MURHA.INFO

Tuulilasi kirjoitti:Kuukauden shokki n : o 415: kaksi kuoli, yksi halvaantui



Romuauton surmansyöksy

Seitsemän nuorta ahtautui vanhaan Datsuniin. Juuri katsastettu auto oli hengenvaarallisessa kunnossa. Samalla viikolla kortin saanut kuljettaja menetti auton hallinnan kohtalokkain seurauksin. Tarkemman kuvauksen onnettomuusautosta löydät oikeassa laidassa olevan lisätietoja-osion alta.

Lokakuun 22. päivä vuonna 2005 oli tavanomainen syksyinen lauantai. Alahärmässä oli jokamiesluokan kilpa-ajot. Joukko ylihärmäläisiä nuoria tapasi ajoissa. Kolean sään takia porukka päätti lähteä parin tunnin päästä pois, ja seitsemän nuoren seurue siirtyi joukossa olleen kihlaparin asunnolle Alahärmään.

Pojat olivat varautuneet kylmään keliin ja ottaneet mukaansa viinaa, jota he naukkailivat lämmikkeeksi. Evästä jäi vielä nautittavaksi kämpillekin, mutta pian osalle joukosta tuli nälkä, ja niinpä päätettiin lähteä porukalla syömään Ylistaroon.

Kaksi autoa, yksi kuljettaja

Autoja oli käytössä kaksi. Jyväskylässä asuneella 24-vuotiaalla myyntiedustajalla oli Opel Zafira -tila-auto. Saman ikäisellä ylihärmäläismiehellä oli vanha, 1977-mallinen Datsun 120 Y farmari.

Datsun oli ollut jo poistettuna rekisteristä, mutta ylihärmäläinen oli ostanut auton vuotta aiemmin ja kunnostellut sitä pikkuhiljaa. Syyskuussa Datsun oli lopulta valmis katsastukseen. Auto oli saanut pintaansa uuden kiiltävän maalin, joten se oli hienon näköinen. Puskurit tosin puuttuivat, mutta se ei menoa haitannut.

Ongelmana oli tietenkin kuljettajapula. Yksi kuljettaja oli ajokunnossa, mutta tarvittiin toinen. Porukassa ollut 19-vuotias nuorimies totesi, että hänen 18-vuotias sisarensa oli juuri saanut kortin ja halusi ajaa. Niinpä hän soitti sisarelleen, joka oli valmis lähtemään reissuun. Matkaan lähti myös 20-vuotias naispuolinen myyjä, joka oli ollut tulossa tapaamaan kyseisessä asunnossa asuvaa veljeään.

Väkeä Datsunin tavaratilassa

Makean näköinen Datsun kiinnosti erikoisuudellaan. Autossa oli möreät äänet, hieno maalipinta ja pienikehäinen erikoisratti. Kaksiovisen farmariauton takaistuimelle oikealle puolelle kapusi auton omistaja, keskelle istahti kuukautta vaille 25-vuotias metallimies ja kuljettajan taakse asettui 23-vuotias kokoonpanija, joka oli asunnon isäntä ja etumatkustajan veli.

Datsunin tavaratilaan kapusivat kuljettajan veli ja hänen niin ikään 19-vuotias kaverinsa. Seitsemän hengen Zafiraan riitti vain kolme henkeä. Auton haltija istui apumiehen paikalla, kuljettajana toimi 24-vuotias koneistaja ja takapenkillä istui 20-vuotias nainen, Datsunissa vasemmalla takana istuneen miehen kihlakumppani.

Ohjaus tuntui oudolta

Matka suuntautui ensiksi Ylihärmän S-Marketin pihalla olevalle ABC-automaattiasemalle, jossa Datsun tankattiin.

Zafirassa matkustanut nainen yritti houkutella Datsunin tavaratilasta jaloittelemaan nousseita nuorukaisia toiseen autoon, mutta nämä kieltäytyivät. Datsunissa oli kuulemma tyyliä ja parempi meininki. Ei haitannut, vaikka tavaratilan ovi ei tahtonut pysyä kunnolla kiinni.

