Kummitusjuttuja

Parapsykologia, PSI, rajatieto, kummitukset, salaliitot.

Valvoja: Moderaattorit

Tapani Koivula
Armas Tammelin
Viestit: 71
Liittynyt: La Huhti 14, 2007 5:40 pm
Paikkakunta: Inkoo
Viesti:

Kummitusjuttuja

Viesti Kirjoittaja Tapani Koivula »

Hei.

Suosittelen meedio Marja Pennasen istuntoa, henkilökohtaista tai yleisötilaisuutta. Itse olen ne kokenut joka kerta todistusvoimaisina tapahtumina...

Säännöllinen meditaatio (hiljaa olo), ja unien muistiinmerkitseminen ja analysointi ovat terveellisiä tapoja lisätä herkkyyttä ja kohdata rajatiedon mysteeriot.

Tapani Koivula
Inkoo UFO Center
Route 51
Lydia07
Neuvoja-Jack
Viestit: 508
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2007 10:31 am
Paikkakunta: Tre

Viesti Kirjoittaja Lydia07 »

Minä suosittelen Christina Wallin tilaisuuksia.
Satuin kerran pääsemään yleisöluennoilla koehenkilöksi. Hän ojensi minulle paperiarkin, jonka sain puristaa palloksi. Sen jälkeen hän avasi paperiarkin hitaasti ja kertoi minusta juttuja, joita ei kukaan muu voinut tietää paitsi minä itse.
Es. sen, että olin stressaantunut, koska minulla oli ylisuuri asuntovelka ja muitakin ominaisuuksia joita olin juuri edellisellä viikolla itsessäni pohtinut. Aivan kuin hän olisi lukenut ajatuksiani, mutta enhän minä niitä asioita sillä hetkellä pohtinut. :shock:
Ei tätä voi järjellä selittää.
Kun etsii toisen parasta, löytää omansa.
- Platon -
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

Wallin oli vakoillt sinua jo vähän aikaa ja valitsi sinut siksi.
I am an African!
Lydia07
Neuvoja-Jack
Viestit: 508
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2007 10:31 am
Paikkakunta: Tre

Viesti Kirjoittaja Lydia07 »

En usko että vakoilu olisi ollut mahdollista, Walli asuu jossakin(?) Helsingin lähistöllä. Tilaisuus oli suuressa liikuntahallissa ja yleisöä about 300 henkilöä. Istuin aika keskellä ja hän käveli luokseni ja valitsi juuri minut.

Eräälle ihmiselle hän antoi pesuvadin jossa oli vettä. Henkilö huljutteli käsiään vedessä ja sen jälkeen Christina kokeili vettä ja alkoi kertoa kyseisestä henkilöstä saman kaltaisia asioita kuin minusta ja henkilö vähän väliä toisti hämmästyneenä että: "tieto pitää paikkansa".

Toinen henkilö taas laittoi kätensä hiekka-astiaan ja Christina taas käsin hiekkaa tunnustelemalla kertoi tästä henkilöstä. Jos näkisin tämän saman televisiossa, uskoisin, että tilaisuus oli järjestetty, mutta koska olin itse yksi koehenkilöistä, joiden luokse hän käveli kuin sisäisen käskyn saaneena, on pakko uskoa.

Kannattaa mennä itse tilaisuuksiin, jos vähänkin kiinnostaa ja muodostaa HUOM! oma mielipide vasta sitten.
Kun etsii toisen parasta, löytää omansa.
- Platon -
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

hmnoh totta, ei parane puhua jos ei paremmin tiedä, pitänee ehkä joskus kesällä käydä!
I am an African!
Tapani Koivula
Armas Tammelin
Viestit: 71
Liittynyt: La Huhti 14, 2007 5:40 pm
Paikkakunta: Inkoo
Viesti:

Kummitusjuttuja

Viesti Kirjoittaja Tapani Koivula »

Hei.
Kiitos, tosi mielenkiintoisia juttuja Cristina Wallista.
Olen tavannut hänet, ja ollut hänen istunnossaan Ultra-päivillä, mutta se ei vakuuttanut. Hienoa kuulla, että hänelläkin on hyvät ja huonot päivänsä.
Olen itse menossa viikon päästä mediaalisen piirtämisen kurssille, jonka ohjaajana hän toimii. Kerron sen jälkeen vaikutelmani.

