Antigravitaatio
Lähetetty: Ma Joulu 29, 2008 9:12 pm
Yksi kaikkein mielenkiintoisimpia tieteen raja-alueiden kysymyksiä on kysymys antigravitaatiosta, sillä vaikka se liittyy ufotarustoon, ei kyse ole parapsykologiasta eikä muustakaan ns. huuhaasta, vaan vakavasti otettavasta fysiikan tutkimuskohteesta.
Antigravitaatiota on tutkittu teknologiset sovellukset mielessä aina siitä asti, kun yleinen suhteellisuusteoria tuli laajemmin tunnetuksi, ja painovoiman luonne ymmärrettiin Newtonin mekaniikkaa paremmin. Kylmän sodan aikana USA:lla ja Neuvostoliitolla oli molemmilla omat tutkimusohjelmansa asiaan liittyen, mutta ne eivät saavuttaneet merkittävää läpimurtoa, vaikka uusia mielenkiintoisia ilmiöitä, ja niihin liittyviä patenttejakin saatiin aikaan.
Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/United_Sta ... 55_-_1974)
Ala voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen lähestymistapaan: tekniikoihin, jotka vaikutuksiltaan jäljittelevät painovoiman kumoamista, sekä todelliseen antigravitaatioon, eli pyrkimykseen löytää negatiivinen painovoima tai painovoiman kumoamisefekti. Nämä jakautuvat vielä teoreettiseen lähestymistapaan, sekä kokeellisiin yrityksiin. Yleisen suhteellisuusteorian yhtälöt ovat erittäin monimutkaisia ratkaista, ja koska lisäksi olemassaoleva fysiikka näyttäisi kieltävän antigravitaation, niin vakavastiotettavat tutkimukset keskittyvät uuteen, vielä tuntemattomaan fysiikkaan. Koska painovoiman kvanttiteoriaa ei ole olemassa, ja painovoiman käyttäytyminen mikrotasolla ylipäätään tunnetaan huonosti, ovat suosituimmat yritykset keskittyneet ns. Kaiken teorioihin, sekä kokeellisesti huonosti tunnettuihin ilmiöihin kuten suprajohteisiin.
Painovoimaa jäljitteleviä efektejä ovat mm.
- Bielfed-Brown -efekti: http://en.wikipedia.org/wiki/Biefeld%E2 ... own_effect
- Magneettinen levitaatio, varsinkin Meissnerin efektin avulla:
http://en.wikipedia.org/wiki/Magnetic_levitation
http://en.wikipedia.org/wiki/Meissner_effect
Varsinaista antigravitaatiota eli negatiivista painovoimaa tai gravitaation blokkaamista (shielding effect) käyttäviä lähestymistapoja:
- Yleisen suhteellisuusteorian "porsaanreikien" tutkimus asiaan liittyen
- Yritykset luoda kvanttigravitaatioteoria. Sekä supersymmetria että supergravitaatio, jotka ovat ongelmallisia muissa suhteissa, sallivat antigravitaation. (Ns. viides voima.)
- Ns. Nazi Bell, joka perustui Einsteinin versioon Suuresta yhtenäisteoriasta, tarkemmin sanottuna sen magneettisten dipolien luomiseen. Ongelma liittyy myös kysymykseen painavan ja hitaan massan yhteneväisyydestä, jota ei tähä päivään mennessä ole pystytty johtamaan, se on vain oletettu. Ks.:
http://en.wikipedia.org/wiki/Anti-gravi ... ch_in_WWII
- Negatiivinen massa, johon vastaavasti liittyisi neg. painovoima.
- Aika-avaruuden muokkaaminen (sillä yleisessä suht.teoriassahan painovoima on näennäisvoima, joka aiheutuu avaruuden kaareutumisesta massa-energian ympärillä). Tähän liittyvät sekä madonreikäteoriat että tarjolla olevien Kaiken teorioiden teoreettisesti mahdollistavat makroskooppiset mustat aukot.
- Gravitaation ja sähkömagnetismin tuntematon kytkeytymismekanismi: esim. Podkletnovin kokeet, ja vastaavat, kuten Tajmar et al. (2006), jota ei ole pystytty verifioimaan, ja joka alustavasti selitettiin kosmologisen vakion avulla.
Myös makroskooppisesti helposti havaittavaan ja tuotettavaan gravitomagnetismiin liittyvät kokeet voidaan lukea tähän.
Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Gravitomagnetic
Eräs kaikkein mielenkiintoisimmista alan episodeista liittyy venäläisen Eugene Podkletnovin 1990-luvulla Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa tekemiin kokeisiin magneettikentässä rotatoivilla II-tyypin suprajohtavilla kiekoilla. Hän ja eräs toinen tutkija havaitsivat kokeissaan rotatoivan kiekon yläpuolella olevan kappaleen painon vähenemisen. He julkaisivat asiasta tieteellisen artikkelin, ja olivat julkaisemassa toista, joka olikin jo hyväksytty, kun joku vuoti asian tiedotusvälineisiin, ja Podkletnov joutui saman tien lähtemään TKK:lta. Ilmeisesti kohu oli liikaa korkeakoululle, sillä samoihin aikoihin osuu myös paljon kohua herättänyt kylmäfuusiotutkimus, joka myös tehtiin Suomessa.
Podkletnov kuitenkin julkisti lopulta paperinsa, joka löytyy verkosta täältä:
http://arxiv.org/abs/cond-mat/9701074
Hän on jatkanut kokeitaan italialaisen Giovanni Modanesen kanssa, ja he raportoivat edelleen tuntemattomasta "säteilystä" jota syntyy kokeissa suurijännitteisillä suprajohteilla:
http://arxiv.org/abs/physics/0209051
Koska ilmiöt ovat laskennallisesti erittäin vaikeita, ja varsinkin, kun II-tyypin suprajohteille ei ole olemassa ne täysin selittävää teoriaa, on toistaiseksi arvailun varassa, mitä kokeissa todella tapahtuu. Kyseessä saattaa olla uusi luonnonilmiö, mutta myös harvinainen selitettävissä oleva. Erityisesti on todettava, että Podkletnovin kokeet sinänsä ovat koko ajan olleet aivan tavallista fysikaalista tiedettä, huolimatta niihin liitetyistä epäilyistä ja arveluttavansävyisestä kohusta (mikä epäilemättä johtui siitä, ettei hän malttanut jättää sanaa "painovoima" pois ensimmäisistä artikkeleistaan).
On väitetty, että esim. Boeing ja vastaavat tutkimuslaitokset eivät olisi toistanut kokeita niiden kalleuden vuoksi, mutta väitettä on pidettävä täysin epäuskottavana. Todennäköisempää on, että asiaan liittyvä tutkimus on edelleen luokiteltu ns. mustiin projekteihin, joista ei anneta lehdistötiedotteita teollisuusvakoiluvaaran takia. On pidettävä todennäköisenä, että asiaa on tutkittu kaupallisessa mielessä ainakin alustavasti, joko teoreettisesti tai kokeellisesti siten, että on voitu selvittää, onko siinä jatkokehityspotentiaalia.
Antigravitaatiota on tutkittu teknologiset sovellukset mielessä aina siitä asti, kun yleinen suhteellisuusteoria tuli laajemmin tunnetuksi, ja painovoiman luonne ymmärrettiin Newtonin mekaniikkaa paremmin. Kylmän sodan aikana USA:lla ja Neuvostoliitolla oli molemmilla omat tutkimusohjelmansa asiaan liittyen, mutta ne eivät saavuttaneet merkittävää läpimurtoa, vaikka uusia mielenkiintoisia ilmiöitä, ja niihin liittyviä patenttejakin saatiin aikaan.
Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/United_Sta ... 55_-_1974)
Ala voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen lähestymistapaan: tekniikoihin, jotka vaikutuksiltaan jäljittelevät painovoiman kumoamista, sekä todelliseen antigravitaatioon, eli pyrkimykseen löytää negatiivinen painovoima tai painovoiman kumoamisefekti. Nämä jakautuvat vielä teoreettiseen lähestymistapaan, sekä kokeellisiin yrityksiin. Yleisen suhteellisuusteorian yhtälöt ovat erittäin monimutkaisia ratkaista, ja koska lisäksi olemassaoleva fysiikka näyttäisi kieltävän antigravitaation, niin vakavastiotettavat tutkimukset keskittyvät uuteen, vielä tuntemattomaan fysiikkaan. Koska painovoiman kvanttiteoriaa ei ole olemassa, ja painovoiman käyttäytyminen mikrotasolla ylipäätään tunnetaan huonosti, ovat suosituimmat yritykset keskittyneet ns. Kaiken teorioihin, sekä kokeellisesti huonosti tunnettuihin ilmiöihin kuten suprajohteisiin.
Painovoimaa jäljitteleviä efektejä ovat mm.
