Nurmijärven rosvot 1820-1822
Lähetetty: Ma Marras 16, 2026 4:15 pm
Vuosina 1820–1822 Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla kylvi kauhua Nurmijärven rosvoina tunnettu joukkio, jota pidetään Suomen rikoshistorian ensimmäisenä laajasti järjestäytyneenä rikollisjenginä. Päätukialueenaan miehet pitivät Nurmijärven pitäjää, mutta heidän ryöstöretkensä ja maineensa ulottuivat laajalle Etelä-Suomeen. Yhteiskunnallinen tilanne loi otollisen maaperän rikollisuudelle. Voimakas väestönkasvu, tilattoman väestön syvä köyhyys ja räikeä eriarvoisuus ajoivat miehiä laittomuuksien tielle. Ydinjoukon ympärille rakentui nopeasti laaja kätkijöiden, avustajien ja tiedottajien verkosto. Tämän verkoston turvin rosvot pystyivät liikkumaan vapaasti ja pakoilemaan viranomaisia poikkeuksellisen pitkään.
Joukkoa johti alun perin 13 miehen ydinryhmä, josta monilla oli sotilastaustaa Ruotsin vallan aikaisesta ruotuväestä. Pääjohtajina toimivat Mikko Södergård ja Heikki Krig (Henrik Hjorth). Joukkoon kuului myös Matti Stenvall, joka oli kansalliskirjailija Aleksis Kiven isosetä.
Nurmijärven rosvojen touhu oli 1820-luvun oloissa poikkeuksellisen raakaa ja järjestelmällistä. Kyseessä ei ollut mikään romanttinen "varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille" -meininki, vaan täysin häikäilemätön väkivalta ja rahanahneus. Joukko teki lukuisia murtoja varakkaisiin maalaistaloihin sekä pappiloihin, ja asukkaita kidutettiin ja kiristettiin, jotta rahat ja arvoesineet saatiin kaivettua piiloistaan. Tilille kertyi myös murhia. Nurmijärven rosvojen toimintatavat olivat monilta osin siis hyvin samankaltaisia kuin punakaarteilla sata vuotta myöhemmin vuosina 1917–1918. Yksi kuuluisimmista keikoista tapahtui syyskuussa 1821, kun rosvot murtautuivat Nurmijärven kirkon sakaristoon. Kolmella lukolla lukitusta kirkonarkusta lähti matkaan noin 600 ruplaa, mikä oli tuohon maailmanaikaan valtava summa rahaa. Toinen hyvin joukon röyhkeyttä kuvaava tapaus sattui heinäkuussa 1822 Hausjärven Kirkonkylässä. Tuolloin miehet väijyttivät viranomaisten vankisaattueen ja vapauttivat vangitun toverinsa aseilla uhaten.
Paikalliset nimismiehet olivat pitkään täysin kädettömiä hyvin verkostoituneen ja pelkoa herättäneen joukon edessä. Lopulta tilanne karkasi niin pahasti käsistä, että viranomaisten oli pakko turvautua järeisiin keinoihin. Vuoden 1822 ja 1823 vaihteessa järjestettiin massiivinen ajojahti, johon osallistui peräti 700 sotilasta ja kasakkaa. Metsät ja piilopaikat haravoitiin tarkkaan, ja ydinjoukko saatiin lopulta rautoihin.
Oikeudessa jaettiin ajan hengen mukaisia kovia tuomioita: raippoja, vesileipävankeutta, elinikäistä pakkotyötä sekä useita kuolemantuomioita. Kuolemantuomiot muutettiin tosin lopulta keisarin armahduksella elinkautiseksi pakkotyöksi. Vankilassakaan miehet eivät rauhoittuneet, vaan vuonna 1824 vangitut rosvot nostattivat vielä vankilakapinan Hämeenlinnan linnassa.
Löytyykö minfon nurmijärveläisiltä tai muilta seudun historiaa tuntevilta tarkempaa tietoa tästä rosvosakista? Kulkeehan kylillä vielä perimätietoa esimerkiksi rosvojen piilopaikoista, avustajista tai yksittäisistä, vähemmän tunnetuista ryöstökohteista?
Lähteinä mm. Heikki Ylikankaan kirja Nurmijärven rosvot. Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa.
https://tuomioja.org/kirjavinkit/2003/0 ... -suomessa/
sekä seuraavat YouTube-videot:
Joukkoa johti alun perin 13 miehen ydinryhmä, josta monilla oli sotilastaustaa Ruotsin vallan aikaisesta ruotuväestä. Pääjohtajina toimivat Mikko Södergård ja Heikki Krig (Henrik Hjorth). Joukkoon kuului myös Matti Stenvall, joka oli kansalliskirjailija Aleksis Kiven isosetä.
Nurmijärven rosvojen touhu oli 1820-luvun oloissa poikkeuksellisen raakaa ja järjestelmällistä. Kyseessä ei ollut mikään romanttinen "varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille" -meininki, vaan täysin häikäilemätön väkivalta ja rahanahneus. Joukko teki lukuisia murtoja varakkaisiin maalaistaloihin sekä pappiloihin, ja asukkaita kidutettiin ja kiristettiin, jotta rahat ja arvoesineet saatiin kaivettua piiloistaan. Tilille kertyi myös murhia. Nurmijärven rosvojen toimintatavat olivat monilta osin siis hyvin samankaltaisia kuin punakaarteilla sata vuotta myöhemmin vuosina 1917–1918. Yksi kuuluisimmista keikoista tapahtui syyskuussa 1821, kun rosvot murtautuivat Nurmijärven kirkon sakaristoon. Kolmella lukolla lukitusta kirkonarkusta lähti matkaan noin 600 ruplaa, mikä oli tuohon maailmanaikaan valtava summa rahaa. Toinen hyvin joukon röyhkeyttä kuvaava tapaus sattui heinäkuussa 1822 Hausjärven Kirkonkylässä. Tuolloin miehet väijyttivät viranomaisten vankisaattueen ja vapauttivat vangitun toverinsa aseilla uhaten.
Paikalliset nimismiehet olivat pitkään täysin kädettömiä hyvin verkostoituneen ja pelkoa herättäneen joukon edessä. Lopulta tilanne karkasi niin pahasti käsistä, että viranomaisten oli pakko turvautua järeisiin keinoihin. Vuoden 1822 ja 1823 vaihteessa järjestettiin massiivinen ajojahti, johon osallistui peräti 700 sotilasta ja kasakkaa. Metsät ja piilopaikat haravoitiin tarkkaan, ja ydinjoukko saatiin lopulta rautoihin.
Oikeudessa jaettiin ajan hengen mukaisia kovia tuomioita: raippoja, vesileipävankeutta, elinikäistä pakkotyötä sekä useita kuolemantuomioita. Kuolemantuomiot muutettiin tosin lopulta keisarin armahduksella elinkautiseksi pakkotyöksi. Vankilassakaan miehet eivät rauhoittuneet, vaan vuonna 1824 vangitut rosvot nostattivat vielä vankilakapinan Hämeenlinnan linnassa.
Löytyykö minfon nurmijärveläisiltä tai muilta seudun historiaa tuntevilta tarkempaa tietoa tästä rosvosakista? Kulkeehan kylillä vielä perimätietoa esimerkiksi rosvojen piilopaikoista, avustajista tai yksittäisistä, vähemmän tunnetuista ryöstökohteista?
Lähteinä mm. Heikki Ylikankaan kirja Nurmijärven rosvot. Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa.
https://tuomioja.org/kirjavinkit/2003/0 ... -suomessa/
sekä seuraavat YouTube-videot: