MURHA.INFO

Lähtöpassit Suomesta

Maahanmuuttovirasto karkottaa vuosittain satoja rikoksista tuomittuja ulkomaalaisia, joista osa on syyllistynyt puistattaviin tekoihin. Karkotukset nousivat jälleen otsikoihin, kun ukrainalainen kamppailu-urheilija Volodymyr Holubiev syyllistyi vakaviin huumerikoksiin ja joutuu lähtemään Suomesta. Nyt IS selvitti, millaisia ovat muut Suomesta karkotetut ulkomaalaiset sekä mitä rikoksia he ovat tehneet.
IS EXTRAN TILAAJILLE
Kuuntele juttu
Salla Laurila, Jyri Huttunen
2.10. 10:42 | Päivitetty 2.10. 19:48

Suomessa pitkään asunut raiskaaja vetosi vaimoonsa ja lapsiinsa, mutta joutui karkotetuksi. Murhaaja taas sai jäädä maahan.

Suomesta karkotetut ovat syyllistyneet puistattaviin rikoksiin, mutta joissakin tapauksissa lähtöpassit on saanut useista pienistä rikoksista. IS selvitti, millaisista rikoksista Suomesta on karkotettu sekä keitä nämä ihmiset ovat, jotka on karkotettu.

Paljon julkisuutta ovat saaneet muun muassa Milan Jaffin ja Volodymyr Holubievin karkotukset. Molemmilla on kontollaan raskas rikostausta ja useita tuomioita. Jaff on tuomittu muun muassa useista väkivaltarikoksista ja raiskauksesta. Holubiev tuomittiin esimerkiksi kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta.

Jaff ja Holubiev ovat vain jäävuoren huippu. Pelkästään tänä vuonna Suomesta on karkotettu jo 364 rikoksista tuomittua.
Milan Jaff karkotettiin aiemmin Irakiin.

Milan Jaff karkotettiin aiemmin Irakiin. Kuva: Lassi Rinne
Fakta
Näin artikkeli tehtiin

IS pyysi suomalaisista hallinto-oikeuksista päätökset tapauksista, joissa rikoksiin syyllistyneet ovat valittaneet Maahanmuuttoviraston karkotuspäätöksestä. Päätökset pyydettiin vuosilta 2020–2026.

Aineistosta rajautui pois Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, joka ei pystynyt toimittamaan asiakirjoja maksutta.

Yleensä karkotusprosessi etenee niin, että poliisi esittää Maahanmuuttovirastolle rikoksiin syyllistyneen henkilön karkottamista ja Maahanmuuttovirasto päättää asiasta. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Kun päätös on lainvoimainen, poliisi voi karkottaa henkilön.

Maahanmuuttovirasto ei luovuttanut karkotuspäätöksiä IS:lle, koska katsoi ne kauttaaltaan salaisiksi, joten aineistosta puuttuvat ne päätökset, joista ei ole valitettu.

Karkotuspäätöksistä hallinto-oikeuteen valittaneiden joukkoa on hankala tiivistää yhteen sanaan. Rikosnimikkeet ja kansallisuudet vaihtelevat laidasta laitaan.

Suurin osa valittajista ei ole pakolaistaustaisia tai humanitäärisin syin Suomesta oleskeluluvan saaneita. Eniten karkotuksestaan ovat valittaneet eri Euroopan maiden kansalaiset.

Myös Euroopan ulkopuolelta kotoisin olevia on: muun muassa iranilaisia, irakilaisia, somalialaisia, kamerunilainen, amerikkalainen ja kiinalainen.
Usein karkottamisen yhteydessä ihminen määrätään maahantulokieltoon.

Usein karkottamisen yhteydessä ihminen määrätään maahantulokieltoon. Kuva: oikeuden asiakirjat, Vilhelmiina Penttilä, Pete Aarre-Ahtio / kuvankäsittely IS

Viime vuosina etenkin virolaiset ovat valittaneet karkotuksistaan. Tämä voi selittyä sillä, että virolaiset ovat selvästi yleisin maahanmuuttajaryhmä Suomessa.

Elokuussa 2023 Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa virolaisen, joka oli käyttänyt seksuaalisesti hyväksi aviopuolisonsa tytärtä yli kahden vuoden ajan.

Hän oli saanut kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion muun muassa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsenraiskauksesta.

