MURHA.INFO

Mikä oli mielestäsi inhoamasi kouluruoka? Kyllä se minulla oli tilliliha ja kanaviillokki - kun niissä oli niitä sitkeitä "sattumia". Kyllähän niitäkin nälkäänsä söi. Keskusteluun pohjustukseksi IS:n artikkeli suomalaisten inhoamista kouluruuista.

https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista ... 42024.html

Ainakin tilliliha, kumiperunat, silakkafileet. Niin ja kesäkeitto. Hyi hitto, vieläkin puistattaa.

Itse kyllä pidin kanaviillokista, mutta se johtui ehkä lähinnä siitä mustaherukkahillosta, mitä sen lisäksi sai..

Pidin myös kaikenlaisista puuroista ja pinaattikeitosta (lämpiminä tarjoilluista) — edelleenkin pidän, vaikka onhan lopputulos tietenkin erilainen kuin kouluissa oli.

Lihasoppa ja vellit ja niitähän ne pääpiirteissään olivatkin 50-luvun lopulta tuonne 60-luvun puoleen väliin, mitä minä kansakoulua ja kansalaiskoulua kävinkin. Pakko oli suurempaan nälkäänsä syödä, kun lautaselle ei saanut jättää ruokaa. YÖK...
Joo, tilliliha kumiperunoineen tosiaankin, oli makuelämys, joka tuppasi tuomaan yrjön tunteen suuhun... HUH HUH..

Tukholmassa kävin 13-kesäisenä syyslukukauden sikäläistä koulua ja ai. että oli juhlaa. Santsia hain ja sain joka kerran. Voitti kevyesti faijan veivaamat puput, kun asuin ukon luona ja olimme kahden. Sunnuntai oli kamala, kun ei ollut koulua, eikä koulun eväitä, vaan ukon pohjaan polttamia puppuja. Noh, olihan niissä ees sen verran makua, mitä pohjaan palaminen oman bikantin mausteensa antoi. Lauantaisin oli vielä tuolloin koulua Ruotsissa kuin Suomessakin.

Sipatti. Hyi hitto.

Sellainen maitopohjainen läskikastike. Isoissa hauteissa, jolloin kastike on limaa. Sen pinnassa oli kokkareisia eroosiovaurioita, ja kaikki "possunkyljet" ja "kinkunpalat" olivat ainoastaan limaisia klönttejä. Kyljessä perunoita, jotka olivat päältä kumia ja sisältä mustia.

Silloin ala-asteella oli meillä pikkupojilla tapana kilpailla syömisessä eli kuka vetää eniten ruokaa lärviin sen puolituntisen aikana. Siinä ei silloin mitään rajoituksia ollut, itse taidettiin ottaa keittiöstä tuoduista ruokavankkureista sapuskat lautaselle. Opettaja kyllä siinä katsoi päältä muttei se puuttunut siihen paljonko ruokaa kukin otti, kunhan vaan salaattia ja tämmöistä otettiin myös. Ja että se ruoka myös syötiin mitä otettiin eikä heitetty pois.

Kerran oli lihapullakastiketta. Edellä menevän pojan kanssa otettiin reilusti perunoita ja kaavittiin oikein hemmetisti lihapullia lautaselle myös. Ja eikun syömään.

Minulla oli kova nälkä niinkuin tällä kaverillakin, ja pistelin perunaa ja soosia ääntä päin silmät pullottaen. Kunnes yhtäkkiä huomasin leikatessani veitsellä lihapullan keskeltä kahtia pienen suolenpätkän siellä lihapullan sisällä ja nälkä lähti. Eikä siinä kaikki, puolella se vielä paranee. Yhtäkkiä alkoi mahassa kiertää ja kaikki mitä olin syönyt lensi kaaressa mahalaukusta viereisessä pulpetissa istuvan tytön koululaukun päälle, joka oli siinä lattialla.

Jumalauta sitä sotkua ja hajua. Ja sen tytön huutoa.

Kyllä voin sanoa että syömiskisat loppuivat siihen paikkaan meiltä koko luokan pojilta ja minulle tuli lihapullia kohtaan sellainen kammo että meni monta vuotta ennenkuin seuraavan kerran uskalsin lihapullaa puraista.

Mitähän me oltiin silloin, jotain 9-10 vuotiaita.

Maksa-jauhelihakastike!

Eriksson kirjoitti: Ke Syys 02, 2026 10:17 pm Kunnes yhtäkkiä huomasin leikatessani veitsellä lihapullan keskeltä kahtia pienen suolenpätkän siellä lihapullan sisällä ja nälkä lähti. Eikä siinä kaikki, puolella se vielä paranee. Yhtäkkiä alkoi mahassa kiertää ja kaikki mitä olin syönyt lensi kaaressa mahalaukusta viereisessä pulpetissa istuvan tytön koululaukun päälle, joka oli siinä lattialla.

Täytyy myöntää, että tämä aiheutti sellaisen mielikuvan, että oli pakko mennä itsekin vessaan oksentamaan.

