MURHA.INFO

IL 31.01.2008
Äiti ja isäpuoli roikottivat pikkupoikaa hervantalaisen kahdeksannen kerroksen parvekkeelta niin, että puolet lapsen kehosta oli jo kaiteen ulkopuolella.
Tamperelainen pikkupoika sai kokea perhehelvettiä vuosien 2003-2005 ajan, jolloin hän oli 6-8-vuotias.

Poikaa piinasivat oma äiti ja isäpuoli, joiden julmimpiin tekoihin lukeutuu lapsen roikottaminen kerrostalon kahdeksannen kerroksen parvekkeelta. Poika roikkui parvekkeen kaiteen yli siten, että puolet vartalosta oli kaiteen ulkopuolella.

Lapseen kohdistuneet jatkuvat pahoinpitelyt alkoivat paljastua vasta, kun poika oli jo otettu huostaan. Tuolloin lapsi alkoi avautua kokemastaan Keski-Suomessa sijaitsevan perhekodin henkilökuntaan kuuluvalle.

31-vuotias äiti oli lisäksi potkinut lasta sekä viiltänyt jääraaputtimella pojan käsivartta. Lisäksi hän oli jaellut pojalle luunappeja sekä tukistanut tätä useita kertoja. Sen sijaan Tampereen käräjäoikeus ei löytänyt tarpeeksi näyttöä siihen, että poikaa olisi lisäksi hakattu remmillä.

Äiti sai teoistaan tiistaina kuuden kuukauden ehdollisen vankeustuomion, kun taas 33-vuotias isäpuoli sai rikoksistaan kolme kuukautta ehdollista.

Oikeudenkäynnissä ei tullut esiin, että vanhemmat olisivat olleet tekojen aikaan päihteiden vaikutuksen alaisina. Kumpikaan heistä ei lukeudu myöskään poliisin vanhoihin tuttuihin. Pahoinpitelyiden motiivi jäi niin ikään epäselväksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009013 ... 9_uu.shtml

Kyllä sitä Suomessakin sitten osataan.
Onneksi otettiin huostaan,
ei tuollaisista ihmisistä huoltajiksi ole.
Tuomiotkaan eivät kyllä kummoiset olleet.
Outoa vain että päihteet eivät muka liity asiaan.
Varmaan selitelty taas "väsymyksellä".

Voi vittu. Noille ois todellakin pitänyt saada ihan kunnon kakkua ja jotain roimintaa kernaasti vielä päälle. Voi vaan kelata millasta sillä lapsella on ollu.

Mikähän lienee huostaanoton syy? Ei kai nyt ainakaan pahoinpitelyn vuoksi huostaanotettua anneta vanhemmille enää edes päivävisiitille? Ja jos päihteetkään eivät ole olleet ainakaan näytön perusteella syy näihin pahoinpitelyihin.. Eipä taas voi sanoa kuin huoh ja vittu. Lapsraasut.

Osataan sitä suomessakin tuollaisia tapauksia mutta näköjään ei vieläkään osata niitä kunnon rangaistuksia!
Että mua ketuttaa tuommonen..

voi herranen aika mitkä tuomiot!Olis ny voinu edes julkasta noiden vanhmepien kuvat ni ois voinu antaa hieman omankädenoikeutta

Eikö se ole tapon yritys, jos toista roikottaa parvekkeelta? Tarkoitus tuskin on ollut tappaa, mutta pelottelunakin SAIRASTA! Mitä jos lapsi olisi oikeasti tippunut..

IceQueen kirjoitti:Eikö se ole tapon yritys, jos toista roikottaa parvekkeelta? Tarkoitus tuskin on ollut tappaa, mutta pelottelunakin SAIRASTA! Mitä jos lapsi olisi oikeasti tippunut..

