MURHA.INFO

Helsingin Sanomat 11.3.2026 / https://www.hs.fi/maailma/art-2000011869104.html

Huumerikollisuus on ajanut Belgian väkivaltaiseen kaaokseen

Belgialaistuomarin mukaan maa on matkalla huumevaltioksi, jossa väkivaltainen rikollisuus on luomassa oman rinnakkaisyhteiskuntansa.

Belgiasta on tullut 2020-luvulla Euroopan huumekaupan keskus. Pelkästään Antwerpenin satamassa takavarikoitiin vuonna 2023 yli 120 tonnia kokaiinia.

Antwerpenin ja Hollannissa sijaitsevan Rotterdamin sataman läpi tuli Europolin mukaan vuonna 2024 lähes 70 prosenttia Eurooppaan saapuvasta kokaiinista.

Jo viime vuonna asiaa anonyymissä kirjeessä kommentoineen belgialaistuomarin mukaan Belgia on matkalla ”huumevaltioksi”, jossa huumerikollisuus ja -salakuljettajat ovat luomassa oman rinnakkaisyhteiskuntansa.

Brititlehti The Guardianin haastatteleman belgialaisviranomaisen mukaan huumejengien toiminta Belgiassa on muuttunut röyhkeäksi ja väkivaltaiseksi.

Belgiassa harkittiin viime syksynä jopa armeijan lähettämistä pääkaupunki Brysselin kaduille, jotta kasvavat huumeisiin liittyvät väkivaltaisuudet saataisiin haltuun.

Antwerpenin ja Limburgin alueiden ylin syyttäjä Guido Vermeiren kertoi lehdelle tapauksesta, jossa rikolliset maksoivat satamatyöntekijälle yli 250 000 euroa yhden rahtikontin siirtämisestä.

Huumejengien kanssa yhteistyöstä kieltäytyviä satamatyöntekijöitä taas saatetaan hänen mukaansa uhkailla esimerkiksi heidän lapsistaan otetuilla kuvilla. Osan koteihin taas on tehty räjähdeiskuja.

Lisäksi poliiseja ja sairaalatyöntekijöitä on lahjottu kertomaan viranomaisten tietoja jengeille. Jengit ovat myös palkanneet lapsia ja nuoria murtautumaan satamaan ja varastamaan kokaiinia.

Vuonna 2023 11-vuotias tyttö kuoli ampumavälikohtauksessa, jonka uskotaan liittyneen huumesalakuljetukseen.

Maaliskuussa 2024 Belgian poliisi puolestaan esti neljän automaattiasein aseistautuneen miehen yrityksen varastaa yli 1500 kilogrammaa takavarikoitua kokaiinia tullin varastosta.

Huumerikoksia käsittelevien belgialaistuomarien täytyy enenevissä määrin elää jatkuvassa suojelun piirissä olevissa turvataloissa.

Belgialaisen EU-asioihin keskittyneen Euractiv-uutissivuston mukaan pääosa Belgiaan suuntaavista huumeista ovat lähtöisin Etelä- ja Väli-Amerikasta.

Huumeet pakataan Kolumbiasta, Perusta ja Ecuadorista lähtevän laillisen rahdin sekaan.

Niitä kuljetetaan esimerkiksi hedelmien, koneiden osien ja terästeollisuuden tuotteiden kanssa. Osa tuotteista seilaa suoraan Atlantin ylitse. Toiset käyvät ensin Länsi-Afrikan satamissa, josta ne rahdataan eteenpäin Eurooppaan.

Välillä laivat taas vaihtavat rahtia keskenään hämätäkseen viranomaisia.

Rehottavasta huumerikollisuudesta huolimatta Antwerpenissa jäi vuonna 2025 viranomaisten haaviin enää vain 55 tonnia kokaiinia. Luku on silti suurempi kuin 2024, jolloin kokaiinia saatiin kiinni 44 tonnia.

Vuoteen 2023 verrattuna viranomaisten takavarikoiman kokaiinin määrä on siis yli puolittunut. Belgian poliisi on kuitenkin varoittanut, että viranomaisten käsiin jäävän kokaiinin määrän lasku ei ole tae huumekaupan hidastumisesta.

Rikolliset ovat saattaneet oppia piilottamaan huumeet paremmin kemiallisesti ja salakuljettajat ovat saattaneet siirtyä käyttämään pienempiä satamia Antwerpenin sijaan.

