatu. Myös se jäi selvittämättä, mihin rahat oli ollut tarkoitus käyttää. Mutalaisen taskusta tosin löytyi ilmoitus myynnissä olevasta huvilasta Espanjassa, joten ehkä se olisi ollut ryöstäjien seuraava kohde, rahojen ollessa matkalippu pois Suomen hyisistä talvista.
Moni asia jäi kuitenkin selvittämättä ja asiat auki sillä hetkellä, kun Mutalainen ja Niemenmäki päättivät yhdessä viimeisestä teostaan ennen siirtymistä vihreämmille ryöstömaille.
Edit: Korjattu asiavirhe.
Ryöstäjien tekemä ratkaisu on kuitenkin mielestäni todella erikoinen ja ihmettelen syvästi, ettei tästä jutusta ole tullut jonkinlaista koko kansan tietoisuudessa olevaa asiaa.
Kuitenkin, mennään nyt siihen itse ryöstötilanteeseen.
Tiistaina 10.4.1984 Lahden poliisi sai soiton postiryöstöstä Mukkulan postissa kello 10.23. Koska oli hiljainen päivä, päätettiin paikalle lähettää iso osa poliiseista, siitäkin huolimatta että puhelu oli nimettömän miehen tekemä. Laitokselta Mukkulaan oli noin viiden kilometrin matka ja kun osa yksiköistä oli jo lähtenyt liikkeelle, järjestyspoliisi lähti matkaan kahden poliisin kanssa. He olivat ajaneet vasta muutaman sata metriä, kun annettiin toinen hälytys Tornatorin pankista. Auto käänsikin nyt nokkansa kohti Tornatorin pankkia Mukkulan postin sijaan. Hieman heidän jälkeensä tuli toinen järjestyspoliisin partio.
Tällä välin Mukkulaan ehtinyt porukka ilmoitti, ettei postissa ollut käynnissä minkäänlaista tilannetta, eikä siellä ollut sattunut mitään. Heidät pyydettiin takaisin keskustaan sillä välin kun Tornatorille ehtineet huomasivat tässä tapauksessa hälytyksen olleen aiheellinen; Pankin ovet olivat lukittut ja sisällä oli kolme virkailijaa ja yksi asiakas. Varkaat olivat paenneet paikalta vain muutamaa minuuttia aiemmin vihreällä Moskvits-merkkisellä autolla, jonka rekisterinumero oli UHO-458. Rekisterinumeron ensimmäistä kirjainta, U:ta, oli yritetty muuntaa kirjaimeksi O varsin tökerösti mustalla maalilla. Ryöstäjät, kaksi nuorta miestä, olivat tulleet paikalle kiireellä noin kello 10.25 pukeutuneena sinisiin haalareihin. Pankin tuulikaapissa he olivat vetäneet päähänsä tummat pipot, joihin olivat leikanneet silmien kohdalle reiät. He olivat aluksi uhanneet aseilla vartijoita, sitten virkailijoita. Toinen ryöstäjistä oli lisäksi puhunut rahaa laukkuun lappaavalle virkailijalle. "Ellei rahaa ala tulla ripeästi, tapamme ensin teidät ja sitten itsemme." Kyseinen lause oli kuin olikin jonkinlainen ennuste tulevasta.
Miehet poistuivat pankista rahat saatuaan. Yhden virkailijan onnistui saamaan auton rekisterinumero ylös ja sitä poliisit nyt käyttivätkin antaessaan hälytyksen lopuille poliisipartoille. Mukkulasta pois ehtineet rupesivatkin nyt etsimään vihreää Mossea, jossa epäillyt mahdollisesti yhä matkustivat.
10.37 ilmoitti Jalkarannantiellä ollut partio, että se oli saanut näköyhteyden Moskvitsiin ja että he seurasivat sitä parhaillaan. Muut partiot lähtivät etenemään nyt tämän partion suuntaan.
Jalkarannantieltä auto kääntyi nopeasti Monontielle. Poliisi roikkui yhä sen kannassa ja ryöstäjät tiesivät sen. Pahaksi onnekseen he kuitenkin olivat valinneet varsin väärän reitin pakenemistarkoitukseen, sillä Monontie päättyy Vesijärven rantaan, umpikujaan. Hieman ennen täyttä umpikujaa ryöstäjät pysäyttivät auton ja ryntäsivät ulos. Toisella oli saaliskassi tiukasti matkassaan, kun he lähtivät juoksemaan pitkin lumista maisemaa. Poliisi pysäytti myös autonsa ja partio ryntäsi ryöstäjien perään jalkaisin. Paikalla oli koirapartio, joka lähti takaa-ajoon poliisikoira Salaman kanssa. Kolmas partio parkkeerasi autonsa hieman kauemmaksi, alavirtaan, siihen suuntaan minne ryöstäjät nyt juoksivat. Tarkoituksena oli tulla vastaan niin, ettei miehillä olisi mitään mahdollisuutta paeta paikalta mihinkään suuntaan. Poliisi näkikin ryöstäjien pian päätyvän erään omakotitalon pihaan, jonka ulkovajassa talon emäntä oli juuri vaihtamassa kukkiin multaa. Ryöstäjät juoksivat hänen ohitseen ja toinen heistä heitti nopean lauseen ohi mennessään: "Oikaisemme teidän pihan läpi." Koska emäntä luuli kyseessä olevan pilkkijöiden, joita jäällä usein kävi, hän ei reagoinut miehiin kummemmin, ilmoitti vain oikaisun käyvän hänelle hyvin.
