Sten kirjoitti:Tämä varmaan kyllä löytyy helposti lakikirjastakin, mutta en nyt jaksa sellaista etsiä ja sieltä kaivella, ajattelin että joku varmasti täällä tietää.
Eli, jos varastaa jotain, esim kännykän, tai auton tai mitä vaan oikeastaan.
Eikös tämäntyyppinen rikos vanhene viidessä vuodessa? Eli jos ei jää kiinni, niin onko se tavara sen viiden vuoden jälkeen sit sun omaisuutta? vai voidaanko asian selvetessä sen tavaran tai muun omaisuuden palauttamista/perimistä vielä vaatia? Mitään tuomiota käsittääkseni ei ainakaan voida toteuttaa jos rikos on jo vanhentunut, mutta siis miten tuo omistussuhde?
Törkeän varkauden tai kavalluksen maksimirangaistus on 4 v. ja vanhentumisaika sen mukaan 10 v. Tavallisen varkauden ja kavalluksen maksimi on 1 v. 6 kk ja vanhentuminen siten mainitsemasi 5 v. Näpistyksen ja lievän kavalluksen maksimirangaistus on sakkoa, joten vanhentumisaika niille on 2 v.
Näpistyksen ja varkauden summaarinen raja on tietääkseni jossakin 500 euron huiteilla, joten kännykkä tai autokin voi olla arvostaan riippuen näpistyksen tai varkauden kohde ja vanhenee sen mukaan 2-5 vuodessa. Miksei ainakin auto voisi arvonsa perusteella, ja kännykkävarkaus tekoon liittyvien erityisolosuhteiden vuoksi, täyttää törkeänkin varkauden kriteerejä ja vanhentua siten vasta 10 vuodessa.
Tuo omistusoikeuskysymys onkin vaikeampi. Menettämisseuraamuksen lyhin raukeamisaika olisi lain mukaan 5 v., paitsi mikäli kyseessä on rikoksentekoväline tai väline, jonka hallussapito on muuten rangaistavaa. Erinäisissä pykälissä kuitenkin säädellään poikkeuksista tähän. Tässäpä allekirjoittaneelle selvitettävää hetkeksi, ihan yksioikoisena vastausta tähän ei lakitekstistä näkyisi löytyvän. Voisiko olla niin, että ihan laillisestikin "minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa". Selvitellään.
Joitain erityissäännöksiä on myös sen varalta, että olisit rikoksella hankittua omaisuuteen saanut jonkinlaisia oikeuksia vilpittömässä mielessä ts. tietämättäsi sen kyseenalaisesta alkuperästä, mutta sitä et kai enää kysynytkään.
Lähde:
www.finlex.fi
Joitain otteita:
RIKOSLAIN
8. luku
1 § (11.4.2003/297)
Syyteoikeuden vanhentuminen
Oikeus syyttää rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen vankeus, ei vanhennu. (11.4.2008/212)
Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu
1) kahdessakymmenessä vuodessa, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta määräajaksi yli kahdeksan vuoden,
2) kymmenessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli kaksi vuotta ja enintään kahdeksan vuotta vankeutta,
3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta, ja
4) kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa.
Ankarimmalla rangaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka tekoon sovellettavassa rangaistussäännöksessä on säädetty enimmäisrangaistukseksi.
9 § (22.12.2005/1161)
Menettämisseuraamuksen tuomitsemisen estävä vanhentuminen
Menettämisseuraamusta ei saa tuomita, mikäli teosta ei vanhentumisen vuoksi saa tuomita rangaistusta. Menettämisvaatimuksen lyhin vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta. Jos menettämisvaatimus koskee 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettua rikoksentekovälinettä tai 5 §:ssä tarkoitettua muuta omaisuutta, menettämisvaatimus ei kuitenkaan vanhennu.
14 § (22.12.2005/1161)
Tuomitun menettämisseuraamuksen raukeaminen
Menettämisseuraamusta ei saa panna täytäntöön, kun kymmenen vuotta on kulunut lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä. Jos menettämisseuraamus koskee 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettua rikoksentekovälinettä tai 5 §:ssä tarkoitettua muuta omaisuutta, menettämisseuraamuksen täytäntöönpano ei kuitenkaan raukea
10. luku
5 § (26.10.2001/875)
Muun omaisuuden menettäminen
Rikoksella tuotettu, valmistettu tai aikaansaatu taikka rikoksen kohteena ollut esine tai omaisuus on tuomittava valtiolle menetetyksi, jos sen hallussapito on rangaistavaa [vain 1. momentti pykälästä]