Laskelmat Ähtärin pandoista kadoksissa - vain yksi Powerpoint-esitys löytyi
Lähetetty: La Syys 26, 2026 11:47 am
Tuolta uutissivulta löytyy myös podcast aiheesta otsikolla Paikallinen skandaali 1/4: Ähtärin salaiset pandalainat. Kiinalaiset todennäköisimmin vaativat kustannusten totaalista salaamista.
https://yle.fi/a/74-20246207
Kadonneiden pandapaperien arvoitus
Ähtärin epäonnisiin vuokrapandoihin paloi 15 miljoonaa euroa kaupunkilaisten rahoja. Ensin pandalaskelmat salattiin, sitten ne hukattiin.
Kiinasta vuokratut isopandat viipyivät Ähtärissä alle seitsemän vuotta. Noiden vuosien sotkuja selvitellään edelleen.
Pandoista odotettiin pelastajaa eläinpuistolle ja kaksi kertaa kriisikunnaksi vajonneelle kaupungille.
Toisin kävi.
Eläinpuistoyhtiö ajautui konkurssiin, kaupunki hävisi miljoonia euroja ja on nyt menettämässä itsenäisyytensä. Edessä on pakkoliitos naapurikaupunki Alavuteen.
Kahdeksan entistä kaupunginhallituksen jäsentä ja entinen kaupunginjohtaja vastaavat pian käräjillä syytteisiin virka-aseman väärinkäytöstä.
Pyysimme pandojen kannattavuuslaskelmia ja liiketoimintasuunnitelmaa Ähtärin kaupungilta, maa- ja metsätalousministeriöltä ja eläinpuiston konkurssipesältä.
Kysyimme laskelmista myös eläinpuiston entisiltä toimitusjohtajilta ja entisiltä hallituksen puheenjohtajilta.
Moni kertoo muistavansa laskelmat, mutta kukaan ei tunnu tietävän, missä ne ovat nyt.
Eläinpuistoyhtiö ajautui konkurssiin vuosi sitten.
Juhani Haapaniemi oli eläinpuiston toimitusjohtaja ennen pandojen tuloa. Hänen tehtävänsä oli suunnitella ja laskea pandahankkeen kannattavuus.
– Olisin ollut huono toimitusjohtaja, jos en olisi kunnon laskelmia tehnyt, Haapaniemi sanoo nyt.
Hän vakuuttaa siis, että laskelmat tehtiin, mutta hänkään ei tiedä, minne ne ovat joutuneet.
Haapaniemi kertoo, että laskelmiin kirjattiin tulot, joihin laskettiin odotettavissa olevat lipputulot. Ne perustuivat oletettuun kävijämäärän kasvuun ja aukioloaikojen laajenemiseen.
Laskelmia esiteltiin kaupunginvaltuutetuille iltakoulussa. Ne myös lähetettiin maa- ja metsätalousministeriöön.
– Tarkka liiketoimintasuunnitelma tehtiin, minkä perusteella hanke nähtiin realistiseksi, vakuuttaa Haapaniemi.
(...)
Lähin kustannuslaskelmaa muistuttava asiakirja löytyy lopulta Seinäjoella järjestetyn kuntamarkkinointitilaisuuden esitysmateriaaleista vuodelta 2018.
Kyseessä on Powerpoint-esitys.
Talouslaskelmaa se ei sisällä, mutta esityksessä arvioidaan pandoihin liittyviä riskejä pintapuolisesti.
Suunnitelmissa hehkutettiin laajaa Kiina-yhteistyötä ja pandojen vetovoimaa. Riskeiksi arvioitiin alkurahoituksen hankkiminen ja yksityisten rahoittajien investointihalukkuus.
Ähtärin eläinpuistoa verrattiin esityksessä Euroopan suurimpiin eläinpuistoihin, joihin isopandoja oli saatu.
Vertailukohteet olivat ranskalainen Beauval Zoopark ja skotlantilainen Edinburghin eläinpuisto. Molemmat puistot ovat huomattavasti Ähtäriä suurempia ja sijaitsevat keskellä väkirikasta Eurooppaa.
Eurooppalaisissa puistoissa pandat olivat tuoneet 50–100 prosentin kasvun kävijämääriin. Sen perusteella laskettiin, että välittömän matkailutulon kasvu olisi Ähtärissäkin 6–12 miljoonaa euroa vuodessa.
