Fobiat

Parapsykologia, PSI, rajatieto, kummitukset, salaliitot.

Valvoja: Moderaattorit

Kylli
Perry Mason
Viestit: 3546
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Primavera kirjoitti: Nykyään pimeällä autolla ajaessa aina pelkään hirviä
HAH! En ole siis ainoa!!
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Samarina
Martin Beck
Viestit: 802
Liittynyt: Ti Touko 22, 2007 6:19 pm
Paikkakunta: Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja Samarina »

Spider kirjoitti:Hei, meissähän on aika paljon samaa. :D Löysin itseni täysin tuosta sun tekstistä, en vaan osannut tässä yhteydessä mainita tuota käsiensitomis -juttua. Oma avopuoliskoni on tästä kammosta täysin tietoinen, osaa varoa esim. halatessaan ettei jää kädet puristuksiin.
:lol: Sukulaissielu! Itseasiassa aika mielenkiintoista. Onkohan nuo fobiat kytköksissä jotenkin toisiinsa..
Yökiitäjä
Frank Drebin
Viestit: 394
Liittynyt: To Maalis 29, 2007 7:22 am
Paikkakunta: Kallio

Viesti Kirjoittaja Yökiitäjä »

Tampereen Tyttö kirjoitti:Ja minä kun haaveilin, että mennään autenttisille paikoille joskus maastoja ja vanhoja rakennuksia koluamaan... :roll:
Tästä tuli mieleeni sarja mikä tuli SubTV:llä pari vuotta sitten. En muista sen nimeä. Sellainen Pelkokerroin-tyyppinen juttu kauhutarinoihin yhdistettynä?

Tapahtumapaikaksi oli valittu jokin iso hylätty rakennus jonka historiaan liittyy jotain karmeita tapahtumia (vankila, hotelli, tehdas yms.). Ryhmä tuodaan kyseiseen paikkaan pimeällä ja heidän tulee viettää siellä koko yö tehden kaikenlaisia annettuja tehtäviä. Jäsenillä on mukanaan taskulamppu ja radiopuhelin millä voi pitää yhteyttä. Tehtävänä saattoi olla esimerkiksi kartan ja taskulampun kanssa etsiä rakennuksesta jokin tietty huone, missä tiedetään olevan kummituksia tai jotain muuta yliluonnollista. Ainakin siis tarinoiden mukaan.

Yön kuluessa siinä itse kullakin alkoi oma mielikuvitus laukkaamaan ja irrationaaliset pelot nousi pintaan. Joku saattoi juosta paniikki päällä ulos jostain käytävästä ja kieltäytyi enää menemästä sinne takaisin. Vaikeimmat rastit olivat sellaisia missä piti jossain karmeassa paikassa istua yksin pimeässä puoli tuntia ja laittaa ovi perässään kiinni. Kovimmillakin kavereilla alkoi siinä ääni väpättää. Eräänlainen psykologinen peli siis, voittajaksi selviytyi se joka pystyi nuo tehtävät hoitamaan, keskeyttäjät putosivat pelistä.

Mielenkiintoinen peli tuo. Olisi jännä olla mukana tuollaisessa kauhupelissä ja kokeilla miten pitkään itse pärjäisi, ennenkuin paniikki iskee :D
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

^ niinpä, vois näyttää nössöille kuka on pomo! Tässä vaiheessa vielä tuntuu et helppo nakki! Kyllä se varmaankin oliski 8)
I am an African!
Samarina
Martin Beck
Viestit: 802
Liittynyt: Ti Touko 22, 2007 6:19 pm
Paikkakunta: Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja Samarina »

Yökiitäjä kirjoitti:Tästä tuli mieleeni sarja mikä tuli SubTV:llä pari vuotta sitten. En muista sen nimeä. Sellainen Pelkokerroin-tyyppinen juttu kauhutarinoihin yhdistettynä?
Mä muistan tän myös, mutta en kyllä nimeä. Huippu sarja. Paikka oli aina joku tosi creepy paikka, muistaakseni entinen ja aika lailla rapistunut vankila ja (mieli)sairaala oli ainakin näyttämöinä. Ai niin ja se sukellusvene, jonka miehistö oli kuollut/tapettu(?).

Ideana oli, että ennen pelin alkua ryhmälle kerrottiin kauhutarinoita paikasta, kuka oli milloinkin tappanut itsensä selliin, hirttäytynyt johonkin, surmannut jonkun tms. Pääsääntöisesti paikoissa kuitenkin kummitteli ja porukan mielikuvitus hoiti lahjakkaasti lopun. Voin kuvitella, että voi olla hiukan häijyä istua pari tuntia yksin pakkopaidassa pimeässä sellissä, johon on joku alun tarinoiden mukaan hirttäytynyt.. Muistaakseni tuo tehtävä oli tuossa vankilajaksossa? Siinä ajassa ehtii miettiä ja kuvitella vaikka mitä, kuunnella vanhan raunioituneen vankilan ääniä ja kuvitella kuulevansa kuiskailuja, huokauksia, laahustavia askelia... Siistiä, tiedä sitten miten kauan itsellä pää kestäisi :) .
Viimeksi muokannut Samarina, Ke Kesä 27, 2007 1:25 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Loka
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5207
Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: On The Edge

Viesti Kirjoittaja Loka »