- Bielfed-Brown -efekti: http://en.wikipedia.org/wiki/Biefeld%E2 ... own_effect
- Magneettinen levitaatio, varsinkin Meissnerin efektin avulla:
http://en.wikipedia.org/wiki/Magnetic_levitation
http://en.wikipedia.org/wiki/Meissner_effect
Varsinaista antigravitaatiota eli negatiivista painovoimaa tai gravitaation blokkaamista (shielding effect) käyttäviä lähestymistapoja:
- Yleisen suhteellisuusteorian "porsaanreikien" tutkimus asiaan liittyen
- Yritykset luoda kvanttigravitaatioteoria. Sekä supersymmetria että supergravitaatio, jotka ovat ongelmallisia muissa suhteissa, sallivat antigravitaation. (Ns. viides voima.)
- Ns. Nazi Bell, joka perustui Einsteinin versioon Suuresta yhtenäisteoriasta, tarkemmin sanottuna sen magneettisten dipolien luomiseen. Ongelma liittyy myös kysymykseen painavan ja hitaan massan yhteneväisyydestä, jota ei tähä päivään mennessä ole pystytty johtamaan, se on vain oletettu. Ks.:
http://en.wikipedia.org/wiki/Anti-gravi ... ch_in_WWII
- Negatiivinen massa, johon vastaavasti liittyisi neg. painovoima.
- Aika-avaruuden muokkaaminen (sillä yleisessä suht.teoriassahan painovoima on näennäisvoima, joka aiheutuu avaruuden kaareutumisesta massa-energian ympärillä). Tähän liittyvät sekä madonreikäteoriat että tarjolla olevien Kaiken teorioiden teoreettisesti mahdollistavat makroskooppiset mustat aukot.
- Gravitaation ja sähkömagnetismin tuntematon kytkeytymismekanismi: esim. Podkletnovin kokeet, ja vastaavat, kuten Tajmar et al. (2006), jota ei ole pystytty verifioimaan, ja joka alustavasti selitettiin kosmologisen vakion avulla.
Myös makroskooppisesti helposti havaittavaan ja tuotettavaan gravitomagnetismiin liittyvät kokeet voidaan lukea tähän.
Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Gravitomagnetic
Eräs kaikkein mielenkiintoisimmista alan episodeista liittyy venäläisen Eugene Podkletnovin 1990-luvulla Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa tekemiin kokeisiin magneettikentässä rotatoivilla II-tyypin suprajohtavilla kiekoilla. Hän ja eräs toinen tutkija havaitsivat kokeissaan rotatoivan kiekon yläpuolella olevan kappaleen painon vähenemisen. He julkaisivat asiasta tieteellisen artikkelin, ja olivat julkaisemassa toista, joka olikin jo hyväksytty, kun joku vuoti asian tiedotusvälineisiin, ja Podkletnov joutui saman tien lähtemään TKK:lta. Ilmeisesti kohu oli liikaa korkeakoululle, sillä samoihin aikoihin osuu myös paljon kohua herättänyt kylmäfuusiotutkimus, joka myös tehtiin Suomessa.
Podkletnov kuitenkin julkisti lopulta paperinsa, joka löytyy verkosta täältä:
http://arxiv.org/abs/cond-mat/9701074
Hän on jatkanut kokeitaan italialaisen Giovanni Modanesen kanssa, ja he raportoivat edelleen tuntemattomasta "säteilystä" jota syntyy kokeissa suurijännitteisillä suprajohteilla:
http://arxiv.org/abs/physics/0209051
Koska ilmiöt ovat laskennallisesti erittäin vaikeita, ja varsinkin, kun II-tyypin suprajohteille ei ole olemassa ne täysin selittävää teoriaa, on toistaiseksi arvailun varassa, mitä kokeissa todella tapahtuu. Kyseessä saattaa olla uusi luonnonilmiö, mutta myös harvinainen selitettävissä oleva. Erityisesti on todettava, että Podkletnovin kokeet sinänsä ovat koko ajan olleet aivan tavallista fysikaalista tiedettä, huolimatta niihin liitetyistä epäilyistä ja arveluttavansävyisestä kohusta (mikä epäilemättä johtui siitä, ettei hän malttanut jättää sanaa "painovoima" pois ensimmäisistä artikkeleistaan).
On väitetty, että esim. Boeing ja vastaavat tutkimuslaitokset eivät olisi toistanut kokeita niiden kalleuden vuoksi, mutta väitettä on pidettävä täysin epäuskottavana. Todennäköisempää on, että asiaan liittyvä tutkimus on edelleen luokiteltu ns. mustiin projekteihin, joista ei anneta lehdistötiedotteita teollisuusvakoiluvaaran takia. On pidettävä todennäköisenä, että asiaa on tutkittu kaupallisessa mielessä ainakin alustavasti, joko teoreettisesti tai kokeellisesti siten, että on voitu selvittää, onko siinä jatkokehityspotentiaalia.
