Myrkytysmurha Luhangassa 1988
Lähetetty: La Joulu 20, 2008 8:10 am
Luhankalainen 79-vuotias leskimies Unto Esko Lehtinen asui mökissään Keski-Suomessa, Luhangan Tammilahden Pietarniemessä. Eskon vaimo oli kuollut vuonna 1987 ja sen jälkeen Esko oli asunut yksin. Eskolla ei ollut avioliitostaan lapsia, mutta yksi liiton ulkopuolinen kylläkin ja hänet Esko oli tunnustanut omakseen vuonna 1972. Lapsi - nyt jo viisissäkymmenissä oleva nainen asui Lahdessa.
Tammijärven kaupalla asioidessaan Esko oli tutustunut Aini Helena Mäki – nimiseen 51-vuotiaaseen työttömään pitokokkiin, joka asui vuokraamassaan talossa Tammijärvellä. Sysmäläissyntyinen kahden lapsen äiti Aini Mäki oli asunut aiemmin mm. Petäjävedellä ja ollut siellä avoliitossa, mutta muuttanut pois vuonna 1987 kun mies ei ollut suostunut avioon eikä tekemään testamenttia. Avoliitto lienee ollut hyvinkin riitaisa, sillä Aini tuomittiin kesällä -87 Jyväskylän raastuvanoikeudessa sakkoihin miehensä pahoinpitelystä.
Mutta nyt ole edessä uusi elämä. Esko ja Aini menivät kihloihin huhtikuussa 1988 ja lipuivat avioliiton satamaan 5. heinäkuuta. Aini otti sukunimen Mäki-Lehtinen.
Avioliitosta huolimatta Esko ja Aini asuivat kuitenkin yhä erillään. Erillään asumista Aini perusteli testamentin puuttumisella, sillä hän ei halunnut muuttaa taloon ennen kuin hänellä olisi varmuus siitä, että hän saisi asua talossa vielä miehensä kuoleman jälkeenkin. Testamentti tehtiin 21. heinäkuuta, mutta vieläkään Aini ei muuttanut Eskon luokse – eikä sen kummemmin asiaa enää perustellut.
Tasan kuukauden kuluttua häistään, 5. elokuuta, Esko löydettiin kuolleena oman asuntonsa lattialta. Hänet löysi vaimonsa Aini ystäviensä kanssa illalla klo 21:n jälkeen. Ruumiinavauksessa Eskon elimistöstä löydettiin alkkoholia ja tolueenia sekä butyyliasetaattia. Molempien myrkkyjen määrä oli ollut vaarallisen suuri. Tolueeni ja butyyliasetaatti ovat liuottimia, joita käytetään maalinohennusaineena. Alkkoholin määrä oli 1,7 promillea. Kuolinajaksi määriteltiin 5.8. kello 13 - 18.
Poliisia tietysti kiinnosti, että miten myrkyt olivat kulkeutuneet Eskon vatsaan. Aini pidätettiin 25. elokuuta kolmeksi päiväksi. Pidätykseen oli myös syynä se, että Ainin asunnolta löydettiin pontikankeittovälineet ja 50 litraa valmista rankkia.
Kuulusteluissa Aini kertoi aluksi, ettei ollut käynyt koko päivänä Eskon mökillä, mutta muisti hieman myöhemmin, että oli käynyt siellä kello 18.30 aikoihin, mutta mies oli tuolloin maannut selällään olohuoneen lattialla ja Aini oli antanut hänen olla, koska luuli Eskon sammuneen.
Eskon kuolemaa käsiteltiin Joutsan kihlakunnanoikeudessa. Ainille vaadittiin rangaistusta heitteillepanosta ja kuolemantuottamuksesta. Vainajan tytär vaati kuitenkin murhasyytettä ”äitipuolelleen” sillä perusteella, että Esko ei ollut mikään korvikealkkoholin käyttäjä vaan asunnollaan oli Koskenkorvaa ynnä muita rehellisiä tuotteita, joten miksi hän olisi nauttinut tolueenin ja butyyliasetaatin pilaamaa juomaa, jonka maku sekä haju ovat jo sellaisia, ettei kukaan juo niitä vahingossa. Todistajan mukaan Esko joi ravintoloissa aina parasta konjakkia mitä tarjolla oli. Aini Mäki-Lehtinen kertoi lisäksi, että Eskon asunnolla oli lukuisia liuotinpurkkeja ja –pulloja, mutta paria päivää ennen isänsä kuolemaa tämän asunnolla poikennut tytär ei ollut nähnyt asunnolla minkäänlaisia liuotinpurnukoita. Tytär väitti Aini Mäen surmanneen tuoreen aviomiehensä sekoittamalla myrkkyä tämän nauttimaan alkkoholiin. Aini kertoi vielä, että Esko oli viime aikoina ollut keltainen ja huonovointinen, mutta todistajien mukaan mies oli ollut elämänsä kunnossa.
