Syyttäjä pahoinpiteli vaimonsa – jättisakot
Lähetetty: Ma Joulu 01, 2025 7:55 am
Rikostuomion saanut syyttäjä kuvaili naisen raahaamista ”hallituksi liu’uttamiseksi”.
Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut syyttäjämiehen sakkoihin pahoinpitelystä. Väkivallan uhri oli syyttäjän vaimo.
Rikos tapahtui yksityisasunnossa Pirkanmaalla huhtikuussa. Syytteen mukaan mies oli tarttunut istumassa ollutta vaimoaan olkavarsista ja heittänyt tämän lattialle. Lopuksi mies oli raahannut uhria lattialla muutaman metrin matkan.
Vaimo sai teosta mustelmia olkavarsiinsa.
Syyttäjämies tunnusti tarttumisen, mutta korosti ”saattaneensa” asianomistajan matalalta tv-tasolta lattialle. Kyse ei miehen mukaan ollut heittämisestä tai kaatamisesta.
Raahaamista syyttäjä kuvasi ”hallituksi liu’uttamiseksi”.
– Teko on tehty erittäin voimakkaan provosoinnin aiheuttamana ja tehty siten olosuhteissa, jotka ovat anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavia, rikoksesta syytetty syyttäjä kertoi oikeudelle ennakkoon antamassaan vastauksessaan.
Esitetyn näytön perusteella oikeus päätteli tilanteen saaneen alkunsa vaimon mustasukkaisuudesta.
– [Vastaaja] ei ole ollut halukas keskustelemaan [asianomistajan] kanssa ja tilanne on kärjistynyt siihen, että hän on käynyt käsiksi [asianomistajaan], oikeus kirjasi ratkaisuunsa.
Vaimo käytti aviopuolisolle kuuluvaa oikeutta kieltäytyä todistamasta. Sen sijaan todisteena kuultiin naisen soittaman hätäkeskuspuhelun tallenne, jossa hän puhuu lattialle heittämisestä.
– [...] pelkkää hätäkeskuspuhelussa esitettyä termiä ei voida pitää riittävänä näyttönä siitä, että kysymys olisi ollut nimenomaan ”heittämisestä” sanan tavanomaisessa merkityksessä. Sana ”heittää” viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että [vastaaja] on jollakin tapaa äkillisesti ja väkisin toimittanut [asianomistajan] lattialle, oikeus kirjasi ratkaisuunsa.
Oikeuden mukaan syyttäjämiehen kuvaus vaimon hallitusta toimittamisesta lattialle kuulosti epäuskottavalta. Ratkaisussaan oikeus piti todennäköisenä, että vastaaja on vetänyt asianomistajan lattialle vastoin tämän tahtoa.
– [Asianomistajalla] todetut mustelmat ja hätäkeskuspuhelu viittaavat siihen, että tähän vetämiseen on sisältynyt voimankäyttöä.
Myös lattialla vetäminen tapahtui ratkaisun mukaan vastoin vaimon tahtoa.
– Käräjäoikeus katsoo, että tätä voidaan pitää syytteessä kuvattuna ”raahaamisena” pikemmin kuin [vastaajan] myöntämänä ”liu`uttamisena”.
Oikeus katsoi väkivallan olleen kaikkiaan suhteellisen voimakasta. Miehen selitys provosoinnista ei vaikuttanut ratkaisuun.
– [Vastaajankaan] mukaan [asianomistaja] ei ollut kohdistanut tilanteessa häneen minkäänlaista väkivaltaa. Käräjäoikeus toteaa, että voimakkaallakaan suusanallisella provosoinnilla ei ole merkitystä harkittaessa, voidaanko pahoinpitelyä pitää säännöksessä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.
Syyttäjänä asiassa toiminut valtionsyyttäjä vaati kollegalleen vähintään 60 päiväsakon rangaistusta.
Oikeus katsoi väkivallan olleen suhteellisen vähäistä, vaikkakaan tekoa ei voinut katsoa lieväksi pahoinpitelyksi. Oikeus otti huomioon myös asianomistajan vammojen vähäisyyden ja päätyi tuomitsemaan vastaajan 45 päiväsakkoon.
Syyttäjä sai maksettavakseen 3 240 euron sakot.
Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä vastaaja on ilmoittanut tyytymättömyyttään tuomioon.
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2 ... 54685.html
Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut syyttäjämiehen sakkoihin pahoinpitelystä. Väkivallan uhri oli syyttäjän vaimo.
Rikos tapahtui yksityisasunnossa Pirkanmaalla huhtikuussa. Syytteen mukaan mies oli tarttunut istumassa ollutta vaimoaan olkavarsista ja heittänyt tämän lattialle. Lopuksi mies oli raahannut uhria lattialla muutaman metrin matkan.
Vaimo sai teosta mustelmia olkavarsiinsa.
Syyttäjämies tunnusti tarttumisen, mutta korosti ”saattaneensa” asianomistajan matalalta tv-tasolta lattialle. Kyse ei miehen mukaan ollut heittämisestä tai kaatamisesta.
Raahaamista syyttäjä kuvasi ”hallituksi liu’uttamiseksi”.
– Teko on tehty erittäin voimakkaan provosoinnin aiheuttamana ja tehty siten olosuhteissa, jotka ovat anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavia, rikoksesta syytetty syyttäjä kertoi oikeudelle ennakkoon antamassaan vastauksessaan.
Esitetyn näytön perusteella oikeus päätteli tilanteen saaneen alkunsa vaimon mustasukkaisuudesta.
– [Vastaaja] ei ole ollut halukas keskustelemaan [asianomistajan] kanssa ja tilanne on kärjistynyt siihen, että hän on käynyt käsiksi [asianomistajaan], oikeus kirjasi ratkaisuunsa.
Vaimo käytti aviopuolisolle kuuluvaa oikeutta kieltäytyä todistamasta. Sen sijaan todisteena kuultiin naisen soittaman hätäkeskuspuhelun tallenne, jossa hän puhuu lattialle heittämisestä.
– [...] pelkkää hätäkeskuspuhelussa esitettyä termiä ei voida pitää riittävänä näyttönä siitä, että kysymys olisi ollut nimenomaan ”heittämisestä” sanan tavanomaisessa merkityksessä. Sana ”heittää” viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että [vastaaja] on jollakin tapaa äkillisesti ja väkisin toimittanut [asianomistajan] lattialle, oikeus kirjasi ratkaisuunsa.
Oikeuden mukaan syyttäjämiehen kuvaus vaimon hallitusta toimittamisesta lattialle kuulosti epäuskottavalta. Ratkaisussaan oikeus piti todennäköisenä, että vastaaja on vetänyt asianomistajan lattialle vastoin tämän tahtoa.
– [Asianomistajalla] todetut mustelmat ja hätäkeskuspuhelu viittaavat siihen, että tähän vetämiseen on sisältynyt voimankäyttöä.
Myös lattialla vetäminen tapahtui ratkaisun mukaan vastoin vaimon tahtoa.
– Käräjäoikeus katsoo, että tätä voidaan pitää syytteessä kuvattuna ”raahaamisena” pikemmin kuin [vastaajan] myöntämänä ”liu`uttamisena”.
Oikeus katsoi väkivallan olleen kaikkiaan suhteellisen voimakasta. Miehen selitys provosoinnista ei vaikuttanut ratkaisuun.
– [Vastaajankaan] mukaan [asianomistaja] ei ollut kohdistanut tilanteessa häneen minkäänlaista väkivaltaa. Käräjäoikeus toteaa, että voimakkaallakaan suusanallisella provosoinnilla ei ole merkitystä harkittaessa, voidaanko pahoinpitelyä pitää säännöksessä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.
Syyttäjänä asiassa toiminut valtionsyyttäjä vaati kollegalleen vähintään 60 päiväsakon rangaistusta.
Oikeus katsoi väkivallan olleen suhteellisen vähäistä, vaikkakaan tekoa ei voinut katsoa lieväksi pahoinpitelyksi. Oikeus otti huomioon myös asianomistajan vammojen vähäisyyden ja päätyi tuomitsemaan vastaajan 45 päiväsakkoon.
Syyttäjä sai maksettavakseen 3 240 euron sakot.
Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä vastaaja on ilmoittanut tyytymättömyyttään tuomioon.
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2 ... 54685.html