Tapani Koivula
Inkoo UFO Center
Route 51
Lydia07
Neuvoja-Jack
Viestit: 508
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2007 10:31 am
Paikkakunta: Tre

Viesti Kirjoittaja Lydia07 »

No Tapani K. kerro jo vihdoinkin miten siellä kävi. :?:

Ystäväpiiriini kuuluu joitakin taiteilijoita. Kun edellä kerrottiin Waltarin ihmeteosta = 1000 sivua käsikirjoitusta 3 kuukaudessa tavallisella kirjoituskoneella, niin aivan samalla lailla keskustelevat taiteilijat taulujensa kanssa, kuin ne olisivat eläviä, eikä heidän mielestään siinä ole mitään ihmeteltävää tai yliluonnollista.

Eräs ystäväni, joka kirjoittaa myös runoja, sai inspiraation maalata vuosisadan alun runoilijoista pienen näyttelyn. En kerro teemaa, enkä vuosia jolloin hän aikeensa toteutti, koska joku saattaisi tunnistaa.
Hän oli juuri lukenut kyseisen henkilön elämänkertaa, joka ei yleensä tuon ajan taiteilijoilla ollut kovinkaan hääppöinen (köyhyys/sairaus/yleisön pilkka), hän taulua maalatessaan sanoi kuvalle: "Voi sinuakin ---(=taulun hlön etunimi) parkaa". Arvatkaapa, mitä taulun henkilö hänelle vastasi?
"Ei minua kannata sääliä, minulla oli hyvä elämä".

Ystäväni on uskonnollinen ihminen, eikä harrasta huuhaata enkä usko että hän valehtelee tällaista asiaa. En myöskään ole pyytänyt häntä kertomaan mitään huuhaa-kokemuksia, koska yleensä keskustelen asioista hyvin harvojen ja valittujen alan harrastajien kanssa.
Kun etsii toisen parasta, löytää omansa.
- Platon -
Bombay
Adrian Monk
Viestit: 2830
Liittynyt: Ma Touko 07, 2007 9:25 am

Re: Kummitusjutut

Viesti Kirjoittaja Bombay »

.
Tapani Koivula kirjoitti:Hei.
Sinuhen mystisistä kirjoitusvaiheista on kertonut sekä Mika Waltari että hänen ystävänsä. Waltarin ystävä, näyttelijä Tauno Palo oli kertonut, että kun hän oli vieraillut Waltarin kesämökillä, Waltari oli kertonut, kuinka Sinuhen kirjoitusprosessi alkoi: "Kahdeksan egyptiläistä (henkiolentoina) saapui tänne kesämökilleni, ja antoi minulle Sinuhe egyptiläísen kirjoitustehtäväksi."


Mika Waltarin kuvitetussa elämäkerrassa on valokuva egyptiläisistä kolikoista, joita Waltari oli pitänyt kädessään kirjoitusprosessin aikana.
Löytyykö tähänkään muuta lähdettä kuin "se ja se kertoi sille ja sille"? Mielestäni Waltari on Suomen kautta aikojen paras kirjoittaja ja tuommoinen teksti on vähintään tietynlainen kunnianloukkaus hänen kirjailijanlahjojaan kohtaa, jos ei ole mitään faktaa esittää. Mitä ihmettä nyt kolikoiden kädessä pitäminen kertoo?
Tapani Koivula kirjoitti: Suosittelen Marja Pennasen luona käymistä. Numerotiedustelusta löytyy hänen numeronsa Lahdessa. Ottaa palkkion, mutta kohtuuhintaan. Henkilökohtaisessa istunnossa voi kysellä, mitä mieleen tulee. Saman tien, kun istut Marjan eteen, hänen kauttaan alkaa ilmestyä kuolleita ystäviäsi ja sukulaisiasi, joilla on sinulle viestejä.
Itseasiassa olisi Lahdessa päin työreissu lähiaikoina, saako Pennasen luokse ottaa mukaan videoryhmän tai pelkän kameran? Jos kerran sanomasi on faktaa niin nappaan tai ainakin yritän napata sen 10 000€ palkinnon ;)
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

:lol:
I am an African!
Lennox
Poliisikoira Rex
Viestit: 272
Liittynyt: Su Huhti 29, 2007 11:40 pm
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Lennox »

Lisää kummitusjuttuja, kiitos! :)
Keep the city clean, keep the trash in jail.
EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Noh tässä tulee yksi kummitusjuttu lisää.

