HAH! En ole siis ainoa!!Primavera kirjoitti: Nykyään pimeällä autolla ajaessa aina pelkään hirviä
Fobiat
Valvoja: Moderaattorit
Sukulaissielu! Itseasiassa aika mielenkiintoista. Onkohan nuo fobiat kytköksissä jotenkin toisiinsa..Spider kirjoitti:Hei, meissähän on aika paljon samaa. Löysin itseni täysin tuosta sun tekstistä, en vaan osannut tässä yhteydessä mainita tuota käsiensitomis -juttua. Oma avopuoliskoni on tästä kammosta täysin tietoinen, osaa varoa esim. halatessaan ettei jää kädet puristuksiin.
Tästä tuli mieleeni sarja mikä tuli SubTV:llä pari vuotta sitten. En muista sen nimeä. Sellainen Pelkokerroin-tyyppinen juttu kauhutarinoihin yhdistettynä?Tampereen Tyttö kirjoitti:Ja minä kun haaveilin, että mennään autenttisille paikoille joskus maastoja ja vanhoja rakennuksia koluamaan...
Tapahtumapaikaksi oli valittu jokin iso hylätty rakennus jonka historiaan liittyy jotain karmeita tapahtumia (vankila, hotelli, tehdas yms.). Ryhmä tuodaan kyseiseen paikkaan pimeällä ja heidän tulee viettää siellä koko yö tehden kaikenlaisia annettuja tehtäviä. Jäsenillä on mukanaan taskulamppu ja radiopuhelin millä voi pitää yhteyttä. Tehtävänä saattoi olla esimerkiksi kartan ja taskulampun kanssa etsiä rakennuksesta jokin tietty huone, missä tiedetään olevan kummituksia tai jotain muuta yliluonnollista. Ainakin siis tarinoiden mukaan.
Yön kuluessa siinä itse kullakin alkoi oma mielikuvitus laukkaamaan ja irrationaaliset pelot nousi pintaan. Joku saattoi juosta paniikki päällä ulos jostain käytävästä ja kieltäytyi enää menemästä sinne takaisin. Vaikeimmat rastit olivat sellaisia missä piti jossain karmeassa paikassa istua yksin pimeässä puoli tuntia ja laittaa ovi perässään kiinni. Kovimmillakin kavereilla alkoi siinä ääni väpättää. Eräänlainen psykologinen peli siis, voittajaksi selviytyi se joka pystyi nuo tehtävät hoitamaan, keskeyttäjät putosivat pelistä.
Mielenkiintoinen peli tuo. Olisi jännä olla mukana tuollaisessa kauhupelissä ja kokeilla miten pitkään itse pärjäisi, ennenkuin paniikki iskee
Mä muistan tän myös, mutta en kyllä nimeä. Huippu sarja. Paikka oli aina joku tosi creepy paikka, muistaakseni entinen ja aika lailla rapistunut vankila ja (mieli)sairaala oli ainakin näyttämöinä. Ai niin ja se sukellusvene, jonka miehistö oli kuollut/tapettu(?).Yökiitäjä kirjoitti:Tästä tuli mieleeni sarja mikä tuli SubTV:llä pari vuotta sitten. En muista sen nimeä. Sellainen Pelkokerroin-tyyppinen juttu kauhutarinoihin yhdistettynä?
Ideana oli, että ennen pelin alkua ryhmälle kerrottiin kauhutarinoita paikasta, kuka oli milloinkin tappanut itsensä selliin, hirttäytynyt johonkin, surmannut jonkun tms. Pääsääntöisesti paikoissa kuitenkin kummitteli ja porukan mielikuvitus hoiti lahjakkaasti lopun. Voin kuvitella, että voi olla hiukan häijyä istua pari tuntia yksin pakkopaidassa pimeässä sellissä, johon on joku alun tarinoiden mukaan hirttäytynyt.. Muistaakseni tuo tehtävä oli tuossa vankilajaksossa? Siinä ajassa ehtii miettiä ja kuvitella vaikka mitä, kuunnella vanhan raunioituneen vankilan ääniä ja kuvitella kuulevansa kuiskailuja, huokauksia, laahustavia askelia... Siistiä, tiedä sitten miten kauan itsellä pää kestäisi .
Viimeksi muokannut Samarina, Ke Kesä 27, 2007 1:25 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Heh. Niin, pitää löytää lisää samanlaisesta fobiayhdistelmästä kärsiviä. Meidän kahden hengen marginaalinen joukko ei ehkä vakuuta tutkijoita.Samarina kirjoitti:Sukulaissielu! Itseasiassa aika mielenkiintoista. Onkohan nuo fobiat kytköksissä jotenkin toisiinsa..Spider kirjoitti:Hei, meissähän on aika paljon samaa. Löysin itseni täysin tuosta sun tekstistä, en vaan osannut tässä yhteydessä mainita tuota käsiensitomis -juttua. Oma avopuoliskoni on tästä kammosta täysin tietoinen, osaa varoa esim. halatessaan ettei jää kädet puristuksiin.
