Sivu 1/1

Podzhigakulttuuri

Lähetetty: La Tammi 10, 2026 7:30 pm
Kirjoittaja RL11/6
Päätin kirjoittaa tällä kertaa aikani kuluksi artikkelimuotoisen katsauksen nk. Tussareista, eli kertalaukeavista, rihlaamattomista, kruutia energianlähteenään käyttävistä, kotitekoisista aseista, joiden varsinainen buumi koettiin Venäjän katurikollisuudessa Brother 2 -asepornoelokuvan seurauksena vuosituhannen vaihteessa tai sen tietämissä.

Venäjällä, kuten muuallakin "kruuti" näihin on hankittu perinteisesti tulitikkujen pyromassasta. Rasiallisesta tulitikkuja saadaan ponnevoima, jolla saadaan noin muutaman gramman painoinen projektiili (tyypillisesti pyöreä haulimainen) liikkeelle aseena käytetyn esineen piipusta. Piiput ovat useasti lähes mitä tahansa metallia, mutta metallurgian kannalta paras on aseteräs, joka on luotu kestämään kovia paineita. Perinteisiä tussaripiippumetalleja kertakäyttöaseisiin ovat teräs, kupari ja messinki.

Myös ilmakiväärien ja pistoolejen piippuja hyödynnetään niiden valmiiden rihlausten ansiosta, jolloin projektiilinä, eli luotina käytetään kyseisen piipun väljyyteen tarkoitettua ammusta, mutta kruutipaineisesti. Tämän kaltainen ase tehdään ajatuksena, että sitä käytetään useammin kuin koelaukaisuun ja itse tappolaukaisuun tai sitten aseseppätyö tehdään ammattimaisella ylpeydellä, mutta ammutaan vain koelaukaisut, jotta nähdään paras latausmassa ja sen määrä. Tämän jälkeen ase ladataan kulminaatiolaukaisua varten, mikä on aseen perimmäinen tarkoitus; lähettää luoti tappavalla voimalla kohteeseensa rikollisessa tarkoituksessa.

Venäläisessä maailmassa ne ovat poikkeuksetta kasvot, vaikka kasvoissa tämän tyyppisen aseen läpäisykyky ei riitä luotiammuksena otsaluustoon, mutta silmien kohdalta kyseessä ovat vitaalipisteet. Muistaakseni Brother 2 -elokuvassa ammuttiin ainakin yksi haulilaukaus kasvoihin tulitikkurasian raapaisupinnalla laukaistuna.

Suusta ladattavan kertakäyttöaseen kaliiperikohtaista pysäytysvoimaa voidaan nostattaa kruutimassaa lisäämällä. Myöskin läpäisykyvyn kannalta oleellisesti huomioituna mm. Lüttichin tussarissa tunnetusti käytettiin luotina teräväkärkistä luotia. Ylilataus toisaalta saattaa aiheuttaa kruutipaineräjähdyksen, joka johtaa aserikkoon. Sopiva määrä kruutia ja aseessa hyvin toimiva ammus ovat tärkeimmät tiedot koeampumisista saaduista tiedoista, jotka on syytä ottaa ylös myöhempää kotiverstaan asetuotantoa varten.

Aseen lataamisessa on kannon, eli luodin ja hienojakoisen kruudin paikallaan pysymisen vuoksi oleellisina aineina kiteinen hunaja sekä valkovaseliini, joista jälkimmäinen myös kompensoi piipun mahdollista väljyyttä laukaisutilanteessa estämällä kruutipaineen purkautumista projektiilin ja piipun välistä, kun puolestaan hunajan merkitys on lähinnä sen kovan olomuotonsa vuoksi kittimäisyys, joka sallii pistoolia kannettavan vaikka hevosen selässä kunhan sen on annettu levätä tarpeeksi työstämisen jälkeen. Tämän vuoksi hunaja on lähinnä viimeistelyaine piipulle sekä sankkireijän sulkija, jotta kruutia ei pääse valumaan pois kammiosta.

Tsekeissä on kansansuosiossa kaupallisesti myytävät kaksikertaa laukaistavat derringertyyppiset kruutiaseet, jotka eivät sikäläisessä lainsäädännössä tarvitse lupamenettelyä edes kruudin osalta, jota myydään 1 kg pakkauspulloissa. Tietoni saattavat olla tosin vanhentuneet uusien EU-asetuksien myötä, mutta tämä näkemykseni pohjautuu noin 10 vuoden taakse sijoittuvaan ajanjaksoon, jolloin vierailin siellä aseisiin ja räjähteisiin (muoviräjähde) liittyen, tottakai Spydercon DEA-versio vyöllä selänpuolella vyössä klipsillä kiinnitettynä.

En muista kuoliko kukaan noilla reissuilla.