Espanjassa asunut lahtelaispari nosti Kelalta huijattuja tukia vuosikaudet
Lähetetty: Ke Marras 05, 2025 5:18 pm
Kelalta perusteettomasti tukia nostanut lahtelainen noin 40-vuotias mies on tuomittu Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta vuodeksi ja kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen
Näytetyksi tuli, että mies harhautti Kelaa maksamaan yleistä asumistukea ja toimeentulotukea yhteensä lähes 50 000 euroa.
Lisäksi mies huijasi Kelaa maksamaan hänen vaimolleen lapsilisää, lastenhoidon tukea, yleistä asumistukea, toimeentulotukea sekä epidemiakorvausta yhteensä noin 34 400 euroa.
Myös jälkimmäinen, aviovaimon hyväksi tehty rikos katsottiin törkeäksi petokseksi. Tästä rikoksesta syyttäjä vaati rangaistusta sekä miehelle että vaimolle, mutta jälkimmäisen saama syyte hylättiin.
Kelan kärsimä vahinko oli yhteensä noin 84 400 euroa.
Nainen kertoi, ettei hän ymmärrä Kela-etuuksien hakemisesta mitään.
Kaikkia edellä mainittuja etuuksia nostettiin vuosina 2017–2020. Pariskunta lapsineen oli joulukuusta 2017 alkaen asunut pääosin ulkomailla ja erityisesti Espanjassa.
Mies myönsi oikeudessa syytteet sellaisinaan ja otti puolisonsa tekemiksi väitetyt teot omalle kontolleen.
Nainen puolestaan kertoi, ettei hän ymmärrä Kelan kanssa asioimisesta mitään eikä hän ymmärrä suomea. Pariskunnan äidinkieli on venäjä, ja oikeudessa heillä oli apunaan venäjän kielen tulkki.
Törkeistä petoksista tuomittu mies haki ja sai useita eri Kela-tukia. Väärennetyt tiliotteet toimitettiin Kelaan sähköisesti.
Rikokset toteutettiin niin, että pariskunnan oleskelu ulkomailla salattiin Kelalta.
Lisäksi etuushakemusten mukana toimitettiin väärennettyjä tiliotteita, joissa pariskunnan saamia tuloja oli pienennetty ja menoja osin suurennettu. Tilitapahtumia poistettiin myös kokonaan.
Toiminnan suunnitelmallisuus, tekotapa ja kestoaika tekivät rikoksesta oikeuden mielestä törkeän.
Vaikka naisen saama syyte hylättiin, hän joutuu silti siviilioikeudellisilla perusteilla maksamaan miehensä kanssa yhteisvastuullisesti osan korvauksista, vajaat 15 000 euroa.
Rikoksissa oli näet käytetty naisen verkkopankkitunnuksia ja vahvaa tunnistautumista. Niitä hän ei olisi saanut luovuttaa kenenkään muun käyttöön.
Kun väärinkäytökset alkoivat lopulta paljastua, Kela teki maksamistaan tuista takaisinperintäpäätökset.
https://www.ess.fi/paikalliset/8976269
Näytetyksi tuli, että mies harhautti Kelaa maksamaan yleistä asumistukea ja toimeentulotukea yhteensä lähes 50 000 euroa.
Lisäksi mies huijasi Kelaa maksamaan hänen vaimolleen lapsilisää, lastenhoidon tukea, yleistä asumistukea, toimeentulotukea sekä epidemiakorvausta yhteensä noin 34 400 euroa.
Myös jälkimmäinen, aviovaimon hyväksi tehty rikos katsottiin törkeäksi petokseksi. Tästä rikoksesta syyttäjä vaati rangaistusta sekä miehelle että vaimolle, mutta jälkimmäisen saama syyte hylättiin.
Kelan kärsimä vahinko oli yhteensä noin 84 400 euroa.
Nainen kertoi, ettei hän ymmärrä Kela-etuuksien hakemisesta mitään.
Kaikkia edellä mainittuja etuuksia nostettiin vuosina 2017–2020. Pariskunta lapsineen oli joulukuusta 2017 alkaen asunut pääosin ulkomailla ja erityisesti Espanjassa.
Mies myönsi oikeudessa syytteet sellaisinaan ja otti puolisonsa tekemiksi väitetyt teot omalle kontolleen.
Nainen puolestaan kertoi, ettei hän ymmärrä Kelan kanssa asioimisesta mitään eikä hän ymmärrä suomea. Pariskunnan äidinkieli on venäjä, ja oikeudessa heillä oli apunaan venäjän kielen tulkki.
Törkeistä petoksista tuomittu mies haki ja sai useita eri Kela-tukia. Väärennetyt tiliotteet toimitettiin Kelaan sähköisesti.
Rikokset toteutettiin niin, että pariskunnan oleskelu ulkomailla salattiin Kelalta.
Lisäksi etuushakemusten mukana toimitettiin väärennettyjä tiliotteita, joissa pariskunnan saamia tuloja oli pienennetty ja menoja osin suurennettu. Tilitapahtumia poistettiin myös kokonaan.
Toiminnan suunnitelmallisuus, tekotapa ja kestoaika tekivät rikoksesta oikeuden mielestä törkeän.
Vaikka naisen saama syyte hylättiin, hän joutuu silti siviilioikeudellisilla perusteilla maksamaan miehensä kanssa yhteisvastuullisesti osan korvauksista, vajaat 15 000 euroa.
Rikoksissa oli näet käytetty naisen verkkopankkitunnuksia ja vahvaa tunnistautumista. Niitä hän ei olisi saanut luovuttaa kenenkään muun käyttöön.
Kun väärinkäytökset alkoivat lopulta paljastua, Kela teki maksamistaan tuista takaisinperintäpäätökset.
https://www.ess.fi/paikalliset/8976269