Yläasteella yksi luokkatoverini kertoi täysin vakavalla naamalla ja useaan kertaan seuraavan tarinan. Ei suostunut tinkaamaan rahtuakaan todenperäisyydestä.

Tapahtui Etelä-Sipoossa joskus aikanaan.

Isoäitinsä asui Etelä-Sipoon korvessa omakotitalossa. Pihapiiriin kuului ns. vierasasunto, mihin majoitettiin sukulaiset ja muut vieraat kun kylille tulivat.

Monen monta kertaa kävi kuitenkin niin, että vieraat poistuivat keskellä yötä, tai aamulla äkeissään. Selittämättä sen kummemmin. Yhteistä oli vaan se, että olivat vihaisia ja halusivat päästä mahd. nop. pois maisemista.

Isoäiti tätä usein ihmetteli ja eräänlainen ratkaisu arvoitukseen saatiinkin, kun vierailulle saapui erittäin läheinen sukulainen. Tämä majoitettiin taas tuohon vierasmökkiin ja kuinka ollakaan, keskellä yötä muori kuuli pauketta oveltaan. Vierashan se siinä vauhkona pyysi päästä sisälle ja nopeasti.

Oli tapahtunut seuraavaa:
Sukulainen oli käynyt yöpuulle ja ennen nukahtamistaan oli ihmetellyt pientä palaneen käryä. Sitten oli kuullut omituisia ääniä, narskumista tai jotain siihen viittaavaa. Tuvassa ollut keinutuoli oli keikkunut yön pimeässä ja kun hän sitä lähemmin vilkaisi, kauhistui perin pohjin. Keinutuolissa oli ollut savuava ruumis! Tästä hän sitten juoksujalkaa lähti karkuun muorin asuntoon.

Isoäiti haki paikallisen kirkkoherran/papin tms. joka vastahakoisesti, mutta kuitenkin, suoritti paikalla jonkinnäköisen rukoushetken ja pirskotti vihkivettä nurkat täyteen. Tämän jälkeen kummittelu loppui.
Tapani Koivula
Armas Tammelin
Viestit: 71
Liittynyt: La Huhti 14, 2007 5:40 pm
Paikkakunta: Inkoo
Viesti:

Kummitusjuttuja

Viesti Kirjoittaja Tapani Koivula »

Hei.

Tuo viimeinen oli aivan hyvä kummitusjuttu. Tuskin itsekseen liikkuvassa keinutuolissa oli savuavaa ruumista, vaan usein kuolleiden sielut nähdään utuisina, savuisina...

Ei kanavoinnissa ole mitään häpeämistä tai vähättelevää. Se kuuluu herkkien taiteilijoiden inspiraatioon.

Bombay oli käsittänyt väärin. Kun meediot saavat yhteyden kuolleiden sieluihin, useimmiten asiakas ei näe mitään, vaan meedio kertoo mitä näkee ja mitä vainajan sielu haluaa viestittää.

Vaikka Hesari on pitkään suhtautunut kaikkiin paranormaaleihin ilmiöihin hyvin skeptisesti, noin 5 vuotta sitten Hesarin nettilehdessä oli mainio kooste kummitustaloista. Yleisön vihjeiden perusteella Hesarin toimittajat olivat käyneet valokuvaamassa kummitustaloja ja haastattelemassa silminnäkijöitä. Siinä esiteltyjä kummitustaloja olivat mm. Hvitträsk ja Suomenlinnan Merisotakoulu. Yllättävää oli, että Merisotakoulun koulutusupseeri suostui kertomaan kummituskokemuksistaan ja esiintymään valokuvassa.

Se Anita Wallin järjestämä mediaalisen piirtämisen kurssi oli aivan hauska. Pareina pyrimme saamaan yhteyden toisen elämään, maailmaan ja historiaan, ja kuvittamaan sitä piirtämällä. Se oli hauskaa ja avartavaa, mutta ei siinä kovin paljon osumia tullut. Hieman ihmetytti, ettei kurssiin kuulunut meditaatiota. Se varmasti olisi lisännyt herkkyyttä ja vahvistanut telepaattisia ja selvänäköisiä yhteyksiä.

