Timo, 68, menetti rakkaan vaimonsa– Heti seuraavana päivänä sairaalasta kysyttiin, saako ruumista käyttää opetuskäyttöön
Lähetetty: Su Huhti 12, 2026 9:11 am
Timo, 68, on tuore leski. Hänen samanikäinen vaimonsa kuoli yllättäen sairaskohtaukseen maaliskuun loppupuolella.
Vaimo vietiin kuoleman jälkeen ruumiinavaukseen Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan.
Päivä vaimon kuoleman jälkeen Timon puhelin soi.
– Joku nainen soitti sairaalasta, eikä kertonut edes nimeään. Aluksi hän sanoi ottavansa osaa ja kysyi sitten, saisiko vaimonne ruumista käyttää opiskelijoiden harjoittelukappaleena. Suutuin ja kielsin jyrkästi. He eivät saisi koskea vaimooni näpilläänkään. Kieltoni jälkeen tyly nainen katkaisi anteeksi pyytämättä puhelun, Timo kertaa tapahtunutta.
Nainen oli Timon mukaan myös kysynyt, mitä mieltä vaimo olisi ollut ruumiin luovutuksesta tieteen käyttöön.
– Ei ollut mitään hienovaraisuutta. Eikö ole niitä, jotka testamenttaavat ruumiinsa tieteelle? Miksi pitää soittaa tällaisella asialla?
Suru kuuluu Timon äänestä. Hän kertoo, että elämältä on romahtanut pohja. Vaimo oli hänen elämänsä rakkaus, ja yhteistä taivalta taitettiin 40 vuotta. Usko Jumalaan yhdisti pariskuntaa, ja ajatus ruumiin käytöstä tieteen leikkauspöydällä tuntuu Timosta vieraalta ja arvojen vastaiselta.
Timo kertoo vaimonsa olleen luonteeltaan auttavainen, nöyrä ja hiljainen henkilö. Ikävä on kova.
– Rakastuin häneen ensi silmäyksellä ja kerroin hänelle rakastavani häntä joka päivä. Nyt kun hän on lähtenyt, minulla ei ole mitään.
”Ei vastaa periaatteita”
Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) tunnistetaan välittömästi, mistä saattaisi olla kyse.
– Tulkintamme mukaan kuvaamanne tilanne liittyy Kirurgian koulutuskeskuksen opetustoimintaan, jota ohjaavat tarkat eettiset periaatteet ja kirjalliset ohjeet, vastaa sairaalapalvelujen johtaja Markus Paananen Iltalehdelle sähköpostitse.
Paanasen mukaan yksikön toiminta perustuu Kudoslain 12 §:ään. Vainajaa voidaan käyttää opetuksessa ruumiinavauksen yhteydessä, ellei ole syytä olettaa, että hän olisi elinaikanaan vastustanut sitä. Vainajan tahtoa selvitetään aina potilastiedoista ja omaisilta.
Omaisiin ollaan yhteydessä pian kuoleman jälkeen. Tyypillisimmin soitto saapuu omaiselle muutaman päivän ja viikon välillä kuolemasta.
Opetuskäyttöön osallistuminen ei viivästytä hautajaisia, Paananen kertoo. Haavat suljetaan asianmukaisesti ja vainaja entistetään. Toimenpiteet tehdään huomaamattomiin kohtiin ja kasvojen alue vaatii erillisen luvan.
Paananen kuvaa, että yhteydenottoihin, jossa omaisilta pyydetään lupaa vainajan lääketieteelliseen käyttöön, on olemassa selkeä toimintaohje.
– Siinä korostuu hienotunteinen lähestyminen, asiallinen esittäytyminen sekä omaisen tilanteen huomioiminen koko keskustelun ajan. Omaisen päätöstä kunnioitetaan aina. Kuvaamanne kaltainen yhteydenotto ei vastaa näitä periaatteita.
Paananen toivoo, että mahdollisesti epäasiallisiksi koetuista tilanteista annettaisiin suoraa palautetta, että niitä voitaisiin selvittää tarkemmin.
Timo kertoo, ettei ole tehnyt puhelusta valitusta.
