Työttömyys tulkittiin jälkikäteen opiskeluksi - kunta perii rakennusarkkitehdiltä 27 000 euroa
Lähetetty: Ma Tammi 19, 2026 9:44 am
Todennäköisesti ollut ansiosidonnaisella päivärahalla tämä rakennusarkkitehdin hommista irtisanottu nainen.
Työvoimaviranomaiset voivat tosiaan tehdä päätöksiä aika mielivaltaisesti.
Työttömän työnhakijan statusta voidaan tosiaankin työttömyysturvalain mukaan muuttaa myös takautuvasti ja aiemmin tehtyjä päätöksiä jälkikäteen kumota.
Jos yksi työvoimaviranomainen on vaikka viisi vuotta sitten antanut työvoimapoliittisen lausunnon vaikkapa satunnaisten pikku keikkojen tekijästä (kirjailija, muusikko, kuvataiteilija) että henkiö on työtön, mahdollistaa laki sen, että toinen työvoimaviranomainen päättää vaikka viiden vuoden päästä, että tämä on yrittäjä. Slloin postiluukusta voi tipahtaa takaisinperintäilmoitus vaikkapa 100 kuukauden työmarkkina-/yleistuesta, mikä tarkoittaa 65 000 euron mälliä. Päätöstähän ei tarvitse perustella, koska valitustie on olemassa ja asia käsitellään tämän jälkeen ensin työvoimalautakunnassa ja myöhemmin Vakuutusoikeudessa.
Tässä Kärjen tapauksessa kuntaa on edustanut varsin kusipäinen virkailija, koska tämä on jo ensi yhteydenotossa kommentoinut, että työttömän tulisi tietää, että päätöksiä työttömyysetuuksista voidaan muuttaa jälkikäteen. En oikein jaksa uskoa, että edes pitkälle sivistynyt ja korkeakoulutettu työtön voi tällaisia asioita tietää.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9148 ... e8bc049ee4
Kukka-Maarialta peritään tukia takaisin yli 27 000 euroa
Kukka-Maaria Kärki suoritti sovittuja lisäopintoja työttömäksi jäätyään, mutta nyt työllisyyspalvelut katsovat aiemman virkailijan tulkinnan virheelliseksi.
Kukka-Maaria Kärjellä on käsillä yli 27 000 euron yllätys – eikä mikään mieluisa sellainen. Hän nimittäin sai joulukuussa työttömyystuen takaisinperintälaskun kyseisestä summasta, vaikka on itse toiminut prikulleen työllisyyspalvelujen ohjeiden mukaan. Kärjen tilanteesta kertoi ensimmäisenä Vantaan Sanomat.
– Tämä on mielestäni niin kohtuuton ja epäreilu tilanne, että ei tällaista pysty nielemään, Kärki sanoo.
Tilanne, johon hän viittaa, on seuraavanlainen: Kärki sopi TE-toimiston kanssa lisäkouluttautumisesta työttömyysetuudella, hakien opintojen ohessa aktiivisesti töitä. Kun työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden 2025 alussa kunnille ja Kärjen asioita hoitava virkailija vaihtui, katsottiin syksyllä 2023 alkanut opiskelu päätoimiseksi. Joulukuussa saapui lasku, jossa Kärjeltä peritään takaisin työttömyystukia yli 27 000 euroa.
Työttömyysetuudella saa opiskella tietyin reunaehdoin ja työvoimapalvelujen asiantuntija arvioi ennen opiskelun aloittamista, että työttömyysturvan saamisen edellytykset täyttyvät myös opintojen aikana.
Rakennusarkkitehtina työskennellyt Kärki haki ja pääsi opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tultuaan lomautetuksi ja myöhemmin irtisanotuksi työstään. Hän kertoo, että alan työpaikoissa vaaditaan usein ylempää korkeakoulututkintoa, minkä vuoksi tutkinto olisi parantanut työllistymismahdollisuuksia.
(--)
Vuonna 2025 ylempi ammattikorkeakoulututkinto oli muutamaa opintopistettä vaille valmis. Enää puuttui opinnäytetyö.
Samaan aikaan työllisyyspalvelut siirtyivät TE-toimistoilta kunnille. Muutoksen myötä vaihtui muun muassa Kärjen asioita hoitava virkailija ja opintojen sivutoimisuus asettui kyseenalaiseksi.
– Uusi virkailija sanoi, että kai olet tietoinen, että päätöksiä voidaan muuttaa jälkeenpäin, Kärki kertaa viime vuoden tapahtumia.