Jo matkalla huoltoasemalle kuljettaja ihmetteli auton omituista ajettavuutta. Ohjaus oli hänen mielestään oudon tuntuinen. Omistaja kuitenkin kuittasi asian sanomalla, että se on vanhan auton ohjaus, autossa kun ei ole tehostinta. Kokematon kuljettaja ei ihmetellyt asiaa enempää.

Matka suuntautui tietä 723 kohti Ylistaroa. Perässä tulleessa autossa olleet näkivät, että Datsunin perä roikkui tosi alhaalla, ja auto heilui omituisen näköisesti. Alkumatkassa tie on mutkaista, ja sillä on paikoin 60 km/h nopeusrajoituksia.

Ylihärmän ja Ylistaron rajan paikkeilla tiessä on iso heitto. Takapenkkiläiset tunsivat paikan ja yllyttivät kuskia lisäämään vauhtia. Ehkä niin tapahtuikin, ainakin takajousitus iski kovalla voimalla pohjaan. Takaa kuului ruma rohahtava ääni.

Tavaratilan matkustajat innostuivat tästä ja vaativat lisää vauhtia. Oltiinhan pohjalaisen uhon juurilla, hetkeä aiemmin oli ajettu Rannanjärven kylän läpi. Kuljettajan mielestä olisi ollut paremminkin syytä hidastaa, mutta matka kuitenkin jatkui samaa vauhtia.

Katon kautta ympäri

Keskellä peltoa olevan kunnanrajan ja tiessä olevien heittojen jälkeen tie nousee mäelle, ja ympäristö muuttuu metsäksi. Mäen huipulla tie kaartaa oikealle, kaarre loivenee hieman ja tiukkenee sitten uudelleen.

Juuri tultaessa kaarteeseen auto heilahti. Kuljettaja ilmeisesti säikähti, ainakin hän oli huudahtanut jotakin. Samassa auto lähti sivuluisuun, vasen kylki työntyi edelle. Keula syöksyi kohti ojanpenkkaa.

Datsunin omistaja halvaantui, kaksi kuoli

Auton pyörähdysliike jatkui, ja lopulta Datsun alkoi pyöriä katon kautta ympäri. Tavaratilan luukku avautui ja irtosi. Tavaratilassa olleet sekä takaistuimen keskimatkustaja lensivät autosta ulos.

Auto pysähtyi tieluiskaan pyörilleen, keula ojaa kohti. Kuljettajalla oli turvavyö kiinni, eikä hän saanut kuin joitakin kuhmuja ja mustelmia. Edessä matkustaneen tytön turvavyö sen sijaan ei ollut kiinni. Hänen polvensa oli työntynyt tuulilasin läpi ja jalka irtosi vasta, kun lasia rikottiin. Etumatkustajan vammat olivat verinaarmuja, kuhmuja ja mustelmia, eivät sen pahempia.

Kuljettajan takana istunut mies nousi itse autosta ulos. Hän sai haavoja päähänsä. Niskassa ja olkapäässä oli kipuja, joista seurasi kolmisen viikkoa sairauslomaa.

Takaistuimella oikealla istunut auton omistaja sai pyörityksessä kaularankaansa kovan iskun. Hänet siirrettiin Seinäjoen keskussairaalasta Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, jossa todettiin yhden nikaman murtuneen ja siirtyneen pois paikaltaan. Tästä aiheutui neliraajahalvaus.

Takaistuimen keskipaikalla istunut mies lensi autosta ulos. Solisluu ja muutama kylkiluu menivät poikki, ja selkärangan nikamassa todettiin murtuma. Päässä oli iso haava, joka vaati tikkejä.

Tavaratilassa olleista kuljettajan veli jäi ulos lennettyään auton viereen. Hänen toinen jalkansa oli auton alla. Hän oli ambulanssin saapuessa vielä hengissä, mutta todettiin sairaalassa kuolleeksi.