Kokaiinin takavarikkomäärien laskiessa muiden huumeiden takavarikoiden määrät ovat myös nousseet.

Antwerpenissä viranomaisten käsiin jääneen kannabiksen määrä nelinkertaistui viime vuonna vuoteen 2024 verrattuna. Viranomaiset takavarikoivat sitä noin 20 tonnia.
...

Kumisilmä kirjoitti: Ke Maalis 11, 2026 10:17 pm kyttien kiihkeästi ajama huumesota näyttää tuottavan tappioita tappioiden perään kaikkialla.
olisko aika myöntää et huumeet voitti ja laillistamalla ne ni voidaan hillitä haittoja sekä vähentää rikollisuutta ja uhreja.
te ootte jo hävinny oikeastaan kaikki tulevat uhrit oli ne sit keitä tahansa lasketaan poliisien ja hallitusten kontolle kun jatkatte turhaa räpiköintiä.

URSA kirjoitti: To Maalis 12, 2026 11:54 am Milloinkas belgialaisista on tullut noin raakoja huumerikollisia? Vai onko tässä jälleen yksi maahanmuuton sivuvaikutus.

Neljännesmiljoona yhden rahtikontin siirtämisestä toiseen paikkaan on niin hyvä palkka, että harva siitä kieltäytyisi. Kontissa on huumeita varmaan kymmenillä miljoonilla.

YLE 14.4.2016 / https://yle.fi/a/3-8808414

Kahden todellisuuden Bryssel

Brysselissä asuva Maria Tyrni on nähnyt, miten kasvavat tuloerot ja epäluulo eristävät ihmisiä yhä enemmän toisistaan.
Maahanmuuttajavaltaisilla alueilla suomalaisnainen ei välttämättä ole tervetullut esimerkiksi kampaamoon.

Saint-Josse on Brysselin köyhin kaupunginosa, jonka asukkaista noin joka kolmas on työtön.

Ongelmien kasautuessa belgialainen keskiluokka on hylännyt Saint-Jossen. Tämä on huomannut myös Tyrni, jonka mukaan kantabelgialaisten pako maahanmuuttajavaltaisilta alueilta on voimistunut selvästi parissa vuodessa.

Asuinalueen maineesta ollaan entistä tarkempia.

– Kehitys tuntuu kulkevan siihen suuntaan, että alueet muuttuvat entistä homogeenisemmiksi. Belgialaiset, ekspatit ja maahanmuuttajat asuvat kaikki omilla alueillaan, eivätkä ole välttämättä keskenään tekemisissä, vaikka fyysinen etäisyys olisi pieni, Tyrni sanoo.

Schumanin alueen koulut, asunnot ja palvelut pysyvät siis köyhien perheiden tavoittamattomissa. Toisaalta epäluuloja ja syrjintää esiintyy toisinkin päin.

– Menin Saint-Jossessa sijaitsevaan kampaamoon, joka mainosti edullista tukanleikkuuta. Minulle kuitenkin sanottiin, ettei naisia palvella. Jouduin siis etsimään kampaamoni muualta.

Epäluuloista kertoo myös sotakuvaaja ja tutkija Teun Voeten. Hollannista alun perin kotoisin oleva Voeten asui Brysselin toisessa köyhässä korttelissa Molenbeekissa peräti yhdeksän vuotta.

– Muutin Molenbeekiin vuonna 2005 muutaman ystäväni kanssa, sillä meitä viehättivät edulliset asunnot ja alueen monikulttuurisuus. Toivoin naiivisti, että voisimme olla mukana kehittämässä huonomaineista aluetta parempaan suuntaan, Voeten kertoo.

Toisin kävi. Molenbeek osoittautui Voetenin mukaan paikaksi, josta keskiluokka ja palvelut vähitellen katosivat.

Molenbeekiin pesiytyivät sen sijaan muun muassa terroristit, jotka päätyivät tekemään iskuja Pariisissa ja Brysselissä.

– Molenbeekin keskusta muuttui sisäänpäin kääntyneeksi paikaksi, johon muutti ainoastaan samanlaista etnistä, uskonnollista ja sosiaalista taustaa edustavia ihmisiä. En tuntenut itseäni enää tervetulleeksi omalla kotikadullani.

Vuoden 2014 lopussa hän päätti muuttaa pois. Syynä oli sulkeutuneen ilmapiirin lisäksi konservatiivisen islamin yleistyminen.

