MURHA.INFO

Hyvä artikkeli siitä mitä Frank Herbert ehkä saattoi hakea Dyyni-kirjasarjallaan. Myös artikkelin kommenteissa on huomionarvoisia pohdintoja.
Ajankohtainen myös nyt, kun tekoälyn vaaroista keskustellaan.

https://www.patmos.fi/blogit/frank-herb ... koalyuhka/

Koko kirjasarja pitäisi oikeastaan lukea uudestaan kaikkien vuosien jälkeen, tullut vain keskitettyä elokuviin ja niihin kahteen minisarjaan.

David Lynchin fanina voin myös suositella Chris Rodleyn kirjaa Lynch on Lynch jonka jokainen luku käsittelee tiettyä Lynchin ohjaamaa elokuvaa. Vuoden 1984 Dyyni-elokuvaa käsittelevä luku on mainio kertoessaan miten ohjaaja oli käytännössä koko tuotannon ajan sekaisin erilaisista tajunnanlaajentajista ja joutui tekemään lopulta taiteellisia kompromisseja tuottajien kanssa.

Lynchin Dyynistä tulee aina ensimmäisenä mieleen Stingin upeat kalsarit!



https://www.lemonamiga.com/game/dune



https://www.lemonamiga.com/game/dune-2- ... or-arrakis

Amigalle ja PC:lle julkaistiin 1992/1993 pari loistavaa Dyyni - peliä.

Minkä lapsena näkee, niin se jää "solumuistiin" sinä oikeana versiona niin visuaalisesti kuin äänimaailmaltaankin. Nykynuorille Villeneuven versio saattaa taas olla se oikea.
Täydellisessä maailmassa tämä ei olisi flopannut ja Lynch olisi saanut toteuttaa myös jatko-osat.
Jos aloitan uudelleen kahlaamaan kirjoja, niin mielessäni tietysti kuvitan tapahtumat Lynchin elokuvan hahmoilla sekä Toton ja Brian Enon soundtrackilla.

Sympaattiset lopputekstit. Nykykatsojan silmin aika kova näyttelijäkaarti, eli tuolloin osa on ollut jo arvostettuja näyttelijöitä ja osa taas nousevia nuorempia kykyjä.

Brian Enon & kumppaneiden ambient-maalailua. Kun sulkee silmänsä, niin ainakin minut tämä äänimaisema vie jonnekkin loputtomalle polttavalle aavikolle:

m1ckey kirjoitti:
Lynchin Dyynistä tulee aina ensimmäisenä mieleen Stingin upeat kalsarit!

No ilmankos hän olikin paroni Harkonnenin suosikkisukulaispoika siinä tietyssä mielessä.