Kovinpas on vähän juttua tästä tapauksesta.
satraappi kirjoitti:Mitä Rissaselle kuuluu nykyään? Ja mitkä olivat syyt karkaamiseen armeijasta.
Pengoin tapahtuma-ajan sanomalehtiä. Tässä tietoa tästä torstaina 17.2.1966 tapahtuneesta poliisimurhasta:
21-vuotias levyseppä
Kalevi Rissanen oli Lahdessa Hennalan päävartiossa kärsimässä sotaoikeuden hänelle tuomitsemaa 34 vuorokauden (joissain uutisissa 30 vrk.) yksinkertaista arestia, joka oli langetettu sopimattomasta käyttäytymisestä ja luvattomasta poissaolosta varuskunnan alueelta.
Rissasta vahtinut vartiopäällikön apulainen, tykkimies
Jorma Kilpinen kertoi Rissasen pyytäneen yöllä päästä käymälään. Rissanen oli käytävässä siepannut halon ja iskenyt sillä Kilpistä päähän. Sotilaskarkuri oli ottanut Kilpisen konepistoolin ja liftannut Helsinkiin. Myöhemmin Jorma Kilpinen tunnusti, ettei kertomus väkivaltaisesta paosta ollut totta: karkaaminen oli sovittu ja Rissanen oli lavastusmielessä lyönyt Kilpistä vaateripustimella lievästi päähän.
Rissanen pääsi siis varuskunnan lähellä olleelta maantieltä säiliöauton kyytiin. Kuskille sotilaskarkuri kertoi menevänsä päivälomalle Helsinkiin. Tämä herätti kuskin epäilyt: olihan sentään aamuyö.
Malmilla poliisin radio-osaston partio auto ja konstaapeli
Timo Mikkola havaitsivat sotilaskarkurin. Mikkolan yritettyä saada auton oven kautta otetta Rissasen konepistoolista pääsi Rissanen pakoon, jolloin Mikkola huusi taaempana olleelle konstaapeli
Reino Harjunpäälle löytäneensä karkurin. Jouduttuaan vastatusten Harjunpään kanssa Rissanen ampui tätä kohden kaksi laukausta, joihin tämä kuoli 30 minuutin kuluttua. Harjunpää oli syntynyt vuonna 1932.
Surman jälkeen Rissanen pakotti aseella uhaten maanviljelijä
Matti Jokisen kuljettamaan hänet Helsingin keskustaan. Valhallankadulla Rissanen ampui useita laukauksia kohti konstaapeli
Pekka Väinölää, joka hänet sitten pidätti.
Rissanen myönsi teon kuulusteluissa. Hän kertoi "tympääntyneensä" saamaansa arestirangaistukseen ja oli aikonut karata ulkomaille.
Helsingin raastuvanoikeudessa syyttäjä
Simo Kiuru syytti Rissasta Harjunpään murhasta, Väinölän murhayrityksestä ja Jokisen vapaudenriistosta. Rissasen avustajana toiminut varatuomari
Pekka Vuorinen kiisti murhan ja katsoi kysymyksessä olleen affektitilassa tapahtunut tappo.
-
"Olin aivan varma, että Harjunpäällä oli pistooli kädessään. Luulin, että kysymyksessä on nyt minä tai hän ja hätäpäissä tuli ruiskautetuksi", selitti Rissanen raastuvanoikeudessa ollessaan toisen kerran vastaamassa syytteisiin 9.3.1966.
Syytetty myös kiisti ampuneensa konstaapeli Väinölää kohti. Rissanen sanoi, että hän oli ampunut vain puistosta kohti poliisiautoa. Valhallankadulta löytyneen konepistoolin patruunan hylsyn hän sanoi pudonneen vaatteistaan. Rissanen kertoi varastaneensa aseen siksi, että hän oli vankilassa kuullut siitä maksettavan esim. laivoissa yli 1.000 markkaa.
Todistajana kuultu Rissasen tupakaveri
Yrjö Vuorenheimo kertoi jutun kolmannessa käsittelyssä 23.3.1966, että Rissasta oli asevelvollisuusaikana kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Hän oli Vuorenheimon mukaan myöhästynyt ensimmäiseltä lomaltaan 5-10 minuuttia ja saanut siitä arestirangaistuksen sekä koko palvelusaikaisen lomakiellon. Tämä ei kuulemma ollut tavallista menettelyä. Rissasta oli myös simputettu. Kerran joku komppanian ryhmänjohtajista oli määrännyt Rissasen siivoamaan lattian. Työn valmistuttua ryhmänjohtaja heitti tulitikun lattialle ja väitti ettei lattiaa ollut kunnolla siivottu. Rangaistukseksi Rissanen pistettiin siivoamaan käymälä paljain käsin ilman harjaa.
Vankilalääkärin suosituksen mukaisesti Rissanen lähetettiin mielentilatutkimukseen 30.3.1966. Lääkäri piti Rissasta asiallisena eikä havainnut mitään mielisairauteen viittaavaa mutta totesi Rissasen olevan luonteeltaan äkkipikainen. Tutkimusta puolsi varatuomari Vuorisen mukaan se, että pakohankkeen toteuttaminen kaksi kuukautta ennen siviiliin pääsyä ei vaikuttanut normaalilta ajatuksenjuoksulta. Syyttäjä Kiuru vastusti tutkimuksen tekoa ja piti Rissasta ainoastaan epäsosiaalisena ja kiivasluonteisena.
Tutkimuksen tulosta ja tuomiota en tiedä (vielä).
Rissanen ei ollut ensimmäistä kertaa oikeuden kanssa tekemisissä. Hänet oli syyskuussa 1963 tuomittu Helsingin raastuvanoikeudessa alle 16-vuotiaan tytön tapon yrityksestä kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Ehdonalainen vapaus koitti helmikuussa 1965. Asepalvelus alkoi saman vuoden kesällä.
