Työvoimapulaa ei ole / Attendon toimitusjohtaja puhuu nyt suoraan
Lähetetty: Ke Helmi 18, 2026 6:17 am
Iltalehti 18.2.2026 / https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6 ... 0056291c07
Attendon toimitusjohtaja puhuu nyt suoraan: Tällaisia ongelmia 1000 filippiiniläisen hoitajan palkkaus toi
Attendon toimitusjohtajan Virpi Holmqvistin mielestä on selvää, ettei Suomen hoitajapula ratkea yksin työperäisellä maahanmuutolla.
Hoivayhtiö Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo nyt suoraan, millaisia ongelmia tuhannen filippiiniläisen hoitajan rekrytointi Suomeen toi.
Holmqvistin mukaan Attendon kokemus osoittaa, ettei työperäinen maahanmuutto yksin ratkaise Suomen hoitajapulaa.
Attendo palkkasi tuhat hoitajaa Filippiineiltä sekä noin 500 hoitajaa Etiopiasta, Keniasta ja Intiasta, koska Sanna Marinin (sd) hallitus oli linjannut, että vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus kiristyy asteittain 0,7:ään.
Kun hoitajat saapuivat, heitä ei olisi tarvittukaan.
Tilanne johti siihen, että Attendo joutui irtisanomaan yt-neuvotteluissa suomalaisia työntekijöitä. Vuonna 2024 Attendo irtisanoi yhteensä noin 300 työntekijää.
Lähi- ja perushoitajia edustavan SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg kertoo, että tästä tuli heidän jäseniltään kitkerää palautetta.
– On vähän haasteellista sanoittaa jäsenistölle, miksi näin, miksi minä joudun lähtemään, kun hän saa jäädä, Inberg sanoo.
Vähemmän asukkaita
Holmqvistin mukaan kansainvälisten hoitajien lähtömaat vaativat, että hoitajille tulee tehdä määräaikainen työsopimus.
Holmqvist mainitsee, että Suomen lainsäädäntö puolestaan estää ulottamasta muutosneuvotteluja määräaikaisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin.
Määräaikaiset sopimukset kestävät Holmqvistin mukaan tyypillisesti 2–3 vuotta.
Se, että tarve hoitajille ”muuttui täysin”, johtui useasta tekijästä.
Ensinnäkin Orpon (kok) hallitus päätti jättää mitoituksen noston 0,7:ään toteuttamatta ja laskea vähimmäishenkilöstömitoitusta 0,65:stä 0,6:een.
Tätä suurempi syy hoitajien irtisanomiselle oli Holmqvistin mukaan se, että säästöpaineissa kamppailevat hyvinvointialueet eivät enää sijoittaneet Attendolle asukkaita entiseen tahtiin.
Hyvinvointialueet ovat kiristäneet kriteerejä ympärivuorokautiseen hoivaan pääsylle ja vähentäneet ostopalveluiden käyttöä.
– Emme voi pitää työntekijöitä, jos meillä ei ole asukkaita, Holmqvist sanoo.
Työyhteisö kuormittui
Ulkomailta rekrytoitujen hoitajien saapuminen Suomeen ei sujunut ongelmitta. Holmqvistin mukaan Attendo yliarvioi sen, kuinka nopeasti ja hyvin muualta tulleet hoitajat sopeutuisivat työyhteisön arkeen.
Ulkomaalaisia hoitajia aloitti yhdessä yksikössä tyypillisesti kerrallaan 2–4, mutta joissakin yksiköissä useampiakin.
– Haasteet näkyivät esimerkiksi siinä, että työyhteisö kuormittui, kun sinne tuli kansainvälisiä työntekijöitä, Holmqvist kertoo.
Holmqvistille alkoi tulla johtajilta viestejä haasteista ja siitä, mitä niille voitaisiin tehdä. Palautetta tuli nopeasti esimerkiksi siitä, ettei hoitajien kielitaito ole riittävällä tasolla.
– Mitä tukea kielenoppimiseen voisi olla ja mitä tukea uuteen työyhteisöön, ettei muodostu kahden kerroksen väkeä, että on kansainväliset työntekijät ja suomalaiset työntekijät, Holmqvist kuvaa saamiaan viestejä.
– Aluksi ajattelimme, että tilanne oli vain uusi ja sen takia tulee viestejä, mutta onneksi he jaksoivat olla sinnikkäitä ja huomauttivat meille tästä, Holmqvist sanoo.