Toinen takana olleista oli lentänyt kauemmas, vetisen ojan pohjalle. Auttajat nostivat hänet ojan penkalle ja aloittivat elvytyksen, mutta ambulanssimiehistö totesi hänet kuolleeksi.

Juuri katsastettu auto kelvottomassa kunnossa

Onnettomuuspaikalle saapui myös Etelä-Pohjanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta. Lautakunnan ja poliisin tutkimuksissa selvisi pian, että onnettomuusauton kunto oli aivan kelvoton. Autossa oli rikkinäiset etuiskunvaimentimet, ja sen kallistuksenvakain ei ollut toiminnassa, koska sen molemmat yhdystangot olivat poissa paikoiltaan.

Onnettomuusauto oli katsastettu 13.9. eli runsaat viisi viikkoa aiemmin. Viat näyttivät kuitenkin sellaisilta, että ne eivät mitenkään olleet voineet syntyä tässä ajassa. Niinpä poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa tarkemmin.

Ajoneuvohallintokeskuksen tarkastusinsinööri tarkasti auton kunnon. Tarkastusmuistiossa oli lueteltuna kaikkiaan 22 vika- tai puutekohtaa. Suurin osa vioista oli sellaisia, ettei autoa niiden takia olisi saanut hyväksyä rekisteröintikatsastuksessa, ja jotka olivat selvästi olleet autossa katsastushetkellä.

Katsastustoimipaikka sai AKElta kirjallisen varoituksen. Poliisitutkinnan perusteella näytti selkeästi siltä, että auton viallisuus oli ollut merkittävänä syynä onnettomuuteen. Tämän takia syyttäjä nosti myös katsastusmiestä vastaan syytteen virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta.

Kokematon kuljettaja ei tajunnut auton kuntoa

Alustan viat ja takapainoinen kuormaus heikensivät auton ajettavuutta oleellisesti. Viisi isoa miestä takana saivat auton kallistelemaan kaarteissa epätavallisen paljon. Juuri tultaessa onnettomuuskaarteeseen auto mitä ilmeisimmin kallistui niin paljon, että se tuntui vaarallisena nuljauksena.

Kuljettaja lienee tässä vaiheessa nostanut jalan kaasulta ja kenties oikaissut ohjausta. Kun kaarre on jatkunut tiukempana, hänen on ollut pakko kaartaa uudelleen. Mitä ilmeisimmin kallistuksesta oiennut auto on tällöin kallistunut uudelleen ja heilahdusliikkeen takia tavallista voimakkaammin. Jos vielä autossa on ollut moottorijarrutus päällä, takapyörien pito on äkillisesti loppunut, ja auto on lähtenyt voimakkaaseen takapyöräluistoon.

Tässä vaiheessa kokeneenkin kuljettajan olisi ollut vaikeaa saada auto oikenemaan. Kokemattomalle se oli täysin mahdotonta. Hallitsemista vaikeuttivat autoon sopimattomat itse kootut vanteet, jousitukseen sopimattomat alkuperäiskokoa matalaprofiilisemmat renkaat sekä tavallista pienempi ohjauspyörä.

Kokenut kuljettaja olisi huomannut jo alussa, että auton alustassa ei kaikki ollut kunnossa. Samalla viikolla ajokortin saaneelle nuorelle naiselle pelkästään tämän asian tunnistaminen olisi ollut vaikeaa. Autossa matkustaneiden maistelleiden nuorten miesten vakuuttaminen auton epäkelpoudesta olisi ollut hänelle kerta kaikkiaan mahdotonta.

Tuulilasi kirjoitti:Katsastusmies ihaili

Datsunin omistaja osti auton vuotta aikaisemmin epäkuntoisena ja rekisteristä poistettuna. Hän rakenteli sitä pikkuhiljaa kuntoon, ja syyskuun 13. päivänä mies vei auton Lapualle rekisteröintikatsastukseen.

Katsastusmies lähinnä ihaili Datsunin hienoa kuntoa, mitään moitittavaa hän ei siitä löytänyt. Niinpä auto saikin saman tien uudet rekisterikilvet. Puskureita ei autossa ollut, mutta muuten oranssinvärinen auto oli todella hienon näköinen.

