Hallitus aikoo esittää muutoksia järjestäytyneen rikollisuuden ja hybridiuhkien torjumiseksi
Lähetetty: To Marras 27, 2025 7:11 pm
Oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat perustuslain muuttamista tavalla, joka mahdollistaisi poliisin toimivaltuuksien laajentamiseen rikostiedusteluun
Oikeusministeriön asettama työryhmä on arvioinut perustuslain 10. pykälän tarkistamista runsaan vuoden ajan. Pykälässä säädetään yksityiselämän suojasta eli esimerkiksi kotirauhasta ja luottamuksellisen viestin salaisuudesta. Työryhmää on tukenut kokoomuksen kansanedustajan Heikki Vestmanin johtama parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna eduskuntapuolueet.
Hallitus aikoo esittää muutoksia järjestäytyneen rikollisuuden ja hybridiuhkien torjumiseksi. Tavoitteena on laajentaa sekä sotilas- ja siviilitiedustelua että rikostiedustelua. Toimivaltuudet annetaan tavallisella lainsäädännöllä, mutta joidenkin muutosten tekeminen edellyttää muutoksia perustuslakiin.
Nykyinen perustuslain sanamuoto mahdollistaa toimivaltuudet poliisille vain tilanteessa, jossa on konkreettinen ja yksilöity rikosepäily, ohjausryhmää johtava kokoomuksen Vestman kuvasi tiistaina.
Hallitus haluaa ulottaa rikostiedustelun sellaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka piirissä tehdään kaikkein vakavimpia rikoksia, ilman konkreettista ja yksilöityä rikosta.
Vihreiden Harjanne pelkää, että perustuslain tasoinen muutos voi pahimmillaan luoda niin sanotusti avoimen shekin syvälle perusoikeuksiin puuttuvaan ihmisten valvontaan esimerkiksi heidän kodeissaan.
Harjanne viittaa matkapuhelinten televalvontaan, jota poliisi kohdisti Elokapina-aktivisteihin viime vuonna Jyväskylän MM-rallin aikaan. Poliisi sai valvontaan luvan käräjäoikeudelta, ja tässä kuussa hovioikeus hylkäsi aktivistien kantelut televalvonnasta.
”Perustuslain kiireellisen avaamisen pitäisi olla äärimmäinen poikkeus, jolle pitää olla todella hyvät syyt. Varsinkin kun ollaan eduskuntakauden loppupuolella”, Harjanne sanoo.
Vasemmistoliiton Yrttiahon mielestä hallituksen suunnitelmissa on ”poliisivaltion elementtejä”.
Hän katsoo, ettei poliisin tai tiedusteluviranomaisten tule saada oikeutta valvoa ihmisten koteja ilman yksilöityä epäilyä vakavasta rikoksesta.
”Erityisesti kotirauhan suojan murtaminen on vakava asia. Se on yksilönvapauden perustaa ja ydintä, käsittäen myös perhe-elämän suojan. Tässä suunnitelmassa kotirauha voitaisiin rikkoa hyvin epämääräisin ja väljin perustein.”
Vestman sanoo, että pykäläluonnoksen perusteluissa soveltamisala on rajattu järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
”Siellä on myös todettu, että rikostiedustelutoimivaltuuksista tulee säätää lailla täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Tyypillinen tilanne olisi rikostiedustelun kohdistaminen sellaisiin henkilöihin, joiden tiedetään toimivan osana organisoitunutta rikollista toimintaa.”
Suurinta oppositiopuoluetta Sdp:tä ohjausryhmässä edustava kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä sanoo, ettei Sdp ole vielä muodostanut kantaansa suunniteltuihin perustuslain muutoksiin.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011655806.html
Oikeusministeriön asettama työryhmä on arvioinut perustuslain 10. pykälän tarkistamista runsaan vuoden ajan. Pykälässä säädetään yksityiselämän suojasta eli esimerkiksi kotirauhasta ja luottamuksellisen viestin salaisuudesta. Työryhmää on tukenut kokoomuksen kansanedustajan Heikki Vestmanin johtama parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna eduskuntapuolueet.
Hallitus aikoo esittää muutoksia järjestäytyneen rikollisuuden ja hybridiuhkien torjumiseksi. Tavoitteena on laajentaa sekä sotilas- ja siviilitiedustelua että rikostiedustelua. Toimivaltuudet annetaan tavallisella lainsäädännöllä, mutta joidenkin muutosten tekeminen edellyttää muutoksia perustuslakiin.
Nykyinen perustuslain sanamuoto mahdollistaa toimivaltuudet poliisille vain tilanteessa, jossa on konkreettinen ja yksilöity rikosepäily, ohjausryhmää johtava kokoomuksen Vestman kuvasi tiistaina.
Hallitus haluaa ulottaa rikostiedustelun sellaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka piirissä tehdään kaikkein vakavimpia rikoksia, ilman konkreettista ja yksilöityä rikosta.
Vihreiden Harjanne pelkää, että perustuslain tasoinen muutos voi pahimmillaan luoda niin sanotusti avoimen shekin syvälle perusoikeuksiin puuttuvaan ihmisten valvontaan esimerkiksi heidän kodeissaan.
Harjanne viittaa matkapuhelinten televalvontaan, jota poliisi kohdisti Elokapina-aktivisteihin viime vuonna Jyväskylän MM-rallin aikaan. Poliisi sai valvontaan luvan käräjäoikeudelta, ja tässä kuussa hovioikeus hylkäsi aktivistien kantelut televalvonnasta.
”Perustuslain kiireellisen avaamisen pitäisi olla äärimmäinen poikkeus, jolle pitää olla todella hyvät syyt. Varsinkin kun ollaan eduskuntakauden loppupuolella”, Harjanne sanoo.
Vasemmistoliiton Yrttiahon mielestä hallituksen suunnitelmissa on ”poliisivaltion elementtejä”.
Hän katsoo, ettei poliisin tai tiedusteluviranomaisten tule saada oikeutta valvoa ihmisten koteja ilman yksilöityä epäilyä vakavasta rikoksesta.
”Erityisesti kotirauhan suojan murtaminen on vakava asia. Se on yksilönvapauden perustaa ja ydintä, käsittäen myös perhe-elämän suojan. Tässä suunnitelmassa kotirauha voitaisiin rikkoa hyvin epämääräisin ja väljin perustein.”
Vestman sanoo, että pykäläluonnoksen perusteluissa soveltamisala on rajattu järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
”Siellä on myös todettu, että rikostiedustelutoimivaltuuksista tulee säätää lailla täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Tyypillinen tilanne olisi rikostiedustelun kohdistaminen sellaisiin henkilöihin, joiden tiedetään toimivan osana organisoitunutta rikollista toimintaa.”
Suurinta oppositiopuoluetta Sdp:tä ohjausryhmässä edustava kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä sanoo, ettei Sdp ole vielä muodostanut kantaansa suunniteltuihin perustuslain muutoksiin.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011655806.html