Kaikki upposi suurella ruokahalulla, jopa kesäkeitto. Minestronekeittokin jota kutsuttiin ministerikeitoksi.
Intissä söin myös kaikki sapuskat, omat ja myös muiden jotka olivat nirppanokkia ja vauvasuita.

Mulla on jokin ihme aineenvaihdunta jossa paino ei heittelehdi yhtään söin sitten mitä tahansa.

Tänään liikenteessä lounastauolla söin autogrillillä lihapullaranskalaiset ja jälkkäriksi aamulla ostetut Lidlin 2 donitsia ärräkahvin kanssa. Illalla piti vielä käydä pikaisesti Mäkkärilla vetämässä ElMaco-ateria. Ja TV:n Mad Max: Asfalttisoturin kylkeen 3 lämmintä voileipää uunissa.
Nyt on taas nälkä.

Tilliliha ja niin sanotut kumiperunat.
Riisipuuroa ei meillä koulussa koskaan tarjottu, paitsi ehkä ennen joululomien alkamista. Sitä sain syödä kyllästymiseeni asti kotona.

80-luvulla oli muistaakseni vielä ihan ok ruokiakin ala-asteella, ainakin joskus 86-88. Mutta tilliliha, kesäkeitot, pinaattikeitot jne. on kyllä täyttä paskaa. Kesäkeitosta saisi varmaan halvemmalla paremman, eli maidon sijasta vettä ja mausteita lisää. EDIT: pannulla aineksien käyttäminen ennen keittämistä tuskin kauheasti kustannuksia myöskään nostaisi.

jotunheimen kirjoitti: Su Syys 13, 2026 3:34 pm 80-luvulla oli muistaakseni vielä ihan ok ruokiakin ala-asteella, ainakin joskus 86-88. Mutta tilliliha, kesäkeitot, pinaattikeitot jne. on kyllä täyttä paskaa. Kesäkeitosta saisi varmaan halvemmalla paremman, eli maidon sijasta vettä ja mausteita lisää. EDIT: pannulla aineksien käyttäminen ennen keittämistä tuskin kauheasti kustannuksia myöskään nostaisi.

Ihmisethän jakautuvat yleensä kahteen leiriin siinä asiassa tehdäänkö tietyt keitot maitopohjaan. Itse olen tottunut siihen että esim. makkarakeitto, siskonmakkarakeitto ja kalakeitto tehdään maitopohjaan. Perunasipulipurjokeittokin saa vielä smoothimman maun maidosta tai kermasta.
Voilla ja kermalla pääsee yleensä keskinkertainen kokkikin michelin-luokkaan näinä "terveellisten" nettireseptien aikoina.

Mietintämyssyttelijä kirjoitti: Su Syys 13, 2026 4:34 pm

jotunheimen kirjoitti: Su Syys 13, 2026 3:34 pm 80-luvulla oli muistaakseni vielä ihan ok ruokiakin ala-asteella, ainakin joskus 86-88. Mutta tilliliha, kesäkeitot, pinaattikeitot jne. on kyllä täyttä paskaa. Kesäkeitosta saisi varmaan halvemmalla paremman, eli maidon sijasta vettä ja mausteita lisää. EDIT: pannulla aineksien käyttäminen ennen keittämistä tuskin kauheasti kustannuksia myöskään nostaisi.

Ihmisethän jakautuvat yleensä kahteen leiriin siinä asiassa tehdäänkö tietyt keitot maitopohjaan. Itse olen tottunut siihen että esim. makkarakeitto, siskonmakkarakeitto ja kalakeitto tehdään maitopohjaan. Perunasipulipurjokeittokin saa vielä smoothimman maun maidosta tai kermasta.
Voilla ja kermalla pääsee yleensä keskinkertainen kokkikin michelin-luokkaan näinä "terveellisten" nettireseptien aikoina.

Kukin tavallaan, itse teen kyllä makkarakeiton tomaattimurska-vesi pohjaan, kuullotan makkarat ja sipulit ensin pannulla, voissa tietysti.

Kun 90-luvun lama iski, se näkyi aika karulla tavalla kouluruuassakin. Kaikki rippeet lyötiin tiskiin niin monta päivää kuin niitä riitti. "Talon tapaan" oli meidän koulussamme jonkin sortin pyttipannusötkötystä, jossa kaikki edellispäivien tähteet oli perjantaina viskottu pikaisen parilalla käyttämisen kautta pakkeihin. Kerran minä sellaista maistoin ja sen jälkeen perjantait olivat näkkäripäiviä.

Meilläpäin lukioaikoina opiskelijat osallistui ruokalan siivoamiseen mm. roudaamalla ylijäämät talon takana olevaan roskikseen, missä haisi ihan järkyttävältä.

Erään vuoron jälkeen kaikkien inhoama ruoka "Keitto talon tapaan" muuttuikin versioksi "Keitto talon takaa".
Sehän tietenkin levisi lopulta kaikkien käyttöön ja sille tuli paljon naurettua. keittäjä-parat...

Tilliliha matkusti hyvin, samoin kanaviillokki, kesäkeitosta en kyllä välittänyt. Joku suolaton puuro oli ehkä vaikein syötävä, ja pakkohan oli syödä.