Huomautus viranomaiselta
Holmqvistin mukaan Attendo oli liian optimistinen siitä, kuinka nopeasti tulijat oppisivat suomea.
– Jokainen on oma yksilönsä, ja kielen oppiminen tapahtuu eri tahtia. Joku on ujompi ja ei uskalla lähteä puhumaan. Olimme ajatelleet, että se menee sujuvammin, Holmqvist sanoo.
Attendon Saarijärvellä sijaitseva hoivakoti Herajärvi sai aluehallintovirastolta toissa vuonna uhkasakolla tehostetun määräyksen, koska asiakasturvallisuus vaarantui vakavasti hoitohenkilökunnan puutteellisen kielitaidon takia.
Yksikössä työskenteli paitsi filippiiniläisiä hoitajia, myös itsenäisesti Suomeen tulleita kansainvälisen linjan sairaanhoitajaopiskelijoita. Holmqvist korostaa, että kyseisessä hoivakodissa on tehty merkittäviä parannuksia.
Kysymykseen siitä, onko kielitaidon puutteista aiheutunut muitakin vaaratilanteita, Holmqvist vastaa näin:
– En voi sanoa rehellisesti, että ei ole yhtään ollut, ihan varmasti niitä tulee. Siksi onkin tärkeää, että jos on pienikin huoli kielitaidosta, pitää olla tarkkana, että hän varmasti ymmärtää, Holmqvist sanoo.
Attendo on ottanut käyttöön kielitestit. Jos hoivakodin johdolla herää huoli työntekijän kielitaidosta, asia voidaan selvittää kielitestillä. Jos kielitestin tulos on heikko, työntekijä voidaan ohjata 10-viikkoiseen kielikoulutukseen.
Holmqvist korostaa, että Attendo on muutoinkin parantanut kielikoulutusta. Aiemmin kielikoulutus päättyi lähtömaahan, mutta nykyisin Attendo jatkaa sitä myös Suomeen saapumisen jälkeen.
”Ei pidä paikkaansa”
Kun Attendo ilmoitti filippiiniläisten työntekijöiden rekrytoimisesta, Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri kirjoitti siitä hyvin kriittisen tekstin.
”Ahneuden huipentumaa on se, että oppisopimuskoulutettavalle lähihoitajalle Attendo voi maksaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan matalampaa palkkaa. Näin on, vaikka kyseessä on tosiasiassa koulutettu sairaanhoitaja.”
Holmqvistin mukaan käytäntö johtuu siitä, että ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei tunnusteta Suomessa, minkä vuoksi ulkomailla sairaanhoitajiksi kouluttautuneet käyvät Suomessa lähihoitajakoulutuksen ja saavat lähihoitajan palkkaa.
Holmqvist katsoo, että ulkomailla suoritetut tutkinnot pitäisi tunnustaa Suomessa esimerkiksi maiden kahdenvälisillä sopimuksilla, kuten Saksassa toimitaan.
– Ei pidä paikkaansa, että rekrytoisimme heitä sen takia, että heille pitäisi maksaa vähemmän. Heitä rekrytoidaan sen takia, että meillä on ollut ja tulee vielä olemaan henkilöstöpulaa.
Tällä hetkellä Attendolle ei tule juurikaan ulkomailta hoitajia tai hoiva-avustajia, koska henkilöstön saatavuustilanne Suomessa on hyvä.
Holmqvistin mukaan Attendo varautuu kuitenkin siihen, että 2–3 vuoden kuluttua ulkomaisille rekrytoinneille on jälleen tarvetta.
Oikeusprosessi
Filippiinit säilyy Holmqvistin mukaan keskeisimpänä rekrytointimaana. Holmqvistin mukaan filippiiniläisten hoitajien osaaminen on hyvällä tasolla, ja moni on työskennellyt sairaalaympäristössä ennen Suomeen tuloa.
Holmqvistin mukaan filippiiniläiset hoitajat ovat myös olleet pidettyjä työntekijöitä työyhteisössä.
Tällä hetkellä Attendo ei rekrytoi hoitajia tai hoiva-avustajia uusista lähtömaista lukuun ottamatta Intiaa. Syynä on se, että toissa vuonna hoitajien rekrytoinnit Etiopiasta menivät pieleen.
Tuolloin selvisi, että etiopialainen rekrytointitoimija oli perinyt etiopialaisilta hoiva-alan työntekijöiltä kynnysrahaa rekrytointiprosessin yhteydessä.