Tapani Koivula
Inkoo UFO Center
Route 51
Tampereen Tyttö
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5191
Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm

Viesti Kirjoittaja Tampereen Tyttö »

Itse varsinkin lapsena ja teininä yritin päästä kokemaan yliluonnollisia. Vaikka miten toivoin ja yritin, mitään ei tapahtunut. :cry: Vaihtoehtoisesti ihmeteot tai merkit Jumalaltakin olisivat kelvanneet.

Vuonna 1993 koin mieheni kanssa "ufo (?) valoilmiön". Se mietitytti vuosia, nyt en oikeastaan edes välitä mistä oli kysymys. Vuosia pohdimme selitystä näkemällemme, mutta mitään selitystä emme ole keksineet.
valoilmiö ilmestyi yötaivaalle, järven ylle. Pallon muotoinen kirkas valo jakautui välillä osiin, puolipalloiksi, välillä oli monta kokonaista palloa. Valot liikkuivat pyörien ja eritahtisesti. Valoihin ei johtanut mitään valokiiloja. Valot lähenivät välillä ja sitten taas etääntyivät. oli syyskesä ja yötaivas tumma mutta pilvetön.
Mökin hirsiseinän välissä olevassa mehiläispesässä herättiin samaan aikaan, noin puoliltaöin, ja alkoi levoton hyrinä ja kuhina. :shock: Muuten mehiläiset olivat olleet hiljaa.
Katselimme valoja ensin ikkunasta, sitten mökin terassilta. Ilmiö kesti kait vartin verran. Kukaan muu ei ole kertonut nähneensä ilmiötä. Silloin todella toivoimme, että olisi kamera.
Ehkä tälle löytyy "oikea" selitys.
Hei, tälle olisi varmaan sopivampi paikka tuo rajatieto-osio. Voiko ylläpito siirtää sinne?? :oops:
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
Tapani Koivula
Armas Tammelin
Viestit: 71
Liittynyt: La Huhti 14, 2007 5:40 pm
Paikkakunta: Inkoo
Viesti:

Kummitusjuttuja

Viesti Kirjoittaja Tapani Koivula »

Hei.

Tampereen tytön valoilmiö oli mielenkiintoinen. Kommentoin sitä Rajatiedon mysteeriot -osastossa.

Tapani Koivula
Inkoo UFO Center
Route 51
EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Lisää vaan kummitusjuttuja otsikon alle. Tässä eräs, jonka poimin toiselta keskustelupalstalta. Nimimerkki Cactus kertoo:

"Olin iltalenkillä koirani kanssa tässä lähistöllä missä on paljon vuosien mittaan ihmisiä kokenut väkivaltaisia kuolemia ym. Kierrettiin sitten semmoinen 3km lenkki ja päätettiin se läheiseen metsään jossa asutusta ei ole kuitenkaan älyttömästi lähettyvillä, joten se on hyvä paikka pitää koiraa vapaana ja heitellä keppejä. Aloin sitten ihmettelemään kun koira jäykistyi yhtäkkiä ja rupesi murisemaan varoittavasti matalalla äänellä. No ajattelin että jokin eläin tai ihminen ja pistin koiran kiinni hihnaan ja aloin etsiä katseella tuota murinan kohdetta. Meistä noin 25metrin päässä "käveli" outo hahmo suuntana tyylin vasemmalta oikealle. Ihmettelin että miksi koira murisee niskakarvat pystyssä jollekin tuntemattomalle ohikulkijalle. Seurasin katseellani tätä hahmoa kummissani kunnes hän katosi puiden taakse. Kuului outo rysäys ja päätin mennä katsomaan että mahtoiko hän kaatua. Kun pääsin puiden taakse, ällistyin totaallisesti..hahmo oli kadonnut kuin tuhkatuuleen ja tämä paikka puiden takana oli aika aukea kohta kyseisessä metsässä. Olin paikalla rysähdyksestä 10sek kuluttua joten ei hän minnekkään piiloon ole voinut ehtiä siinä ajassa. Oudon tästä tapauksesta tekee sen että paikka missä hän oli kadonnut on soista aluetta mutta jälkiä ei näkynyt missään, ei siis todellakaan missään. Lisäksi huomasin että ilma oli todella ohutta ja kalsaa sillä hetkellä kun siinä koirani kanssa seistiin hetken aikaa ihmettelemässä. Lähdettiin sitten pois suhteellisen vikkelää vauhtia."
Vastaa Viestiin