Useat karkotuspäätöksistään valittaneet on tuomittu juuri seksuaalirikoksista, mutta tapausten skaala on laaja.

Helmikuussa 2025 karkotuspäätöksen sai somali, joka oli tunkeutunut itselleen tuntemattoman uhrin asuntoon ja raiskannut tämän.

Joissakin tapauksissa raiskaaja ei ole välttynyt karkotuspäätökseltä edes silloin, kun hän on asunut Suomessa lapsuudestaan saakka.

Muutama vuosi sitten karkotuspäätöksen sai lapsena maahan tullut Slovakian kansalainen, joka syyllistyi kahteen lapsenraiskaukseen. Vankilasta vapauduttuaan hän oli jatkanut rikollista elämää.

Hän oli saanut sakot huumausaineen käyttörikoksesta ja liikennejuopumuksesta. Lisäksi häntä epäiltiin pahoinpitelystä.

Jos rikos on tarpeeksi vakava, ulkomaalainen voidaan siis karkottaa silloinkin, kun hänen koko elämänsä on Suomessa.

Saksalainen mies oli muuttanut Suomeen lapsena vuonna 1989. Hän oppi suomen, meni naimisiin suomalaisen naisen kanssa ja sai kaksi lasta.

Syyskuussa 2022 hänet tuomittiin kolmen vuoden ja kuuden kuukauden mittaiseen vankeuteen törkeästä raiskauksesta ja kahdesta pahoinpitelystä.

Mies oli lähtenyt seuraamaan ennestään tuntematonta ihmistä bussipysäkiltä ja raiskannut tämän eri paikoissa. Teko aiheutti uhrille paljon kärsimystä, muun muassa psyykkisiä sairauksia.

Kuva: Alamy / MVPhotos / kuvankäsittely IS

Samalla mies sai tuomion puolisonsa kahdesta pahoinpitelystä.

Myöhemmin mies tuomittiin vielä laittomasta uhkauksesta, koska hän oli mennyt pesäpallomailan kanssa erään asunnon ovelle ja uhannut lyödä siellä olevaa asianomistajaa.

Päästyään koevapauteen vankilasta mies ajoi 148 kilometrin tuntinopeutta satasen alueella ja sai 28 päiväsakkoa.

Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa miehen, koska piti tätä vaarallisena. Mies valitti päätöksestä.

Mies perusteli hallinto-oikeudelle muun muassa, että hän oli asunut Suomessa koko aikuisikänsä. Hän oli kertomansa mukaan tiiviissä väleissä perheeseensä lukuun ottamatta aikaa, jolloin hänet oli määrätty vaimonsa lähestymiskieltoon. Perheellä oli valituksen tekoaikaan kaksi alaikäistä erityislasta. Miehen mukaan vaimo ei pärjäisi lasten kanssa yksin.

Myös aviopuoliso ja alaikäiset lapset olivat kertoneet Migrille vastustavansa miehen karkotusta.

Miehen valitus hylättiin. Hallinto-oikeus katsoi, että vaikka mies oli asunut Suomessa pitkään ja hänellä oli täällä perhettä, painoivat rikosten laatu ja niistä kulunut aika vaakakupissa enemmän.
Rikoksiin syyllistyminen voi johtaa maasta karkottamiseen.

Rikoksiin syyllistyminen voi johtaa maasta karkottamiseen. Kuva: oikeuden asiakirjat, Vilhelmiina Penttilä, Pete Aarre-Ahtio / kuvankäsittely IS

Joukossa on myös muun muassa huumerikoksista tuomittuja, väkivaltarikollisia ja lukuisista liikennerikoksista tuomittuja.

Migri antoi lähtöpassit Suomesta helmikuussa 2025 yhdysvaltalaiselle miehelle, joka sai tuomion osana suurempaa huumevyyhtiä. Hänet tuomittiin käräjäoikeudessa kokaiinin levittämisestä moottoripyöräjengin hangaround-jäsenenä.

Myös tapon yritykseen syyllistynyt ja runsaasti muita rikoksia tehtaillut virolainen sai karkotuspäätöksen vuonna 2024.

Tapon yrityksen lisäksi hän oli tehnyt muun muassa 15 petosta, 11 lievää petosta, useita pahoinpitelyjä ja huumerikoksia.

Rikosten ei kuitenkaan aina tarvitse olla erityisen vakavia ollakseen yleistä turvallisuutta vaarantavia. Lisäksi joissakin tapauksissa rikollinen voidaan karkottaa, vaikka rikosrekisteri olisi lyhyt.