Lisäksi selvisi, että lähtömaakoulutuksessa olleille etiopialaisille oli myyty väärennettyjä asiakirjoja, kuten tutkintotodistuksia ja henkilöpapereita. Tapauksen oikeuskäsittely on yhä kesken.
Holmqvist huomauttaa, että Etiopia täytti kansainvälistä rekrytointia tekevän Silkkitie-yrityksen lähtömaaselvityksen kriteerit. Tuolloin Silkkitie ei ollut vielä osa Attendoa.
”Täytyy oikeasti pohtia”
Attendolla on käynnissä hoitajien rekrytointia Intiassa, mutta heidän saapumistaan Suomeen on lykätty, koska tarvetta työvoimalle ei ole.
– Jossain kohdassa se realisoituu, sillä heidät on koulutettu, Holmqvist sanoo.
Holmqvistin mukaan Attendo tekee tällä hetkellä vain yksittäisiä suorarekrytointeja ulkomailta.
– Pääsääntöisesti Filippiineiltä tulevia, jotka ovat jo jossain muualla töissä, lähinnä Lähi-idässä, ja he haluavat sieltä pois.
Holmqvistilla on Attendon omien rekrytointien perusteella näkemys siitä, mitä työperäiselle maahanmuutolle pitäisi Suomessa tehdä.
Holmqvistille on selvää, ettei Suomen hoitajapula ratkea työperäisellä maahanmuutolla, vaikka sitäkin hänestä tarvitaan.
– Jos ajatellaan, että meille on tullut kahdessa vuodessa 1500 työntekijää, ja meille on ollut vaikeaa sulattaa heitä yhteiskuntaan, niin täytyy oikeasti pohtia, mikä osuus työvoimapulasta voidaan kattaa työperäisellä maahanmuutolla.
Attendo pyrkii tulevaisuudessa siihen, että noin neljännes työvoimatarpeesta voitaisiin täyttää ulkomaisen työvoiman rekrytoinneilla.
– Haluan korostaa, että kansainväliset työntekijät ovat arvokas osa työyhteisöjämme, ja heitä tarvitaan, Holmqvist lisää.
”Emme voi odottaa”
SuPerin Inbergin mielestä hyvinvointialueilla ja yrityksissä pitäisi nyt keskittyä miettimään, miten hyvinvointialueilta vähennetyt ja irtisanotut hoitajat saataisiin takaisin töihin.
Holmqvist sanoo tiedostavansa, että nyt kun hoitoalalta on paljon vähennetty väkeä, ja työttömyystilanne on Suomessa muutenkin vaikea, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin tarpeesta puhuminen voi tuntua erikoiselta.
– Emme voi odottaa, että työvoimapula on päällä, vaan siihen pitää olla valmistautunut etukäteen, Holmqvist sanoo.
Holmqvist huomauttaa, että jos lainsäädäntö pysyy ennallaan, sote-alalle tarvittaisiin 2040 vuoteen mennessä noin 200 000 uutta työntekijää. Syynä on hoitohenkilöstön eläköityminen. Vuosittain valmistuu noin 7 300 uutta hoitajaa.
– Hirveän helposti tämä keskustelu menee niin, että työllistetään nyt työttömät suomalaiset ensin. Ei huolta, heidät työllistetään ihan varmasti, Holmqvist sanoo.
Holmqvist sanoo suhtautuvansa skeptisesti siihen, että sairaanhoitajaksi voi kouluttautua Suomessa myös englanniksi.
– Emme me voi ottaa töihin, jos suomea ei osaa. Meidän koulutusjärjestelmämme ei pitäisi tuottaa englanninkielistä sairaanhoitajaa, koska me kuitenkin vaadimme, että työssä pitää osata suomea.
Teknologiasta apua?
Holmqvistista kriittisen tärkeää olisi pystyä hyödyntämään teknologiaa nykyistä enemmän hoitotyön tukena.
Hän sanoo pohtivansa, olisiko nykyaikaisella teknologialla voitu estää viime aikoina julkisuudessa olleet vanhusten kuolemat hoivakodeissa.
– Teknologia on vähintään yhtä isossa tai jopa isommassa roolissa ratkaisuna työvoimapulaan tulevaisuudessa kuin työperäinen maahanmuutto, Holmqvist sanoo.
Tammikuussa vanhus kuoli yksin Attendon hoivakodissa Espoossa, vaikka hän oli hälyttänyt turvarannekkeellaan apua 11 kertaa tunnin aikana.
Holmqvistin mukaan tapauksesta on käynnissä sekä sisäinen että ulkopuolinen selvitys.
