13.7.2024
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/16c ... 545d6d0523
Tällainen on ”Pohjoismaiden kokaiinipääkaupunki”
Iltalehti vieraili Etelä-Ruotsissa sijaitsevassa Helsingborgin satamassa, josta on tehty jättimäisiä kokaiinitakavarikkoja.
Suomalaisten kokaiinin käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti ja yhä suurempi osuus suomalaisten kokaiinista tulee Ruotsista. Viimeksi perjantaina 12. heinäkuuta [2024] Suomen tulli kertoi takavarikoineensa Ruotsin kautta tulleen kokaiinierän, jolla olisi ollut katukaupassa arvoa yli kaksi miljoonaa euroa.
Iltalehti vieraili Etelä-Ruotsissa sijaitsevassa Helsingborgin satamassa, josta on tehty jättimäisiä kokaiinitakavarikkoja – niin suuria, että Helsingborgia on kutsuttu Pohjoismaiden kokaiinipääkaupungiksi.
– Ei ole mikään salaisuus, että satamassa on ollut ongelmia, kertoo Helsingborgin sataman tullin asiantuntija
Martin Petersson Iltalehdelle.
Kokaiinia tulee Eurooppaan Etelä-Amerikasta, mistä on suoria laivareittejä Helsingborgin satamaan. Kaupunki on kauttakulkuasema paitsi pohjoismaisille kokaiinimarkkinoille, myös keskieurooppalaisille.
– Helsingborg on maantieteellisesti kiitollinen sijainti salakuljettajille, Petersson sanoo.
Pohjoismaiden banaanisatama
Ruotsissa erityisesti kokaiinin takavarikkomäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Helsingborgin tullin asiantuntija kertoo, että kokaiinin määrä on todella räjähtänyt käsiin. Viime vuonna kokaiinia takavarikoitiin 1 300 kiloa, joista 900 kiloa Helsingborgista.
– Syksyllä 2022 kokaiinitilanne eskaloitui, kun aloimme löytää banaanikonteista suuria määriä kokaiinia, Petersson kertoo.
Banaani on kokaiinitakavarikoissa avainsana. Helsingborgin satama on nimittäin Pohjoismaiden suurin vihannesten ja hedelmien tuontisatama.
– Satamaan tulee jättimäinen määrä tuontivihanneksia ja -hedelmiä, jotka jatkavat tästä sitten eteenpäin muun muassa Suomeen.
Etelä-Amerikasta tulevat valtamerikontit tuovat satamaan banaanit – ja niiden mukana kokaiinia.
Banaanikontit sopivat erityisen hyvin kokaiinin salakuljetukseen: konttimäärät ovat valtavia ja banaanit pitää saada nopeasti pois satamasta kauppojen hyllyille. Helsingborgin satamaan saapuu 90 prosenttia Ruotsin kaikista banaaneista.
Ei ole lainkaan realistista käydä läpi kaikkia kontteja. Vaikka on tulli sitäkin testannut.
– Mutta se aiheutti banaanipulan koko Ruotsiin, Petersson kertoo.
Soluttautujia satamassa
Banaanikonttien mahdotonta tarkastusprosessia ei ole auttanut se, että Helsingborgin satamassa on ollut työntekijä, joka on osallistunut salakuljetusten järjestelyihin. Syksyllä 2023 poliisi otti kiinni miehen epäiltynä kokaiinin laajamittaiseen salakuljetukseen osallistumisesta. Helsingborgs Dagblad kertoi, että kyseinen työntekijä oli ollut satamassa töissä kolmenkymmenen vuoden ajan.
Heinäkuun alussa Skånen ja Blekingen hovioikeus tuomitsi satamatyöntekijän kahden vuoden vankeuteen tapahtumista, jotka sijoittuivat vuoteen 2020. Satamatyöntekijä tuomittiin erittäin törkeän huumerikoksen yrityksestä sekä sellaisen valmisteluihin osallistumisesta. Syytteessä oli mukana myös toinen tapaus vuodelta 2022, mutta satamatyöntekijän osalta hänet vapautettiin tuosta syytteestä.
Tämä ei ollut kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun Helsingborgin sataman työntekijä osallistui kokaiinin salakuljetukseen. Niin kutsutussa parsakaalitapauksessa kaksi satamatyöntekijää tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen törkeän huumerikoksen yrityksestä vuonna 2010.
Vaikka teko jäi yritykseksi, tuomittiin heidät pitkään vankeusrangaistukseen kokaiinin rahallisen arvon vuoksi: puoli miljardia kruunua, eli noin 44 miljoonaa euroa.
”Ruotsi ottaa ensimmäiset iskut”
Kun Helsingborgin tullissa puhutaan naapurimaista, saa suomalainen tulli kehuja. Petersson nostaa esiin erityisesti Haaparanta-Tornion rajan, jossa hän sanoo suomalaisilla olevan suuremmat resurssit kuin ruotsalaisilla.
– Suomen tulli on tietysti vaikeassa asemassa Venäjän rajan vuoksi, hän mainitsee.
Osasyy Suomen tullin kehuihin saattaa olla se, että toisen naapurimaan Tanskan tulli on miltei olematon. Helsingborgista pääsee lautalla Tanskan puolelle Helsingøriin, jossa tullitarkastusta ei ole. Tanskan poliisi kertoo tekevänsä tarkastuksia ”ajoittain”.