Valitettavasti Datsunin omistaja oli ollut enemmän kiinnostunut ulkonäöstä kuin auton teknisestä kunnosta. Korin kunnostamiseen oli uhrattu paljon työtä, mutta siinäkin oli ulkonäöllisillä asioilla ollut suuri painoarvo. Esimerkiksi moottoritilassa runkoaisaa oli korjattu hitsaamalla, ja korjauskohta oli peitetty kittaamalla.


Vasemman joustintuen jousilautasta oli korjailtu hitsailemalla siihen pieniä pellinpaloja. Tästä huolimatta jousilautanen oli hajoamassa.

Myös muualla autossa oli viritelmältä vaikuttavia korjauksia. Ruosteiseen peltiin oli heftailtu migillä muutamilla pisteillä peltiä, ja homma oli siistitty useamman millin paksuisella kittikerroksella. Tällaisia löytyi esimerkiksi takalokasuojien kaarista sekä helmakoteloista.

Tarkka katsastusmies ei olisi noita kittivirityksiä hyväksynyt, mutta ymmärrettävää on, ettei siistiä maalipintaa haluta rikkoa. Jos alla oleva korjaus olisikin tehty asiallisesti, niin silloin katsastusmiestä moitittaisiin pikkumaisuudesta ja ilkeydestä.


Alapallonivelen suojus oli riekaleina ja nivelen pohja täynnä kuraa.

Alusta surkeassa kunnossa

Helmojen ja lokasuojakaarien puolivillaiset korjaukset eivät kuitenkaan olleet syynä kolariin. Kohtalokasta oli se, että auton jousitus oli aivan uskomattomassa kunnossa. Tämä olisi selvinnyt kurkistamalla auton alle.

Ratkaiseva vika oli etuakselistossa. Kallistuksenvakain on vääntösauvajousi, joka molempien puolien joustaessa tasaisesti ei kuormitu lainkaan. Vasta jos toinen puoli joustaa enemmän, eli auto alkaa kallistua, vakain vastustaa tätä liikettä. Se siis vähentää korin kallistelua. Vakaimen puuttuminen heikentää auton ajettavuutta oleellisesti etenkin suurella kuormalla.


Kallistuksenvakaimen vasemman pään välitanko oli katkennut kulumalla jo kauan aikaa sitten.

Kolariauton kallistuksenvakain oli kokonaan poissa pelistä. Vakaimen ja oikean alatukivarren välinen yhdystanko oli puuttunut jo pitkään, ja vasemmanpuoleinen yhdystanko oli kulunut poikki. Ruostuneista jäljistä päätellen vakain oli ollut poissa käytöstä jo todella pitkään.

Yhtä vakava vika oli etuiskunvaimentimien epäkuntoisuus. Iskunvaimentimien tiivisteet olivat olleet lopussa kauan. Öljyt olivat häipyneet, ja tilalle oli valunut ruosteista vettä. Iskun- tai virallisesti heilahduksenvaimennus oli siis sekin jokseenkin täysin poissa pelistä.

Takaiskunvaimentimien kunnosta ei tarkastusraportti kerro mitään. Datsunissa on kuitenkin takana lehtijouset, joissa jousilehtien välinen kitka hoitaa pieneltä osin iskunvaimentajien tehtävää. Lisäholtittomuutta menoon teki se, että takajousituksen pohjaanlyöntikumit puuttuivat kummaltakin puolelta.

Pelkästään näiden vikojen takia autoa ei olisi pitänyt hyväksyä katsastuksessa. Niin ikään rikkinäisten suojuskumien takia ruostuneet raidetangonpäiden nivelet sekä alapallonivelet ovat normaalisti aina sellaisia asioita, että hylkytuomio tulee ilman muuta.


Pakkelien murtuminen paljasti kotelorakenteista korjauksia, joissa pellinkappaleita oli hitsailtu sieltä täältä kiinni pienillä pisteillä. Tällaiset liitokset eivät pidä mitään, eikä niitä hyväksytä katsastuksessa.