Kamerunilainen mies tuomittiin Turun hovioikeudessa törkeästä väärennyksestä vuonna 2019, minkä lisäksi hänellä oli kontollaan kahdet sakot liikennerikoksista.

Miehen karkottamispäätös pysyi Vaasan hallinto-oikeudessa voimassa, mutta hänen maahantulokieltonsa lyheni kahteen vuoteen.
Maahanmuuttovirasto karkottaa yhä enemmän ihmisiä Suomesta.

Maahanmuuttovirasto karkottaa yhä enemmän ihmisiä Suomesta. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / kuvankäsittely IS

Kesällä 2020 Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa ruotsalaisen, jolla oli hengästyttävän paljon rötöksiä kontollaan.

Hän oli jäänyt yli 20 kertaa kiinni ajamisesta ilman korttia, monta kertaa törkeästä rattijuopumuksesta ja muutaman kerran huumausaineen käyttörikoksesta. Näiden lisäksi hän oli jäänyt kiinni 16 kertaa näpistyksestä, ja karkotushetkellä poliisi epäili häntä useista vastaavan tyyppisistä rikoksista. Ruotsalaista epäiltiin myös törkeästä pahoinpitelystä.

Lisäksi hänet oli tuomittu 2010-luvulla liikenne- ja huumerikoksista Ruotsissa.
Yleisimpiä rikosnimikkeitä, joiden perusteella poliisi pyytää maasta poistamista, ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ja huumausainerikokset.

Yleisimpiä rikosnimikkeitä, joiden perusteella poliisi pyytää maasta poistamista, ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ja huumausainerikokset. Kuva: Vilhelmiina Penttilä / kuvankäsittely IS

Ruotsalainen valitti hallinto-oikeuteen, mutta ei saanut päätöstä pyörrettyä. Vaikka rikokset eivät sellaisenaan riittäneet perusteeksi karkottamiselle ja maahantulokiellolle, oli hän syyllistynyt rikoksiin huomattavan toistuvasti ja suhtautui niiden aiheuttamaan vaaraan välinpitämättömästi. Niinpä hänet voitiin karkottaa maasta sillä perusteella, että hän vaarantaa yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta.

Hallinto-oikeus kuitenkin lyhensi hänen maahantulokieltonsa viiteen vuoteen.

Joskus rikostuomioita ei edes tarvita. Myös Suojelupoliisin arvio voi saada Migrin toimimaan.

Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt ainakin kahden Venäjän kansalaisen valitukset tapauksissa, joissa suojelupoliisi on katsonut heidän vaarantavan kansallista turvallisuutta.

Yhdessä tapauksista Maahanmuuttovirasto päätti viime vuonna karkottaa Suomessa vuodesta 2014 oleskelleen venäläisen kotimaahansa.

Hän totesi valituksessaan hallinto-oikeudelle, ettei ollut syyllistynyt Suomessa ollessaan rikoksiin. Mies katsoi, että Venäjälle karkottaminen uhkaa hänen turvallisuuttaan eikä hän mielestään aiheuttanut vaaraa yhteiskunnalle tai Euroopan unionille. Hän pelkäsi joutuvansa vaaraan Venäjällä.
Myös Suojelupoliisin lausunto voi johtaa karkottamiseen.

Myös Suojelupoliisin lausunto voi johtaa karkottamiseen. Kuva: oikeuden asiakirjat, Vilhelmiina Penttilä, Pete Aarre-Ahtio / kuvankäsittely IS

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen tämän vuoden maaliskuussa muun muassa Supon antaman selvityksen jälkeen. Hänen perheensä asui Venäjällä.

Toisessa tapauksessa venäläisen valitus hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa kesäkuussa 2026, vaikka hänen perheensä asui Suomessa. Supon mukaan venäläinen aiheutti mahdollisen uhkan kansalliselle turvallisuudelle.

Hallinto-oikeuden mukaan Supolta saadun selvityksen perusteella hän aiheutti ”todellisen, ajankohtaisen ja riittävän vakavan” uhkan, jotta karkotuksen reunaehdot täyttyivät.

Venäläisen mukaan hänellä oli Suomessa perhe ja pienet lapset, joihin hänellä oli kiinteä yhteys. Hän kertoi, ettei hänellä ole siteitä Venäjälle. Puolison mukaan venäläinen ei ollut syyllistynyt rikoksiin.