Tanskalla on maantieteellisesti tärkeä asema muiden Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välissä, mutta tullitoiminta on käytännössä ruotsalaisten käsissä. Petersson kertoo, että Tanskassa yksi tulliyksikkö vastaa sekä Helsingørin satamasta että Kastrupin lentokentästä Kööpenhaminassa. Kastrup on Pohjoismaiden vilkkain lentokenttä ja koko Euroopan mittapuullakin merkittävä.
– Tanskan tullin puuttumisen vuoksi ruotsalaisten takavarikkomäärät ovat niin suuria. Ruotsin tulli ottaa ensimmäiset iskut vastaan, Petersson sanoo.
Kokaiinista suomalaisten trendihuume
Suomessa kokaiinin käyttö on kasvanut merkittävästi varsinkin suurissa kaupungeissa viimeisen kahden vuoden aikana. Jätevesimittauksista näkee, että kun ennen amfetamiini oli ylivoimaisesti käytetyin huume, on kokaiini noussut paikoitellen jopa sen ohitse. Huumausaineiden jätevesitutkimuksissa ei ole mukana kannabista.
Suurin osa Suomeen tulevista huumeista saapuu Baltian maista tai Keski-Euroopasta. Takavarikoissa Ruotsin osuus on ollut noin kymmenen prosenttia. Todellisuudessa Keski-Euroopan huumeista osa voi hyvin tulla juuri Helsingborgin kautta Ruotsin ollessa kauttakulkumaa myös sinne suunnalle.
Varsinkin kokaiinista aiempaa suurempi osuus tulee Ruotsista. Tulli teki Suomessa viime vuonna 60 kokaiinitakavarikkoa, joista 15:n sisältö oli Ruotsista. Aiemmin Ruotsista tullutta kokaiinia on tullut vastaan vain muutamassa tapauksessa. Osuus on siis noussut noin viidestä prosentista 25 prosenttiin.
– Kokaiinia on alkanut tulla enemmän Ruotsista. Se on noussut selkeästi, kertoo Tullin rikostutkinnan päällikkö
Hannu Sinkkonen Iltalehdelle.
Sinkkonen kertoo, että kun aiemmin Suomessa on keskitytty amfetamiinin ja muuntohuumeiden käyttöön, on kokaiinista tullut nyt aiempaa suositumpaa.
– Kokaiinista on tullut enemmän trendihuume, jonka hinnat ovat laskeneet useamman vuoden vertailuna, Sinkkonen sanoo.
Suuret erot takavarikkomäärissä
Huumeiden takavarikkomäärät ovat Suomessa vaatimattomia Ruotsiin verrattuna. Väkilukuunkin suhteutettuna Ruotsissa takavarikoidaan valtavat määrät huumeita. Kun viime vuonna Suomessa takavarikoitiin huumeita noin 1 200 kiloa, Ruotsissa vastaava luku oli yli 11 000 kiloa.
Sinkkosen mukaan tätä selittää varsinkin se, ettei Suomi ole tällä hetkellä kauttakulkumaa huumeille.
– Aikaisemmin Suomen kautta kuljettiin huumeita Venäjälle, mutta se on tyrehtynyt ensin koronan ja nyt Ukrainan sodan vuoksi, hän kertoo.
Sinkkonen mainitsee myös toisen syyn.
– Tullilla on huomattavan paljon suuremmat resurssit Ruotsissa kuin Suomessa, mikä myös osaltaan selittää tilannetta.
Ruotsista salakuljetetaan huumeita Suomeen pohjoisen rajan kautta sekä laivareittejä. Tänä vuonna oikeudessa on ollut kaksi huomattavaa huumevyyhtiä, joissa molemmissa käytettiin juuri Ruotsin ja Suomen pohjoista rajaa.
Uhkakuva säilyy
Helsingborgin sataman saaman huomion jälkeen ei suuria kokaiinitakavarikkoja ole tehty. Sen sijaan Norvikin satamasta Tukholman läheltä saatiin keväällä takavarikoitua 1 400 kilon kokaiinilasti. Se on suurempi määrä kuin kaikki Suomen tullin vuoden aikana takavarikoimat huumeet yhteensä.
Takavarikkomäärät ovat kuitenkin vain pieni osa todellisesta huumemäärästä. Aftonbladetin haastattelema poliisi
Ted Esplund kuvaili pimentoon jäävää huumeosuutta sanalla jättiläismäinen.
Vaikka Helsingborgissa on viime aikoina tehty vain pieniä kokaiinilöytöjä, ei ongelma ole ohitse. Petersson toivoo, että tulli saisi lisäresursseja.
– Uhkakuva säilyy niin kauan, kun tänne tuodaan banaaneja, Petersson sanoo.
Banaanin kysyntä ei kuitenkaan ole loppumassa, kuten ei kokaiininkaan.
FAKTAT
Huumeiden takavarikkomäärät Suomessa ja Ruotsissa
2019: Suomessa 1 700 kg, Ruotsissa 7 100 kg
2020: Suomessa 800 kg, Ruotsissa 8 000 kg
2021: Suomessa 700 kg, Ruotsissa 5 800 kg
2022: Suomessa 1 400 kg, Ruotsissa 5 200 kg
2023: Suomessa 1 200 kg, Ruotsissa 11 000 kg
Luvut on pyöristetty sadan kilon tarkkuudelle.
Lähteet: Suomen tullin tilasto ja Ruotsin tullin tilasto.