Sairaat ihmiset tekevät sairaita asioita.
Tai siis todella kieroutuneet...
Tiedä tuosta tapon yrityksestä,
oikeudessa varmaan vaihtunut laittomaksi
uhkaukseksi ja vanhempien päitä on silitelty.
Oudointahan asiassa on ettei poliisin mukaan
tapaukseen liity päihteitä tai mielenterveysongelmia
joten kyseessä lienee ollut vain kaksi todella typerää
yksilöä jotka jostain hassusta sattumasta löivät tyhmät
päänsä yhteen?
Vankila on väärä paikka tuollaisille kasvattajille,
Niuvassa saisivat ansaitsemaansa huomiota ja hoitoa
sen jälkeen kun letkut on katkottu eivätkä enää tule
jatkamaan sukuaan.

siivikkala kirjoitti:Olis ny voinu edes julkasta noiden vanhmepien kuvat ni ois voinu antaa hieman omankädenoikeutta

Tällaisissa tapauksissa jos näytetään kuvat/nimet julkisuuteen niin kärsii myös uhri. Tässä kun siis kyseessä naisen oma poika.

Clyde kirjoitti:Osataan sitä suomessakin tuollaisia tapauksia mutta näköjään ei vieläkään osata niitä kunnon rangaistuksia!
Että mua ketuttaa tuommonen..

Ja mielenkiintoisintahan tässä on se, että jos hakkaat koiraasi säännöllisesti ja jäät siitä kiinni, saat mahdollisesti eläintenpitokiellon.
Jos hakkaat lastasi säännöllisesti ja jäät siitä kiinni, mikään ei estä hankkimasta uutta hakattavaa.

menisköhän tää poika isälleen,josta tää kultanen äiti sen kohta saa taas itselleen ja sit....

Näköjään eläin ja lapsirääkkääjät saa tässä maassa tehdä ihan mitä haluaa.
Todella pienistäkin rikoksista jotka ovat rikoksia lähinnä vaan juridisesti niin tuomitaan paljon rankemmalla kädellä ja tässä on vaikutettu kasvavan lapsen henkiseen kehitykseen.

Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta, älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelma.

Otan tähän sen verran kantaa, että kyllä sillä väsymykselläkin voi olla vaikka minkälaisia seurauksia. Olen sen kokenut myös. Meille syntyi 2 lasta 1,5 vuoden ikäerolla ja pahimmissa väsymyshöyryissä ollessani läpsäisin vanhempaa lastamme muutamana eri kertana avokämmenellä hyvinkin lujasti. Muutamina kertoina jalkoihin. Ja sitten yhtenä kertana poskelle, litsarilla pientä lasta. Sen jälkeen sitten alkoikin kyynelet valumaan, kun tajusin mitä olin tehnyt ja etten sitä enää tekemättömäksi saa. Otin lapsen syliin ja halasin ja lohdutin, mutta eihän se tekoa poistanut tietenkään. Tohon aikaan mies saattoi olla töissä 7-22 ja mennä töiden jälkeen baariinkin vielä ja monesti myös viikonloput töissä. Olin yksin kahden pienen kanssa, joista toinen oli mustasukkainen ja uhmaiässä ja toinen pieni tarvitseva vauva. Enkä oikein osannut verkostoitua mitenkään, että olisin mistään saanut tukea muuttuvaan elämäntilanteeseen jne. Muistan itse asiassa jossain vaiheessa ajatelleeni, että ymmärrän mitkä tunteet johtavat siihen, että jotkut viskaavat ne lapsensa seinään. Mutta siltikään en koskaan tällaisia tekoja ole hyväksynyt.

Uskon, että tähän käytökseeni vaikuttaa lapsuudenkodissani kokemani asiat. Ainakin pari kertaa olen nähnyt isäni olevan väkivaltainen äitiäni kohtaan. Ja monet känniriidat olen todistanut tai minut on niihin vedetty mukaan päättämään kumpi vanhemmista on jossain asiassa oikeassa. Muistaakseni joskus kuulin isäni suusta olevani vitun kusipää ja teini-iässä olessani äitini sanoi mulle joskus, että olen ihan kuin joku pikkuhuora. Että ehkä joissain tilanteissa on lapsuudenkodissa välittynyt se tunne, että olen vanhemmilleni taakka ja rasite. Eli mun on ehkä sitä kautta vaikea käsitellä myös omien lasteni negatiivisia tunteita jne.