Molemmat venäläiset ovat valittaneet ratkaisuistaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Karkotuspäätöksestä valittamisesta on harvoin hyötyä. Lähes aina Maahanmuuttoviraston päätös on jäänyt voimaan.

Hallinto-oikeuksista löytyi 2020-luvulta vain kaksi poikkeusta.
Mitä vakavampi rikos, sitä todennäköisimmin joutuu karkotetuksi.

Mitä vakavampi rikos, sitä todennäköisimmin joutuu karkotetuksi. Kuva: Aleksandr Davydov / Alamy / MVPhotos, kuvankäsittely IS

Romanian kansalaisen karkotuspäätös kumottiin hallinto-oikeudessa vuonna 2023, koska hänen rikoksistaan oli kulunut niin pitkä aika. Hän oli syyllistynyt törkeään varkauteen, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kolmeen perusmuotoiseen varkauteen.

Rikokset olivat tapahtuneet lyhyen ajan sisällä, ja niistä oli kulunut jo kolme vuotta. Lisäksi hänellä oli pieni lapsi ja aviopuoliso Suomessa. Lisäksi Romanian kansalainen oli esittänyt todisteet siitä, että hänen opintonsa edistyvät ja että hän on motivoitunut työllistymään.

Hallinto-oikeus katsoi, ettei Romanian kansalaista voitu karkottaa, koska hänen ei katsottu muodostavan todellista, välitöntä ja riittävää uhkaa.

Sen sijaan sellimurhaaja Abshiir Muyea, 23, ei onnistuttu vuonna 2023 karkottamaan Somaliaan, koska Maahanmuuttovirasto oli jättänyt selvittämättä, onko olemassa perustelut Muyen toissijaisen suojelun aseman lakkauttamiselle.

Karkotus kaatui siis hallinnolliseen virheeseen.

Muye vaati, että saisi vähintään suorittaa vankeusrangaistuksensa Suomessa loppuun.

Huomionarvoista on, että Muye on tuomittu murhasta ja törkeästä raiskauksesta elinkautiseen vankeuteen. Hän on aineiston ainoa murhasta tuomittu ja siten vakavimpaan rikokseen syyllistynyt.

Muyen lisäksi Vantaan matkasellimurhasta tuomittiin suomalainen Perttu Pyynönen. He pahoinpitelivät kolmatta vankia Vantaan vankilassa. Muye tukehdutti miehen muovipussilla sen jälkeen, kun tätä oli pahoinpidelty päiväkausia.

Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Muyen karkotuspäätöksen.
Vantaan matkasellimurhasta tuomittua Abshir Muyea ei ole karkotettu maasta.

Vantaan matkasellimurhasta tuomittua Abshir Muyea ei ole karkotettu maasta. Kuva: Sanni Mattila / IS
Fakta
Rikosperusteisten karkotusten määrä tuplaantui vuodessa

Karkotusten määrä on Suomessa kovassa kasvussa. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela sanoo, että karkotusten määrä nousi vuodesta 2024 vuoteen 2025 yli 40 prosenttia. Viime vuonna Suomesta karkotettiin noin 2 700 ulkomaalaista.

Tänä vuonna karkotettuja on elokuun loppuun mennessä kertynyt noin 2 000. Haahtela odottaa, että karkotusten määrä kasvaa koko vuonna viime vuoden tasolle. Tänä vuonna rikostaustan perusteella on karkotettu 364 henkilöä. Määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Vuonna 2025 rikosten perusteella karkotettiin 169 henkilöä.

Myös poliisi poistaa maasta entistä enemmän ihmisiä. Viime vuodesta määrä on kasvanut noin 20 prosenttia. Myös tämän kasvun taustalla on lakimuutos.

Samalla poliisin valtuuksia päättää maahantulokielloista on laajennettu.

Karkotusmäärän kasvun taustalla ovat EU:n ja kansallisen tason lakimuutokset, sisäministeriön ohjaus ja Maahanmuuttoviraston oman toiminnan tehostuminen. EU-tasolla on esimerkiksi helpotettu kansainvälisen suojelun poistamista rikollisilta, ja kansallisessa lainsäädännössä palautusten toimeenpanoa on helpotettu.