Voetenin mukaan esimerkiksi naisten pukeutuminen muuttui vähitellen yhä peittävämmäksi, tavalliset kirjakaupat korvautuivat uskonnollisella kirjallisuudella ja alkoholin myynti lähikaupoissa loppui.

– Näin Molenbeekissa yhä enemmän merkkejä myös radikalismista. Työni takia matkustan paljon Lähi-idässä, jossa kuvaan esimerkiksi Taliban-hallinnon jälkiä. En halunnut seurata samanlaisia tarinoita kotikulmillani, Voeten toteaa.

Belgian hallitusta Voeten syyttää vastuun pakoilusta. Maahanmuuttajavaltaisten kaupunginosien ongelmat ovat kiusallisia, joten niiden laajuutta ei ole haluttu myöntää.

– Poliitikot sulkivat silmänsä Molenbeekin eristäytymiseltä kymmenen vuoden ajan. Vasta Pariisin ja Brysselin terrori-iskut ovat pakottaneet viranomaiset kohtaamaan ongelman.

URSA kirjoitti: To Maalis 12, 2026 11:54 am Milloinkas belgialaisista on tullut noin raakoja huumerikollisia? Vai onko tässä jälleen yksi maahanmuuton sivuvaikutus.

Neljännesmiljoona yhden rahtikontin siirtämisestä toiseen paikkaan on niin hyvä palkka, että harva siitä kieltäytyisi. Kontissa on huumeita varmaan kymmenillä miljoonilla.

Sarjahurmaaja kirjoitti: Pe Maalis 13, 2026 3:00 pm

URSA kirjoitti: To Maalis 12, 2026 11:54 am Milloinkas belgialaisista on tullut noin raakoja huumerikollisia? Vai onko tässä jälleen yksi maahanmuuton sivuvaikutus.

Neljännesmiljoona yhden rahtikontin siirtämisestä toiseen paikkaan on niin hyvä palkka, että harva siitä kieltäytyisi. Kontissa on huumeita varmaan kymmenillä miljoonilla.

Huumeita myydään ja käytetään jokaisessa Euroopan valtiossa eikä ne kaikki silti ole sotatantereita. Rivien välistä luettuna tuo tarkoittaa kehitysmaista tulleiden eläinten klaanitaisteluita.

Kumisilmä kirjoitti: Ke Maalis 11, 2026 10:17 pm kyttien kiihkeästi ajama huumesota näyttää tuottavan tappioita tappioiden perään kaikkialla.
olisko aika myöntää et huumeet voitti ja laillistamalla ne ni voidaan hillitä haittoja sekä vähentää rikollisuutta ja uhreja.
te ootte jo hävinny oikeastaan kaikki tulevat uhrit oli ne sit keitä tahansa lasketaan poliisien ja hallitusten kontolle kun jatkatte turhaa räpiköintiä.

Sarjahurmaaja kirjoitti: Pe Maalis 13, 2026 3:00 pm

URSA kirjoitti: To Maalis 12, 2026 11:54 am Milloinkas belgialaisista on tullut noin raakoja huumerikollisia? Vai onko tässä jälleen yksi maahanmuuton sivuvaikutus.

Neljännesmiljoona yhden rahtikontin siirtämisestä toiseen paikkaan on niin hyvä palkka, että harva siitä kieltäytyisi. Kontissa on huumeita varmaan kymmenillä miljoonilla.

Huumeita myydään ja käytetään jokaisessa Euroopan valtiossa eikä ne kaikki silti ole sotatantereita. Rivien välistä luettuna tuo tarkoittaa kehitysmaista tulleiden eläinten klaanitaisteluita.

JanitaSlim kirjoitti: Su Maalis 29, 2026 8:23 pm

Kumisilmä kirjoitti: Ke Maalis 11, 2026 10:17 pm kyttien kiihkeästi ajama huumesota näyttää tuottavan tappioita tappioiden perään kaikkialla.
olisko aika myöntää et huumeet voitti ja laillistamalla ne ni voidaan hillitä haittoja sekä vähentää rikollisuutta ja uhreja.
te ootte jo hävinny oikeastaan kaikki tulevat uhrit oli ne sit keitä tahansa lasketaan poliisien ja hallitusten kontolle kun jatkatte turhaa räpiköintiä.

poliisin ja hallitusten takiakko sun kätes mätäni vai menikö ny kuiteski nii narkki, että poliisi ja hallitus laitto sun kätes kuntoo ilman, että sun tartti maksaa eurookaa?