MURHA.INFO

Tässä joitakin viikkoja sitten selailin sivustoa ja totesin, että keskusteluun osallistujilla oli kovasti eriävät käsitykset mm. Suomessa ilmestyneiden rikoslehtien nimistä sekä perustamisvuosista.

Alalla vuodesta 1985 toimineena ja liki pitäen kaikkiin niin Suomessa, Ruotsissa kuin Eestissäkin kustannettuihin rikoslehtiin juttuja kirjoittaneena toimittajana pystyn koht. varmuudella kertomaan em. aiheisiin liittyvää faktaa.

Mitä haluatte tietää?

otsikkoa muokattu
t:mode

Mua ei sinällänsä kiinnosta lehtien nimet eikä kustantajat, vaan lähinnä kinnostusta herättää itse työ. Sanot kirjoittaneesi juttuja ympäri pohjoismaita, niin miten keräilet juttusi? Onko se ihan arkista lehtien pläräilyä josta sitten valitset jonkun jutun ja rupeet tilailemaaan oikeuden papereita ja sen pohjalta lähet sitten kirjoittamaan, vai tuleeko kustantajilta tapauksia jotka haluaisivat lehteensä ja rupeat sitten tonkimaan asiaa? Kuinka hankalaa on viranomaisyhteistyö rikostoimittajan kanssa, koitetaanko paljonkin hankaloittaa julkisten papereiden saantia vai toimiiko yhteistyö hyvässä hengessä ja onko haastatteluja vaikea saada järjestettyä? Eroavatko eri maiden käytännöt edellämainituissa kysymyksissä paljonkin toisistaan. Tässä nyt alkuun muutama mitkä tuli ensimmäiseksi mieleen, palataan astialle jos lisää pohdintoja päähän pälkähtää ja tervetuloa palstalle.

Painotin nimen omaan monen palstalle kirjoittaneen epätietoisuutta kustantajista jne. Miten itse olen vuosien varrella "keräillyt" aineistoa juttuihin tuskin kuuluu ko. aiheeseen!

Tässä kuitenkin pari uteliaisuuttasi ehkä tyydyttävää tietoa:

1. Yhteistyö viranomaisten kanssa pääpiirteittäin ok. Harvoin (nykyään) edes yritetään hankaloittaa tutustumista JULKISIIN asiakirjoihin.

2. Ruotsi edelleen ehdoton ykkönen, Number One, mitä tulee kanssakäymiseen eri viranomaisten kanssa. (Eestin ainoa rikoslehti, KriminaalKroonika, lakkautettiin -99.)

Itse the gran old man? Tässäpä mielenkiintoinen tilaisuus.

Toivottavasti kysymykseni lipeää edes läheltä aihepiiriä. Haluaisin nimittäin tietää versiosi Suomen rikoslehtien synnystä, jakautumisesta ja kehityskaarista.

Ymmärtääkseni 80-luvun lopulla Alibista erosi haara, joka perusti Rikospostin. Tämä lehti taisi sitten lakata; oliko se Raimo Vesan poismenon myötä vai kuinka? Raunioista syntyi myöhemmin Rikoslehti ja tämän raunioista S.R. - eli Suomen Rikos. Itseäni eniten miellytti aika "hurtti" meininki Rikoslehden jutuissa. Toimittajien teksti oli persoonallista ja tunnistettavaa. Uusien lehtien myötä kirjoitus sterilisoitui ja juttujen määrä pieneni. Eräänlaisena "huippuna" sitten tuo S.R., jonka sivustoista suunnilleen puolet olivat maksullisten puhelinlinjojen mainoksia.

Mitkä olivat kustannuspoliittiset tekijät lehtien syntymisten ja poistumisten takana? Entä henkilökemiat?