Kaikesta huolimatta Joutsan kihlakunnanoikeus katsoi kesäkuussa 1989, että murhasyytettä ei voida näyttää toteen, joten se tuomitsi leskeksi jääneen Aini Mäki-Lehtisen heitteillepanosta ja kuolemantuottamuksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Luvattomasta alkkoholipitoisen aineen valmistuksesta tuli kolme kuukautta ja ne yhdistettynä yksitoista kuukautta ehdotonta vankeutta.
Sekä Aini että Eskon tytär valittivat tuomiosta hovioikeuteen. Aini halusi tuomion lievennystä tai vaihtoehtoisesti tuomion muuttamista sakoiksi. Tytär vaati Ainille tuomiota murhasta. Kesällä 1990 Eskon tytär toimitti Kouvolan hovioikeudelle lisäkirjelmän. Hovioikeuden mukaan lisäkirjelmä sisälsi jutun kannalta merkittävää uutta tietoa; ”On ilmennyt seikkoja, joiden tarkempaa tutkimusta hovioikeus pitää tarpeellisena”.
Hovioikeus teki harvinaisen ratkaisun ja kumosi alioikeuden päätöksen ja palautti asian takaisin Joutsan kihlakunnanoikeuden käsiteltäväksi.
Tapauksen käsittelyn ollessa kesken ja kun tieto jutun palauttamisesta takaisin kihlakunnanoikeuteen oli tullut, Aini Mäki-Lehtinen kutsui jopa toimittajan kotiinsa – sinne missä Esko oli asunut ja jossa hän nyt asui, mutta jonka hän aikoi myydä heti kun vain on mahdollista. Mäki-Lehtinen vannoi syyttömyyttään. Hän kertoi, ettei edes tiennyt Eskolla olevan tytär. Edes testamentin tekemisen yhteydessä tästä ei ollut puhetta. Lisäksi Mäki-Lehtinen väheksyi Eskon omaisuutta; "hänellä oli vain toistasataatuhatta markkaa käteisvaroja ja muutamia huonekaluja". Todellisuudessa Eskolla oli tuo summa pankissa, mutta sen lisäksi hän omisti kaksi tilaa, joiden verotusarvo oli 300 000 markkaa.
Mäki-Lehtinen ei myöntänyt edes pontikankeittoa. ”Laitteet olivat vaan jääneet minulle keittäjän kuoleman jälkeen ja ikinä en ole keittänyt – paitsi ehkä kerran”.
Aini Mäki-Lehtinen kädessään kuolleen miehensä Esko Lehtisen kuva.
Kuva Alibi 10/90.
Haastattelun lopuksi Mäki-Lehtinen manasi Eskon tytärtä, että tämä ”ilmiselvästi havittelee vain perintörahoja. Pankkitilitkin tämä oli sulkenut, mutta testamenttia ei ole saanut kumottua”.
Maanantaina 27. toukokuuta 1991 asiaan saatiin uusi päätös Joutsan kihlakunnanoikeuden toimesta. 54-vuotias Aini Mäki-Lehtinen tuomittiin täyttä ymmärrystä vailla tehdystä murhasta yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen. Oikeus katsoi että Mäki-Lehtinen oli elokuussa 1988 myrkyttänyt iäkkään aviomiehensä antamalla tälle tolueenipitoista alkkoholia.
Lisäksi Mäki-Lehtinen sai vankeustuomiot jatketusta alkoholipitoisen aineen luvattomasta valmistamisesta ja myynnistä sekä jatketusta herjauksesta. Yhdistettynä rangaistukset ovat yhdeksän vuotta, kuukausi ja 15 päivää vankeutta.
Teko oli oikeuden mukaan tapahtunut taloudellisen edun toivossa. Aviomies omisti kaksi tilaa ja käteisvaroja. Vaimolla varallisuutta ei ollut. Keskinäisen testamentin mukaan viimeksi eloon jäävä peri kaiken omaisuuden.