Helvetti on toiset ihmiset. (Jean-Paul Sartre)
-
- Olivia Benson
- Viestit: 742
- Liittynyt: La Kesä 23, 2007 7:02 pm
- Viesti:
Mä pelkään lähinnä kaikkea. Mulla on tosi paha paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus saattaa laueta melkein minkä asian takia tahansa.
Pääsääntöisesti vältä korkeita ja ahtaita paikkoja, suljettuja paikkoja, avoimia paikkoja, suuria väkijoukkoja yms. Uudet tuttavuudet on myös hankalia. Vielä pari vuotta sitten mulla oli sellanen yövalo, se nappi joka laitettiin pistorasiaan kiinni.
Lista ois siis loputon...
Pääsääntöisesti vältä korkeita ja ahtaita paikkoja, suljettuja paikkoja, avoimia paikkoja, suuria väkijoukkoja yms. Uudet tuttavuudet on myös hankalia. Vielä pari vuotta sitten mulla oli sellanen yövalo, se nappi joka laitettiin pistorasiaan kiinni.
Lista ois siis loputon...
Living is what scares me. Dying is easy. -Charles Manson
-
- Olivia Benson
- Viestit: 742
- Liittynyt: La Kesä 23, 2007 7:02 pm
- Viesti:
On, mutta aloitin ne vasta joskus tammikuun aikoihin, eli kerkesin jo oppia elämään näiden juttujen kanssa. Harvoin käyn missään, yleensä aina kotona, ja on vakio-kaupat sun muut, niin harvemmin lääkeitä tarviin.Herkkis kirjoitti:omfg onko sulla sitten lääkkeitä?
Living is what scares me. Dying is easy. -Charles Manson
-
- Olivia Benson
- Viestit: 742
- Liittynyt: La Kesä 23, 2007 7:02 pm
- Viesti:
Olin huvipuistossa muutama viikko sitten, en käynyt laitteissa, mutta oli todella mukavaa. Ihmisiäkin oli suhteellisen vähän, joten lääkettä ei tarvittu.
Ja olen kotirotta, ja tämä on mielestäni paras paikka maailmassa, joten ei oikein edes tee mieli lähteä minnekkään
Ja olen kotirotta, ja tämä on mielestäni paras paikka maailmassa, joten ei oikein edes tee mieli lähteä minnekkään
Living is what scares me. Dying is easy. -Charles Manson
Pakko olla kerrankin Herkkiksen kanssa samaa mieltä . En kans osaa tunnistaa itsestäni mitään varsinaista fobiaa. Tottakai, ei kukaan voi väittää etteikö koskaan pelkäisi. Mutta fobia tyyppistä pelkoa ei ole mitään kohtaan. Hieman on sellainen käsitys, että vahva mieli myös pystyy estämään/unohtamaan fobioita. En tosiaan tiedä sen tieteelisemmin siitä mutta ihan mutulla sellaista ajattelen.
Clowns to the left of me, jokers to the right, here I am
-
- Adrian Monk
- Viestit: 2942
- Liittynyt: Ke Touko 30, 2007 3:26 pm
- Paikkakunta: Maameri, läntiset rajavedet
onhan se totta, että kauhusta pystyy opettelemaan eroon. tarvitsee olla vain tarpeeksi vahva kannustin ja oikea syy, miksi opetella eroon. esim. agorafobikot on aika rajoittuneita elämänsä kanssa, tai ei ehkä enää nykyaikana, kun kaiken pystyy periaatteessa tekemään kotonaan jne. mutta ainakin aikaisemmin.
itse opin iän karttuessa tästä ampiaiskammosta eroon, en tiedä miten se tapahtui, eräänä päivänä vaan huomasin, että kauhu pysyi hanskassa, kun päätti niin. luonnollisesti se sellainen täydellinen ja absoluuttinen hätääntyminen onnistui ja onnistuu vieläkin jos oikein sille päälle sattuu. se on itseasiassa toisinaan ihan virkistävää;) mies on vaan ihmeissään, että mistä skitsosin tällä kertaa *virn*
itse opin iän karttuessa tästä ampiaiskammosta eroon, en tiedä miten se tapahtui, eräänä päivänä vaan huomasin, että kauhu pysyi hanskassa, kun päätti niin. luonnollisesti se sellainen täydellinen ja absoluuttinen hätääntyminen onnistui ja onnistuu vieläkin jos oikein sille päälle sattuu. se on itseasiassa toisinaan ihan virkistävää;) mies on vaan ihmeissään, että mistä skitsosin tällä kertaa *virn*
"Ei ne karhutkaan koko aikaa riehu, ne vetää välillä puolukoita". -Kummeli, Kultakuume-
-
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5207
- Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
- Paikkakunta: On The Edge
http://www.youtube.com/watch?v=Oy1OiFWAHNo
Suolakurkkufobia
http://www.youtube.com/watch?v=3l2TjQSYCxE
Persikkafobia
http://www.youtube.com/watch?v=-d_5B860fpc
Ilmapallofobia
Ja paljon muuta saman herran showsta juu tuupissa.
Suolakurkkufobia
http://www.youtube.com/watch?v=3l2TjQSYCxE
Persikkafobia
http://www.youtube.com/watch?v=-d_5B860fpc
Ilmapallofobia
Ja paljon muuta saman herran showsta juu tuupissa.