Karkotuspäätösten määrä kasvaa entistä enemmän, koska jatkossa karkotuspäätöksissä voidaan huomioida karkotettavien koko rikoshistoria. Tähän mennessä rikoshistoriaa on voitu tarkastella vain kahden vuoden ajalta.

Haahtelan mukaan sisäministeriö on asettanut tulostavoitteita, minkä lisäksi Migrin ja poliisin resursseja on lisätty. Tulosohjauksella ministeriö on vauhdittanut esimerkiksi päätösten käsittelynopeutta.

Lisäksi Migri on kehittänyt oleskelulupien automaattista valvontaa.

Kynnys rikoksiin syyllistyneiden karkottamiseen ei Haahtelan mukaan ole juuri madaltunut, vaan palautusprosesseja on tehostettu viime vuosina.

Perussääntö on Haahtelan mukaan yksinkertainen. Mitä vakavampi rikos, sitä todennäköisemmin joutuu karkotetuksi. Toisaalta yksittäisten tekojen ei välttämättä tarvitse olla aina vakavia, vaan toistuvat pikkurikokset voivat johtaa karkotukseen.

Kyse on aina kokonaisharkinnasta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi perhesyyt ja Suomessa oleskelun pituus. Kansainvälisessä suojelussa olevien karkotuskynnys on muita korkeampi.

– Yleinen seikka, joka kansantajuisesti tuntuu kohtuuttomalta, on palautuskielto. Silloin voi olla aika vakavia ja paljon rikoksia tehnyt henkilö, jota ei voida karkottaa.

Palautuskielto tarkoittaa sitä, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Suomi on sitoutunut palautuskieltoon kansainvälisissä sopimuksissa.

Poliisihallituksen rikostarkastaja Janne Lepsu sanoo, että yleisimpiä rikosnimikkeitä, joiden perusteella poliisi pyytää maasta poistamista, ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ja huumausainerikokset. Lepsu muistuttaa, että esimerkiksi omaisuusrikoksien ”tehtailu” voi yhtä lailla johtaa karkotukseen.

Hän toteaa, että useita pikkurikoksia useammin karkotukseen johtavat vakavat rikokset.

Maasta poistaminen ei suju yhtä jouhevasti kaikkiin maihin. Tällä hetkellä Lepsun mukaan ongelmia on Somalian, Syyrian ja Afganistanin kohdalla. Afganistanissa vallassa on ääri-islamilainen Taleban-hallinto ja Syyrian tilanne on ollut pitkään sekava.

Toisaalta toimeenpanon ongelmat eivät estä karkotusprosessin käynnistämistä. Lepsu korostaa, että poliisi esittää karkotettavaksi kaikkia niitä, joiden kohdalla karkotuksen edellytykset täyttyvät riippumatta heidän kotimaistaan.

– Maasta poistamiset ovat sellaista aaltoliikettä. Välillä yhteistyö on sujuvaa ja välillä heikkenee. Voi tulla sellainen tilanne, että palautettavia ei oteta vastaan.

Vapaaehtoiset paluut ovat myös näiden maiden kohdalla mahdollisia.

Viime aikoina julkisuudessa on käsitelty tapauksia, joissa Suojelupoliisi on esittänyt karkotettavaksi henkilöä, joka ei ole syyllistynyt rikoksiin. Supon mukaan henkilöt ovat olleet vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle.

Haahtelan mukaan Supon arvio ei automaattisesti tarkoita karkotuspäätöstä, vaikka niillä on erittäin suuri painoarvo kokonaisharkinnassa.

– Ei voi sanoa, että aina Supon lausunto johtaa karkotukseen. Mutta emme koskaan kyseenalaista toisten viranomaisten lausuntoja, hän sanoo.

– Vaikka teemme kokonaisharkintaa, kyllä suojelupoliisin lausunnolla on merkittävä painoarvo.

Haahtelan mukaan tällä hetkellä maahanmuuttopolitiikassa tärkeää on kehittää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa koko EU:n tasolla. Tällä hetkellä monet jäsenmaat tekevät itsenäisesti yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

– Paluiden edistäminen on yksi olennaisimpia ja tärkeimpiä asioita, joihin EU satsaa.

Oikaisu 2.10.2026 kello 19.48: Uutisessa oli aiemmin otsikko, jossa kerrottiin virheellisesti, että 364 ulkomaalaista on karkotettu Suomesta tänä vuonna. Suomesta on tänä vuonna karkottu 364 rikoksista tuomittua ulkomaalaista.