Lähteinä Alibi 10/90 ja HS arkisto
Oliko Joutsan kihlakunnanoikeuden viimeisin päätös tässä jutussa lopullinen vai jatkuiko asian käsittely ylemmissä oikeusasteissa? Mikäli tuomio sai lainvoiman, niin testamentti lienee mitätöity.
Tapauksesta tulee väistämättä mieleen Orvokki Lylyksen juttu... http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=258
Kuva oli pudonnut. Palautettu.
-NILS-
Tammijärven kaupalla asioidessaan Esko oli tutustunut Aini Helena Mäki – nimiseen 51-vuotiaaseen työttömään pitokokkiin, joka asui vuokraamassaan talossa Tammijärvellä. Sysmäläissyntyinen kahden lapsen äiti Aini Mäki oli asunut aiemmin mm. Petäjävedellä ja ollut siellä avoliitossa, mutta muuttanut pois vuonna 1987 kun mies ei ollut suostunut avioon eikä tekemään testamenttia. Avoliitto lienee ollut hyvinkin riitaisa, sillä Aini tuomittiin kesällä -87 Jyväskylän raastuvanoikeudessa sakkoihin miehensä pahoinpitelystä.
Mutta nyt ole edessä uusi elämä. Esko ja Aini menivät kihloihin huhtikuussa 1988 ja lipuivat avioliiton satamaan 5. heinäkuuta. Aini otti sukunimen Mäki-Lehtinen.
Avioliitosta huolimatta Esko ja Aini asuivat kuitenkin yhä erillään. Erillään asumista Aini perusteli testamentin puuttumisella, sillä hän ei halunnut muuttaa taloon ennen kuin hänellä olisi varmuus siitä, että hän saisi asua talossa vielä miehensä kuoleman jälkeenkin. Testamentti tehtiin 21. heinäkuuta, mutta vieläkään Aini ei muuttanut Eskon luokse – eikä sen kummemmin asiaa enää perustellut.
Tasan kuukauden kuluttua häistään, 5. elokuuta, Esko löydettiin kuolleena oman asuntonsa lattialta. Hänet löysi vaimonsa Aini ystäviensä kanssa illalla klo 21:n jälkeen. Ruumiinavauksessa Eskon elimistöstä löydettiin alkkoholia ja tolueenia sekä butyyliasetaattia. Molempien myrkkyjen määrä oli ollut vaarallisen suuri. Tolueeni ja butyyliasetaatti ovat liuottimia, joita käytetään maalinohennusaineena. Alkkoholin määrä oli 1,7 promillea. Kuolinajaksi määriteltiin 5.8. kello 13 - 18.
Poliisia tietysti kiinnosti, että miten myrkyt olivat kulkeutuneet Eskon vatsaan. Aini pidätettiin 25. elokuuta kolmeksi päiväksi. Pidätykseen oli myös syynä se, että Ainin asunnolta löydettiin pontikankeittovälineet ja 50 litraa valmista rankkia.
Kuulusteluissa Aini kertoi aluksi, ettei ollut käynyt koko päivänä Eskon mökillä, mutta muisti hieman myöhemmin, että oli käynyt siellä kello 18.30 aikoihin, mutta mies oli tuolloin maannut selällään olohuoneen lattialla ja Aini oli antanut hänen olla, koska luuli Eskon sammuneen.
Eskon kuolemaa käsiteltiin Joutsan kihlakunnanoikeudessa. Ainille vaadittiin rangaistusta heitteillepanosta ja kuolemantuottamuksesta. Vainajan tytär vaati kuitenkin murhasyytettä ”äitipuolelleen” sillä perusteella, että Esko ei ollut mikään korvikealkkoholin käyttäjä vaan asunnollaan oli Koskenkorvaa ynnä muita rehellisiä tuotteita, joten miksi hän olisi nauttinut tolueenin ja butyyliasetaatin pilaamaa juomaa, jonka maku sekä haju ovat jo sellaisia, ettei kukaan juo niitä vahingossa. Todistajan mukaan Esko joi ravintoloissa aina parasta konjakkia mitä tarjolla oli. Aini Mäki-Lehtinen kertoi lisäksi, että Eskon asunnolla oli lukuisia liuotinpurkkeja ja –pulloja, mutta paria päivää ennen isänsä kuolemaa tämän asunnolla poikennut tytär ei ollut nähnyt asunnolla minkäänlaisia liuotinpurnukoita. Tytär väitti Aini Mäen surmanneen tuoreen aviomiehensä sekoittamalla myrkkyä tämän nauttimaan alkkoholiin. Aini kertoi vielä, että Esko oli viime aikoina ollut keltainen ja huonovointinen, mutta todistajien mukaan mies oli ollut elämänsä kunnossa.
Kaikesta huolimatta Joutsan kihlakunnanoikeus katsoi kesäkuussa 1989, että murhasyytettä ei voida näyttää toteen, joten se tuomitsi leskeksi jääneen Aini Mäki-Lehtisen heitteillepanosta ja kuolemantuottamuksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Luvattomasta alkkoholipitoisen aineen valmistuksesta tuli kolme kuukautta ja ne yhdistettynä yksitoista kuukautta ehdotonta vankeutta.
Sekä Aini että Eskon tytär valittivat tuomiosta hovioikeuteen. Aini halusi tuomion lievennystä tai vaihtoehtoisesti tuomion muuttamista sakoiksi. Tytär vaati Ainille tuomiota murhasta. Kesällä 1990 Eskon tytär toimitti Kouvolan hovioikeudelle lisäkirjelmän. Hovioikeuden mukaan lisäkirjelmä sisälsi jutun kannalta merkittävää uutta tietoa; ”On ilmennyt seikkoja, joiden tarkempaa tutkimusta hovioikeus pitää tarpeellisena”.
Hovioikeus teki harvinaisen ratkaisun ja kumosi alioikeuden päätöksen ja palautti asian takaisin Joutsan kihlakunnanoikeuden käsiteltäväksi.
Tapauksen käsittelyn ollessa kesken ja kun tieto jutun palauttamisesta takaisin kihlakunnanoikeuteen oli tullut, Aini Mäki-Lehtinen kutsui jopa toimittajan kotiinsa – sinne missä Esko oli asunut ja jossa hän nyt asui, mutta jonka hän aikoi myydä heti kun vain on mahdollista. Mäki-Lehtinen vannoi syyttömyyttään. Hän kertoi, ettei edes tiennyt Eskolla olevan tytär. Edes testamentin tekemisen yhteydessä tästä ei ollut puhetta. Lisäksi Mäki-Lehtinen väheksyi Eskon omaisuutta; "hänellä oli vain toistasataatuhatta markkaa käteisvaroja ja muutamia huonekaluja". Todellisuudessa Eskolla oli tuo summa pankissa, mutta sen lisäksi hän omisti kaksi tilaa, joiden verotusarvo oli 300 000 markkaa.
Mäki-Lehtinen ei myöntänyt edes pontikankeittoa. ”Laitteet olivat vaan jääneet minulle keittäjän kuoleman jälkeen ja ikinä en ole keittänyt – paitsi ehkä kerran”.
Aini Mäki-Lehtinen kädessään kuolleen miehensä Esko Lehtisen kuva.
Kuva Alibi 10/90.
Haastattelun lopuksi Mäki-Lehtinen manasi Eskon tytärtä, että tämä ”ilmiselvästi havittelee vain perintörahoja. Pankkitilitkin tämä oli sulkenut, mutta testamenttia ei ole saanut kumottua”.
Maanantaina 27. toukokuuta 1991 asiaan saatiin uusi päätös Joutsan kihlakunnanoikeuden toimesta. 54-vuotias Aini Mäki-Lehtinen tuomittiin täyttä ymmärrystä vailla tehdystä murhasta yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen. Oikeus katsoi että Mäki-Lehtinen oli elokuussa 1988 myrkyttänyt iäkkään aviomiehensä antamalla tälle tolueenipitoista alkkoholia.
Lisäksi Mäki-Lehtinen sai vankeustuomiot jatketusta alkoholipitoisen aineen luvattomasta valmistamisesta ja myynnistä sekä jatketusta herjauksesta. Yhdistettynä rangaistukset ovat yhdeksän vuotta, kuukausi ja 15 päivää vankeutta.
Teko oli oikeuden mukaan tapahtunut taloudellisen edun toivossa. Aviomies omisti kaksi tilaa ja käteisvaroja. Vaimolla varallisuutta ei ollut. Keskinäisen testamentin mukaan viimeksi eloon jäävä peri kaiken omaisuuden.
Lähteinä Alibi 10/90 ja HS arkisto
Oliko Joutsan kihlakunnanoikeuden viimeisin päätös tässä jutussa lopullinen vai jatkuiko asian käsittely ylemmissä oikeusasteissa? Mikäli tuomio sai lainvoiman, niin testamentti lienee mitätöity.
Tapauksesta tulee väistämättä mieleen Orvokki Lylyksen juttu... http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=258
Kuva oli pudonnut. Palautettu.
-NILS-