^Mä tiedän jo nyt, että mulla ei kestäisi pää sekuntiakaan. :oops:
Spider
Olivia Benson
Viestit: 722
Liittynyt: Ma Touko 28, 2007 5:31 pm

Viesti Kirjoittaja Spider »

Samarina kirjoitti:
Spider kirjoitti:Hei, meissähän on aika paljon samaa. :D Löysin itseni täysin tuosta sun tekstistä, en vaan osannut tässä yhteydessä mainita tuota käsiensitomis -juttua. Oma avopuoliskoni on tästä kammosta täysin tietoinen, osaa varoa esim. halatessaan ettei jää kädet puristuksiin.
:lol: Sukulaissielu! Itseasiassa aika mielenkiintoista. Onkohan nuo fobiat kytköksissä jotenkin toisiinsa..
Heh. Niin, pitää löytää lisää samanlaisesta fobiayhdistelmästä kärsiviä. Meidän kahden hengen marginaalinen joukko ei ehkä vakuuta tutkijoita. :wink:
Helvetti on toiset ihmiset. (Jean-Paul Sartre)
Sadie_Manson
Olivia Benson
Viestit: 742
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 7:02 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sadie_Manson »

Mä pelkään lähinnä kaikkea. Mulla on tosi paha paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus saattaa laueta melkein minkä asian takia tahansa.
Pääsääntöisesti vältä korkeita ja ahtaita paikkoja, suljettuja paikkoja, avoimia paikkoja, suuria väkijoukkoja yms. Uudet tuttavuudet on myös hankalia. Vielä pari vuotta sitten mulla oli sellanen yövalo, se nappi joka laitettiin pistorasiaan kiinni.

Lista ois siis loputon...
Living is what scares me. Dying is easy. -Charles Manson
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

omfg onko sulla sitten lääkkeitä?
I am an African!
Sadie_Manson
Olivia Benson
Viestit: 742
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 7:02 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sadie_Manson »

Herkkis kirjoitti:omfg onko sulla sitten lääkkeitä?
On, mutta aloitin ne vasta joskus tammikuun aikoihin, eli kerkesin jo oppia elämään näiden juttujen kanssa. Harvoin käyn missään, yleensä aina kotona, ja on vakio-kaupat sun muut, niin harvemmin lääkeitä tarviin.
Living is what scares me. Dying is easy. -Charles Manson
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

:P eikö nyt kannattas napsia maha täyteen pillereitä nii voisit hengailla ja käydä vaikka huvipuistoissa?
I am an African!
Sadie_Manson
Olivia Benson
Viestit: 742
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 7:02 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sadie_Manson »

Olin huvipuistossa muutama viikko sitten, en käynyt laitteissa, mutta oli todella mukavaa. Ihmisiäkin oli suhteellisen vähän, joten lääkettä ei tarvittu.
Ja olen kotirotta, ja tämä on mielestäni paras paikka maailmassa, joten ei oikein edes tee mieli lähteä minnekkään :wink:
Living is what scares me. Dying is easy. -Charles Manson
sqeeze
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 115
Liittynyt: To Touko 17, 2007 12:10 am

Viesti Kirjoittaja sqeeze »

Pakko olla kerrankin Herkkiksen kanssa samaa mieltä :wink: . En kans osaa tunnistaa itsestäni mitään varsinaista fobiaa. Tottakai, ei kukaan voi väittää etteikö koskaan pelkäisi. Mutta fobia tyyppistä pelkoa ei ole mitään kohtaan. Hieman on sellainen käsitys, että vahva mieli myös pystyy estämään/unohtamaan fobioita. En tosiaan tiedä sen tieteelisemmin siitä mutta ihan mutulla sellaista ajattelen.
Clowns to the left of me, jokers to the right, here I am
Kalessin
Adrian Monk
Viestit: 2942
Liittynyt: Ke Touko 30, 2007 3:26 pm
Paikkakunta: Maameri, läntiset rajavedet

Viesti Kirjoittaja Kalessin »

onhan se totta, että kauhusta pystyy opettelemaan eroon. tarvitsee olla vain tarpeeksi vahva kannustin ja oikea syy, miksi opetella eroon. esim. agorafobikot on aika rajoittuneita elämänsä kanssa, tai ei ehkä enää nykyaikana, kun kaiken pystyy periaatteessa tekemään kotonaan jne. mutta ainakin aikaisemmin.

itse opin iän karttuessa tästä ampiaiskammosta eroon, en tiedä miten se tapahtui, eräänä päivänä vaan huomasin, että kauhu pysyi hanskassa, kun päätti niin. luonnollisesti se sellainen täydellinen ja absoluuttinen hätääntyminen onnistui ja onnistuu vieläkin jos oikein sille päälle sattuu. se on itseasiassa toisinaan ihan virkistävää;) mies on vaan ihmeissään, että mistä skitsosin tällä kertaa *virn*
"Ei ne karhutkaan koko aikaa riehu, ne vetää välillä puolukoita". -Kummeli, Kultakuume-
Loka
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5207
Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: On The Edge

Viesti Kirjoittaja Loka »

http://www.youtube.com/watch?v=Oy1OiFWAHNo
Suolakurkkufobia

http://www.youtube.com/watch?v=3l2TjQSYCxE
Persikkafobia

http://www.youtube.com/watch?v=-d_5B860fpc
Ilmapallofobia


:lol: Ja paljon muuta saman herran showsta juu tuupissa.
Vastaa Viestiin