Pandavuosista tuli kuitenkin tappiollisia ensimmäistä lukuun ottamatta. Maa- ja metsätalousministeriön loppuraportin mukaan tappiota tehtiin joka vuosi liki miljoona euroa.
https://yle.fi/a/74-20246207
Kadonneiden pandapaperien arvoitus
Ähtärin epäonnisiin vuokrapandoihin paloi 15 miljoonaa euroa kaupunkilaisten rahoja. Ensin pandalaskelmat salattiin, sitten ne hukattiin.
Kiinasta vuokratut isopandat viipyivät Ähtärissä alle seitsemän vuotta. Noiden vuosien sotkuja selvitellään edelleen.
Pandoista odotettiin pelastajaa eläinpuistolle ja kaksi kertaa kriisikunnaksi vajonneelle kaupungille.
Toisin kävi.
Eläinpuistoyhtiö ajautui konkurssiin, kaupunki hävisi miljoonia euroja ja on nyt menettämässä itsenäisyytensä. Edessä on pakkoliitos naapurikaupunki Alavuteen.
Kahdeksan entistä kaupunginhallituksen jäsentä ja entinen kaupunginjohtaja vastaavat pian käräjillä syytteisiin virka-aseman väärinkäytöstä.
Pyysimme pandojen kannattavuuslaskelmia ja liiketoimintasuunnitelmaa Ähtärin kaupungilta, maa- ja metsätalousministeriöltä ja eläinpuiston konkurssipesältä.
Kysyimme laskelmista myös eläinpuiston entisiltä toimitusjohtajilta ja entisiltä hallituksen puheenjohtajilta.
Moni kertoo muistavansa laskelmat, mutta kukaan ei tunnu tietävän, missä ne ovat nyt.
Eläinpuistoyhtiö ajautui konkurssiin vuosi sitten.
Juhani Haapaniemi oli eläinpuiston toimitusjohtaja ennen pandojen tuloa. Hänen tehtävänsä oli suunnitella ja laskea pandahankkeen kannattavuus.
– Olisin ollut huono toimitusjohtaja, jos en olisi kunnon laskelmia tehnyt, Haapaniemi sanoo nyt.
Hän vakuuttaa siis, että laskelmat tehtiin, mutta hänkään ei tiedä, minne ne ovat joutuneet.
Haapaniemi kertoo, että laskelmiin kirjattiin tulot, joihin laskettiin odotettavissa olevat lipputulot. Ne perustuivat oletettuun kävijämäärän kasvuun ja aukioloaikojen laajenemiseen.
Laskelmia esiteltiin kaupunginvaltuutetuille iltakoulussa. Ne myös lähetettiin maa- ja metsätalousministeriöön.
– Tarkka liiketoimintasuunnitelma tehtiin, minkä perusteella hanke nähtiin realistiseksi, vakuuttaa Haapaniemi.
(...)
Lähin kustannuslaskelmaa muistuttava asiakirja löytyy lopulta Seinäjoella järjestetyn kuntamarkkinointitilaisuuden esitysmateriaaleista vuodelta 2018.
Kyseessä on Powerpoint-esitys.
Talouslaskelmaa se ei sisällä, mutta esityksessä arvioidaan pandoihin liittyviä riskejä pintapuolisesti.
Suunnitelmissa hehkutettiin laajaa Kiina-yhteistyötä ja pandojen vetovoimaa. Riskeiksi arvioitiin alkurahoituksen hankkiminen ja yksityisten rahoittajien investointihalukkuus.
Ähtärin eläinpuistoa verrattiin esityksessä Euroopan suurimpiin eläinpuistoihin, joihin isopandoja oli saatu.
Vertailukohteet olivat ranskalainen Beauval Zoopark ja skotlantilainen Edinburghin eläinpuisto. Molemmat puistot ovat huomattavasti Ähtäriä suurempia ja sijaitsevat keskellä väkirikasta Eurooppaa.
Eurooppalaisissa puistoissa pandat olivat tuoneet 50–100 prosentin kasvun kävijämääriin. Sen perusteella laskettiin, että välittömän matkailutulon kasvu olisi Ähtärissäkin 6–12 miljoonaa euroa vuodessa.
Pandavuosista tuli kuitenkin tappiollisia ensimmäistä lukuun ottamatta. Maa- ja metsätalousministeriön loppuraportin mukaan tappiota tehtiin joka vuosi liki miljoona euroa.