Alkoi selvittely siitä, onko Kärki kuitenkin ollut päätoiminen opiskelija. Uusi virkailija katsoi, että edeltäjänsä oli tulkinnut opiskelua väärin tai menetellyt väärällä tavalla. Opiskelusta olisi pitänyt tehdä laajempi selvitys.
Työvoimaviranomaiset voivat tosiaan tehdä päätöksiä aika mielivaltaisesti.
Työttömän työnhakijan statusta voidaan tosiaankin työttömyysturvalain mukaan muuttaa myös takautuvasti ja aiemmin tehtyjä päätöksiä jälkikäteen kumota.
Jos yksi työvoimaviranomainen on vaikka viisi vuotta sitten antanut työvoimapoliittisen lausunnon vaikkapa satunnaisten pikku keikkojen tekijästä (kirjailija, muusikko, kuvataiteilija) että henkiö on työtön, mahdollistaa laki sen, että toinen työvoimaviranomainen päättää vaikka viiden vuoden päästä, että tämä on yrittäjä. Slloin postiluukusta voi tipahtaa takaisinperintäilmoitus vaikkapa 100 kuukauden työmarkkina-/yleistuesta, mikä tarkoittaa 65 000 euron mälliä. Päätöstähän ei tarvitse perustella, koska valitustie on olemassa ja asia käsitellään tämän jälkeen ensin työvoimalautakunnassa ja myöhemmin Vakuutusoikeudessa.
Tässä Kärjen tapauksessa kuntaa on edustanut varsin kusipäinen virkailija, koska tämä on jo ensi yhteydenotossa kommentoinut, että työttömän tulisi tietää, että päätöksiä työttömyysetuuksista voidaan muuttaa jälkikäteen. En oikein jaksa uskoa, että edes pitkälle sivistynyt ja korkeakoulutettu työtön voi tällaisia asioita tietää.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9148 ... e8bc049ee4
Kukka-Maarialta peritään tukia takaisin yli 27 000 euroa
Kukka-Maaria Kärki suoritti sovittuja lisäopintoja työttömäksi jäätyään, mutta nyt työllisyyspalvelut katsovat aiemman virkailijan tulkinnan virheelliseksi.
Kukka-Maaria Kärjellä on käsillä yli 27 000 euron yllätys – eikä mikään mieluisa sellainen. Hän nimittäin sai joulukuussa työttömyystuen takaisinperintälaskun kyseisestä summasta, vaikka on itse toiminut prikulleen työllisyyspalvelujen ohjeiden mukaan. Kärjen tilanteesta kertoi ensimmäisenä Vantaan Sanomat.
– Tämä on mielestäni niin kohtuuton ja epäreilu tilanne, että ei tällaista pysty nielemään, Kärki sanoo.
Tilanne, johon hän viittaa, on seuraavanlainen: Kärki sopi TE-toimiston kanssa lisäkouluttautumisesta työttömyysetuudella, hakien opintojen ohessa aktiivisesti töitä. Kun työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden 2025 alussa kunnille ja Kärjen asioita hoitava virkailija vaihtui, katsottiin syksyllä 2023 alkanut opiskelu päätoimiseksi. Joulukuussa saapui lasku, jossa Kärjeltä peritään takaisin työttömyystukia yli 27 000 euroa.
Työttömyysetuudella saa opiskella tietyin reunaehdoin ja työvoimapalvelujen asiantuntija arvioi ennen opiskelun aloittamista, että työttömyysturvan saamisen edellytykset täyttyvät myös opintojen aikana.
Rakennusarkkitehtina työskennellyt Kärki haki ja pääsi opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tultuaan lomautetuksi ja myöhemmin irtisanotuksi työstään. Hän kertoo, että alan työpaikoissa vaaditaan usein ylempää korkeakoulututkintoa, minkä vuoksi tutkinto olisi parantanut työllistymismahdollisuuksia.
(--)
Vuonna 2025 ylempi ammattikorkeakoulututkinto oli muutamaa opintopistettä vaille valmis. Enää puuttui opinnäytetyö.
Samaan aikaan työllisyyspalvelut siirtyivät TE-toimistoilta kunnille. Muutoksen myötä vaihtui muun muassa Kärjen asioita hoitava virkailija ja opintojen sivutoimisuus asettui kyseenalaiseksi.
– Uusi virkailija sanoi, että kai olet tietoinen, että päätöksiä voidaan muuttaa jälkeenpäin, Kärki kertaa viime vuoden tapahtumia.
Alkoi selvittely siitä, onko Kärki kuitenkin ollut päätoiminen opiskelija. Uusi virkailija katsoi, että edeltäjänsä oli tulkinnut opiskelua väärin tai menetellyt väärällä tavalla. Opiskelusta olisi pitänyt tehdä laajempi selvitys.