– Annan anteeksi sairaalan henkilökunnan ymmärtämättömyyden, enkä aio tehdä valitusta. Toivon vain, että vastaisuudessa surun, ikävän ja tuskan valtava voima ymmärrettäisiin paremmin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f12c ... 5f02353213
Vaimo vietiin kuoleman jälkeen ruumiinavaukseen Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan.
Päivä vaimon kuoleman jälkeen Timon puhelin soi.
– Joku nainen soitti sairaalasta, eikä kertonut edes nimeään. Aluksi hän sanoi ottavansa osaa ja kysyi sitten, saisiko vaimonne ruumista käyttää opiskelijoiden harjoittelukappaleena. Suutuin ja kielsin jyrkästi. He eivät saisi koskea vaimooni näpilläänkään. Kieltoni jälkeen tyly nainen katkaisi anteeksi pyytämättä puhelun, Timo kertaa tapahtunutta.
Nainen oli Timon mukaan myös kysynyt, mitä mieltä vaimo olisi ollut ruumiin luovutuksesta tieteen käyttöön.
– Ei ollut mitään hienovaraisuutta. Eikö ole niitä, jotka testamenttaavat ruumiinsa tieteelle? Miksi pitää soittaa tällaisella asialla?
Suru kuuluu Timon äänestä. Hän kertoo, että elämältä on romahtanut pohja. Vaimo oli hänen elämänsä rakkaus, ja yhteistä taivalta taitettiin 40 vuotta. Usko Jumalaan yhdisti pariskuntaa, ja ajatus ruumiin käytöstä tieteen leikkauspöydällä tuntuu Timosta vieraalta ja arvojen vastaiselta.
Timo kertoo vaimonsa olleen luonteeltaan auttavainen, nöyrä ja hiljainen henkilö. Ikävä on kova.
– Rakastuin häneen ensi silmäyksellä ja kerroin hänelle rakastavani häntä joka päivä. Nyt kun hän on lähtenyt, minulla ei ole mitään.
”Ei vastaa periaatteita”
Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) tunnistetaan välittömästi, mistä saattaisi olla kyse.
– Tulkintamme mukaan kuvaamanne tilanne liittyy Kirurgian koulutuskeskuksen opetustoimintaan, jota ohjaavat tarkat eettiset periaatteet ja kirjalliset ohjeet, vastaa sairaalapalvelujen johtaja Markus Paananen Iltalehdelle sähköpostitse.
Paanasen mukaan yksikön toiminta perustuu Kudoslain 12 §:ään. Vainajaa voidaan käyttää opetuksessa ruumiinavauksen yhteydessä, ellei ole syytä olettaa, että hän olisi elinaikanaan vastustanut sitä. Vainajan tahtoa selvitetään aina potilastiedoista ja omaisilta.
Omaisiin ollaan yhteydessä pian kuoleman jälkeen. Tyypillisimmin soitto saapuu omaiselle muutaman päivän ja viikon välillä kuolemasta.
Opetuskäyttöön osallistuminen ei viivästytä hautajaisia, Paananen kertoo. Haavat suljetaan asianmukaisesti ja vainaja entistetään. Toimenpiteet tehdään huomaamattomiin kohtiin ja kasvojen alue vaatii erillisen luvan.
Paananen kuvaa, että yhteydenottoihin, jossa omaisilta pyydetään lupaa vainajan lääketieteelliseen käyttöön, on olemassa selkeä toimintaohje.
– Siinä korostuu hienotunteinen lähestyminen, asiallinen esittäytyminen sekä omaisen tilanteen huomioiminen koko keskustelun ajan. Omaisen päätöstä kunnioitetaan aina. Kuvaamanne kaltainen yhteydenotto ei vastaa näitä periaatteita.
Paananen toivoo, että mahdollisesti epäasiallisiksi koetuista tilanteista annettaisiin suoraa palautetta, että niitä voitaisiin selvittää tarkemmin.
Timo kertoo, ettei ole tehnyt puhelusta valitusta.
– Annan anteeksi sairaalan henkilökunnan ymmärtämättömyyden, enkä aio tehdä valitusta. Toivon vain, että vastaisuudessa surun, ikävän ja tuskan valtava voima ymmärrettäisiin paremmin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f12c ... 5f02353213