Sen voin sanoa, että on aika vaikea tunnistaa välillä milloin tarvitsee ulkopuolista apua. Puhumattakaan siitä, että sen tarpeen tunnistamisen jälkeen "kehtaa" vielä hakea sitä apua ja myöntää ne pahat tekonsa, jotka ihmiset tuomitsee.

Itse olen nyt käynyt eräässä paikassa juttelemassa asioista lapsuudesta tähän päivään ja mitään ylilyöntejä ei enää ole lasten kanssa tapahtunut ja tästä aion pitää myös kiinni. Samalla tavalla kuin tekin tuomitsette nämä tämmöiset teot niin ihan yhtä lailla tuomitsen minäkin.

Meni aika OT, mutta tässä se toinen puoli asiasta.

[quote="neitix"]Otan tähän sen verran kantaa, että kyllä sillä väsymykselläkin voi olla vaikka minkälaisia seurauksia. Olen sen kokenut myös. Meille syntyi 2 lasta 1,5 vuoden ikäerolla ja pahimmissa väsymyshöyryissä ollessani läpsäisin vanhempaa lastamme muutamana eri kertana avokämmenellä hyvinkin lujasti. Muutamina kertoina jalkoihin. Ja sitten yhtenä kertana poskelle, litsarilla pientä lasta. Sen jälkeen sitten alkoikin kyynelet valumaan, kun tajusin mitä olin tehnyt ja etten sitä enää tekemättömäksi saa. Otin lapsen syliin ja halasin ja lohdutin, mutta eihän se tekoa poistanut tietenkään. Tohon aikaan mies saattoi olla töissä 7-22 ja mennä töiden jälkeen baariinkin vielä ja monesti myös viikonloput töissä. Olin yksin kahden pienen kanssa, joista toinen oli mustasukkainen ja uhmaiässä ja toinen pieni tarvitseva vauva. Enkä oikein osannut verkostoitua mitenkään, että olisin mistään saanut tukea muuttuvaan elämäntilanteeseen jne. Muistan itse asiassa jossain vaiheessa ajatelleeni, että ymmärrän mitkä tunteet johtavat siihen, että jotkut viskaavat ne lapsensa seinään. Mutta siltikään en koskaan tällaisia tekoja ole hyväksynyt.


Itse olen nyt käynyt eräässä paikassa juttelemassa asioista lapsuudesta tähän päivään ja mitään ylilyöntejä ei enää ole lasten kanssa tapahtunut ja tästä aion pitää myös kiinni. Samalla tavalla kuin tekin tuomitsette nämä tämmöiset teot niin ihan yhtä lailla tuomitsen minäkin.

Mikään asia ei kyllä mielestäni anna anteeksi että "pientä puolustuskyvytöntä" lasta lyö ei edes se että itsellä on ollut lapsuudessa jotain vastaavaa.
Hyvä että olet hakeutunut "ammattiauttajan" puheille.

Joo, ei sitä mikään anna anteeksi eikä oikeuta siihen. Mutta sukupolvien ketjussahan nää asiat yleensä varsinkin täällä Suomessa tapahtuu. Opitaan ne käyttäytymismallit ja tunteiden käsittelykyvyttömyys kotona ja toistetaan näitä malleja aikuisena omassa elämässä viinan kanssa tai ilman.

neitix kirjoitti:Joo, ei sitä mikään anna anteeksi eikä oikeuta siihen. Mutta sukupolvien ketjussahan nää asiat yleensä varsinkin täällä Suomessa tapahtuu. Opitaan ne käyttäytymismallit ja tunteiden käsittelykyvyttömyys kotona ja toistetaan näitä malleja aikuisena omassa elämässä viinan kanssa tai ilman.

No näin toimii murto-osa vanhemmista,
en minä ainakaan kasvata omia lapsiani
samoin kuin omat vanhempani kasvattivat minut.
Ja niissäkin tapauksissa joissa vanhemmat satuttavat
omia lapsiaan, on kyse siitä ettei kanneta kunnolla
vastuuta omista teoista tai ryhdytään vanhemmuuteen
vaikkei olla siihen valmiita.
Jokaisen pitäisi tarkkaan harkita,
onko rahkeita vanhemmaksi vai ei ja pysyä päätöksessään.