Hitsatut vanteet

Auton rengastus onnettomuushetkellä oli sekalainen. Takana oli 14-tuumaiset renkaat koristevanteilla. Edessä oli 15-tuumaiset, jotka oli asennettu itse kootuille vanteille. Vanteiden ulkokehät oli käännetty ulospäin, ja keskiosiksi oli hitsattu jostakin toisesta automallista peräisin olleet sisäosat. Viritys lienee tehty, jotta eteen saataisiin sopimaan leveämmät renkaat.

Autossa oli käytetty ns. katsastusrenkaita, sillä katsastuksessa otetussa valokuvassa alla oli aivan tavalliset 13-tuumaiset pyörät. Viritelmät oli laitettu alle myöhemmin.


Ruostunut takavalon heijastin oli korjattu tinapaperilla.

Vaikka vanteiden omatoiminen hitsaileminen on vaarallista, eikä niitä olisi hyväksytty katsastuksessa, pahinta kuitenkin on, että tällä keinolla etuakseliston ohjausgeometria muuttuu. Muuttuneen offsetin eli ET-mitan johdosta ohjaustuntuma muuttuu aivan toiseksi, ja auton hallitseminen vaikeutuu.

Onnettomuuden jälkeen havaittiin myös vasemman alatukivarren repeytyneen irti etupalkissa olevista kiinnikkeistään. On mahdoton sanoa, tapahtuiko tämä jo ajon aikana vai vasta auton syöksyttyä vasen kylki edellä tieluiskaan. Etupalkki oli ruosteessa, ja sitä oli korjattu hitsaamalla.

Myös joustintuet olivat läpimädät. Molemmissa oli pahoja syöpymiä. Kaikkiaan koko auton etujousitus ja pyöräntuennat olivat sellaisessa kunnossa, ettei autoa olisi missään tapauksessa pitänyt hyväksyä katsastuksessa. Rekisteröintikatsastuksen vaatimukset ovat vielä tiukemmat, siinä ei voida antaa edes korjauskehotusta kuten vuosikatsastuksessa.

22 vikaa

Tämä onnettomuus on sikäli harvinainen, että asian oikeuskäsittelyssä oli syytettynä myös katsastusmies. Rikosnimikkeinä olivat virkavelvollisuuden laiminlyönti, kuolemantuottamus ja vammantuottamus. Tiettävästi aiemmin katsastusmies ei ole ollut syytteessä kuolemantuottamuksesta työssään tekemänsä laiminlyönnin johdosta.

Auto tarkastettiin onnettomuuden jälkeen useampaan otteeseen. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta teki oman tarkastuksensa. Ajoneuvohallintokeskus tarkasti autosta irrotetut etuakseliston osat. Koska näiden osien kunto oli ala-arvoinen, AKE:n tarkastusinsinööri kävi vielä Seinäjoella tarkastamassa koko auton.

Tarkastusmuistiossa oli listattuna peräti 22 vikaa. Suurin osa oli sellaisia, että niiden olisi pitänyt estää auton hyväksyminen rekisteröintikatsastuksessa. Tosin ainakin pyörät oli vaihdettu katsastuksen jälkeen. Tarkastuksen perusteella AKE antoi katsastustoimipaikalle kirjallisen varoituksen.

Kyrönmaan käräjäoikeus antoi asiassa tuomion 6.3.2007. Se tuomitsi katsastusmiehen sakkoihin virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, mutta katsoi, ettei autossa olleilla vioilla ollut selvää syy-yhteyttä tapahtuneeseen ja hylkäsi syytteen kuoleman- ja vammantuottamuksesta.

Asia ei kuitenkaan päättynyt tähän. Syyttäjä näet oli asiasta eri mieltä ja ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon. Juttu siirtyy hovioikeuden käsiteltäväksi.

Sipatti kirjoitti:Kiitos asiallisesta alustuksesta Vodkalle...Tässähän saapi ihan hävetä näitä foorumilaisen perustaitojen puutteitaan