Hetkeä myöhemmin emäntä käveli polkua ylöspäin ja näki miehet jälleen. He pitelivät pistooleidensa piippuja ohimollaan, jutellen keskenään.
-Pitää ampua, koska muuta ei enää voi. Nyt ne on jo täällä.
Emäntä säikähti tätä ja käski miehiä mennä muualle ammuskelemaan. Hän meni sisälle taloonsa ja perheen pää, lääkärinä Lahdessa toiminut Olli Virta tuli ulos. Hän näki miehet ja tiukkasi näiltä, mitä nämä pelleilivät aseiden kanssa. Koska vastausta ei tullut, Virta käveli takaisin taloon ja palasi pistoolin kanssa. Tällä välin miehet olivat siirtyneet toiseen paikkaan, talon siiven vierustaa pitkin kävellen kauemmaksi.
Kahden miehen poliisipartio oli päässyt ryöstäjistä nyt noin 30 metrin päähän. Nähtyään miehet he ampuivat ilmaan yhden varoituslaukauksen kumpikin. Ryöstäjät kääntyivät, pyrkivät kauemmaksi, mutta toisella puolella oli vastassa toinen poliisipartio, vain 10 metrin päässä. Tämä partio näki aseet miesten käsissä ja ampui varoituslaukauksen miesten vieressä olevaan puuhun. Yhtäkkiä toinen ryöstäjistä nosti aseen piipun ohimolleen, toisen seuratessa vain sekunteja myöhemmin. He vetivät liipaisimista peräkkäin, väliä ollessa vain sekunnin verran. Rahakassi putosi maahan, samoin kuin molemmat ryöstäjistä, itsensä teloittaneina. Olli Virta, samoin kuin poliisit, ryntäsivät paikalle. Virta julisti miehet kuolleiksi kello 10.50.
Teko tuntui järjettömältä, sillä olihan miesten tekemä rikos kuitenkin suhteessa pieni rikos siihen, mitä he olisivat voineet tehdä ryöstön aikana. Lisäksi tekijöiden taustoissa ei löytynyt mitään tälläiseen viittaavaakaan. Papereiden perusteella, mitä poliisi miesten taskuista löysi, kyseessä olivat 35-vuotias maalari Tenho Mutalainen, sekä useamman vuoden työttömänä ollut 29-vuotias Martti Niemenmäki. Molemmat olivat syntyneet ja kasvaneet Lahdessa, eikä kummankaan rikoshistoriasta löytynyt mitään kummempaa merkintää. Tutkimuksissa selvisi, ettei kumpikaan tuntunut olleen erityisen köyhä, tai ainakaan siitä ei oltu puhuttu, jos näin olikin.
Kuukautta aiemmin tosin Mutalainen oli ilmoittanut työtoverilleen ryöstävänsä pankin ja mikäli se onnistuisi, hänestä tulisi rikas. Ja mikäli ei, hän ampuisi itsensä. Työtoveri oli tietenkin pitänyt tätä vitsinä, eikä ollut ajatellut asiaa sen kummemmin. Mutalainen oli tunnettu ns. äärimmäisyyshenkilönä, joten tälläiset vitsit olivat hänelle normaaleja. Tuttavan mukaan Mutalainen oli pelannut revolverilla joskus kotonaan venäläistä rulettia. Molemmat ryöstössä käytetyt aseet olivatkin Mutalaisen omaisuutta, luvallisia aseita kumpainenkin.
Niemenmäki taas oli ihminen, joka ei juurikaan tehnyt itse päätöksiä, vaan seurasi muita mieluummin. Mutalaisen hän oli tuntenut kauan, mutta tiiviimmin vasta pari kuukautta ennen ryöstöä.
Ryöstössä käytetty Moskvits oli ostettu Helsingistä autoliikkeestä 4.4. nimellä Erkki Mäkelä, kotoisin Mäntsälästä. Myöhemmin selvisi kuitenkin, ettei Mäntsälässä asunut Erkki Mäkelää, joten Mutalainen, joka kaupat oli hoitanut, oli käyttänyt väärää nimeä autoa ostaessaan.
Syytä siihen, miksi pankiksi valittiin juuri Tornatorin pankki, ei koskaan saatu. Myös se jäi selvittämättä, mihin rahat oli ollut tarkoitus käyttää. Mutalaisen taskusta tosin löytyi ilmoitus myynnissä olevasta huvilasta Espanjassa, joten ehkä se olisi ollut ryöstäjien seuraava kohde, rahojen ollessa matkalippu pois Suomen hyisistä talvista.
Moni asia jäi kuitenkin selvittämättä ja asiat auki sillä hetkellä, kun Mutalainen ja Niemenmäki päättivät yhdessä viimeisestä teostaan ennen siirtymistä vihreämmille ryöstömaille.
Edit: Korjattu asiavirhe.
