Helsingin Sanomat 18.9.2026 /
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012280945.html
Nainen makasi päiviä metsässä ilman vettä, sitten paikalle osui joukko varusmiehiä
- Löytäjät.jpg (194.17 KiB) Katsottu 243 kertaa
Ensin maassa näkyi vain musta takki. Kun alikersantti Jan Sannisto katsoi tarkemmin, hän tajusi, että takin sisällä oli ihminen.
Kun huuto ”löytyi” kuului, kiihdytti lääkintäaliupseeri Oula Paaso kävelyn juoksuun. Paikalle päästyään hän näki maassa makaavan naisen, joka hytisi kylmästä, mutta oli elossa.
”Siirsin hänet kylkiasentoon ja laitoin päälle lämpöpeiton.”
Helpotuksen huokaus kulki läpi 30 varusmiehen etsintäpartion. Kadonnut nainen oli löytynyt.
”Viime hetkellä”, sanoi Lounais-Suomen poliisi tiedotteessaan.
Kun upseerikokelas Wertti Lintervo sai tiistaiaamuna kuulla, että virka-apuosaston apua tarvittaisiin, hän ei ensin ajatellut siitä sen kummempia.
Kun jokin joukko-osasto määrätään virka-apuvalmiuteen, ei yleensä tapahdu mitään. Porin prikaati saa muutamia kertoja vuodessa virka-apupyynnön poliisilta, mutta silloin edessä on yleensä jotakin melko rutiininomaista, kuten liikenteenohjaamista, alueen eristämistä tai vartiointia.
Nopeasti selvisi, että tällä kertaa oli tosi kyseessä.
Porin prikaatin 2. jääkärikomppanian apua tarvittaisiin kadonneen ihmisen etsinnöissä. Pelastuspalvelun vapaaehtoiset olivat etsineet 57-vuotiasta naista jo sunnuntaista asti. Joka hetki tämän selviytymismahdollisuudet heikentyivät.
”Tiesin tilanteen vakavuuden, ja koska olen virkaintoinen, lähdin tehtävälle mielelläni. Haluan auttaa”, kertoo Lintervo.
Lintervo ja 29 varusmiestä nappasivat reppunsa ja lähtivät Säkylän varuskunta-alueelta kohti 40 minuutin ajomatkan päässä olevaa Harjavaltaa. Osaston mukaan lähti myös drooni, jonka ajateltiin helpottavan etsintöjä.
Perillä heitä odotti poliisin ja vapaaehtoisten etsijöiden joukko.
Etsintäpartiossa mukana ollut alikersantti Peetu Lehtonen kertoo, ettei hän etukäteen juuri miettinyt mahdollisuutta, että kadonnut henkilö löytyisi kuolleena. Ei siitä myöskään ryhmän kesken puhuttu.
”Lähdin etsimään kadonnutta henkilöä ja olin toiveikas, että hän löytyy elossa.”
Varusmiesten joukko muodosti ihmisketjun ja eteni rinta rinnan metsässä monen tunnin ajan. Joukon takana seurasi lääkintäaliupseeri Paaso.
Mukana olleesta droonista ei tällä kertaa ollut apua. Naisen löysi lopulta, tiheän metsikön keskeltä, ihminen. Hätkähdyttävintä naisen löytymisessä oli, että hän makasi vain parinsadan metrin päässä tiestä ja ihan vieressä oli myös pelto.
Hän oli tajuissaan mutta niin huonossa kunnossa, ettei ollut päässyt enää tielle.
”Ilmeisesti hän oli kaatunut eikä ollut päässyt enää ylös”, sanoo Lintervo.
Paikalle juossut Paaso ei nähnyt naisessa ulkoisia vammoja, mutta hän oli selvästi kylmissään.
Varusmiehet eivät tiedä, miten nainen on selvinnyt metsässä kolmen päivän ajan ilman ruokaa ja juomaa. Mukana hänellä ei näyttänyt olleen kumpaakaan.
Varusmiehet eivät ole saaneet pelastusoperaatiosta helpotusta palvelukseen, kuten kuntoisluuslomaa tai muutakaan palkkiota. Eivät he sellaista odotakaan.
”Teimme sen, mitä meidän pitikin tehdä. Se riittää minulle, että saimme henkilön turvallisesti pois metsästä”, sanoo Paaso.
”Kaikille jäi varmasti hyvä mieli siitä, että pystyimme olemaan avuksi”, sanoo Wertti Lintervo.
