MURHA.INFO

Sen suuntaisesti se varmaan on mennyt, kuin Siru83 kirjoittaa.
Ehkä lapsi on itkenyt ja sopertanut kertovansa äidille. Tai muuten ilmaissut olevan vaikka vanhempia ikävä. Onhan tietty voinut surmaaja siinä vielä sanoa, että "ymmärrät kai, et jos puhun poliisille, niin uskovat minua" tms. Johon lapselta voisi livahtaa, että "kyllä minä voin kertoa poliisille, että sinä pahoinpitelit minua". Mikä hullulle sanottaessa tietenkin on virhe, mutta ainakaan lapsi ei tuollaisessa tilanteessa pysty paljon seurauksia ajattelemaan.

Pitää varoa aina näisä tilanteisa.

Siru83 kirjoitti:Luin tämän jutun ensimmäistä kertaa muistaakseni 8-vuotiaana. Sukulaisillani oli Poliisi Kertoo-kirjoja hyllyssään ja olin niistä kiinnostuneempi kuin Aku Ankoista. Juttu tuntui todella pelottavalta silloin luonnollisesti

Kuin minun suustani, itse olin ehkä 9-vuotias tapauksesta lukiessani. Sitä kun oli samanikäinen kuin uhri tuli pohdittua asiaa ja oltua näsäviisastelematta varsinkin divareissa asioidessa. Kaikki divarinpitäjäthän ovat outoja...

Mr. Lordi sanoi tuossa jossain tv-hastattelussa ihmettelevänsä miksi kirjoilla ei ole ikärajoja. Täytyy ihmetellä samaa. Kyllä PPK-kirjat ansaitsisivat ehdottomasti K-18-leiman.

Olen Murha.infoa lueskellut jo pitkään, mutta oma ääni jäänyt vähän vähemmälle. Tämä Jannen surma on ainoa juttu, joka itseäni koskettaa henkilökohtaisesti. Tunsin Jannen isoveljen hyvin ja Jannenkin siinä sivussa, totta kai. Isoveli oli hyvä kaveri aikoinaan. Kaikki asuimme siis Turun Runosmäessä. Sellainen 70-luvun alussa perustettu paratiisi nuorille pareille. Lapsiperheitä oli paljon ja ainakin me kakarat tunnettiin toisemme hyvin. Kävimme kaikki samaa Nunnavuoren koulua (osa pienokaisista Runosmäen koulua, mutta siellä oli vaan 1. ja 2. luokka).

Muistan vielä sen yön kun herättiin äidin kanssa kun helikopterit pörräs ja etsintävalot oli suunnattu lähimetsiin. Seuraavana päivänä saatiin tietää, että Janne oli kadonnut. Koulussa asiaa ei käsitelty oikeastaan mitenkään. Tapahtumat eteni omaa tahtiaan.

Tämä antikka oli tuttu paikka minullekin. Monesti oltiin sarjakuvat käyty sieltä ostamassa. Itse sain porttikiellon äidiltäni antikoihin tämän jälkeen. Pitkään oli sellasta pelon ilmapiiriä. Lisäksi haluaisin sanoa, että se Alibin juttu, jossa oli Jannen kuva kannessa oli täyttä roskaa. Muistaakseni tästä lähti jotain outoja huhuja, että Janne olisi asunut metsässä ja omannut "sissitaitoja". Taisi olla joku maastopukukuvakin julkisuudessa. Nämä kaikki siis niitä huhuja, joita liikkui aikoinaan. Perhe muutti aikoinaan pois Turusta ja aloitti uuden elämän muualla. Poliiseille iso plussa tapauksen selvittämisestä vaikka tuomio ei mielestäni vastannut koko tragedian hintaa.

Tampereen Tyttö kirjoitti:Sen suuntaisesti se varmaan on mennyt, kuin Siru83 kirjoittaa.
Ehkä lapsi on itkenyt ja sopertanut kertovansa äidille. Tai muuten ilmaissut olevan vaikka vanhempia ikävä. Onhan tietty voinut surmaaja siinä vielä sanoa, että "ymmärrät kai, et jos puhun poliisille, niin uskovat minua" tms. Johon lapselta voisi livahtaa, että "kyllä minä voin kertoa poliisille, että sinä pahoinpitelit minua". Mikä hullulle sanottaessa tietenkin on virhe, mutta ainakaan lapsi ei tuollaisessa tilanteessa pysty paljon seurauksia ajattelemaan.

No tutkinnassa ilmeni, että Janne oli sanonut kertovansa kaikki. Janne oli kova luonne, ei mikään pelkuri. Siinä oli alussa ollut kidutusta ja Janne oli tajuntansa menettänyt. Tämän jälkeen vielä sanoi kertovansa kaikki ja tällä hullulla oli lopullisesti napsahtanut.

Rampo Edogawa kirjoitti: No tutkinnassa ilmeni, että Janne oli sanonut kertovansa kaikki. Janne oli kova luonne, ei mikään pelkuri. Siinä oli alussa ollut kidutusta ja Janne oli tajuntansa menettänyt. Tämän jälkeen vielä sanoi kertovansa kaikki ja tällä hullulla oli lopullisesti napsahtanut.

Mutta tutkinnassa on todennäköisesti pitänyt tukeutua tekijän kertomukseen, koska paikalla ei varmaan ollut muita kuin Janne ja tekijä.

No tutkinnassa ilmeni, että Janne oli sanonut kertovansa kaikki. Janne oli kova luonne, ei mikään pelkuri. Siinä oli alussa ollut kidutusta ja Janne oli tajuntansa menettänyt. Tämän jälkeen vielä sanoi kertovansa kaikki ja tällä hullulla oli lopullisesti napsahtanut.

Niin siis tämän tekijän mukaan. Pitää muistaa, että hän kuului Mensaan ja oli siis hyvin älykäs henkilö. Hän on varmasti yrittänyt kertoa asiat itselleen edullisessa valossa. Jos hänellä ei ollut aikomusta surmata Jannea mennessään takaisin takahuoneeseen, hän olisi voinut saada tuomion vain taposta, ei murhasta. Uhriahan mm. roikutettiin naulakossa ja muuten pahoinpideltiin, minkä seurauksena häneltä lähti taju, ja minun on vaikea uskoa, että 10-vuotias poika tämän jälkeen peloissaan laatikosta heränneenä uskaltaisi uhota mitään pahoinpitelijälleen (on varmasti ymmärtänyt vaaran).

Olisihan se näyttänyt tekijän kannalta paljon pahemmalta, jos hän olisi kertonut, että hän päätti surmata pojan jo ennen kuin meni takaisin takahuoneeseen. Silloin hän olisi saanut varmuudella tuomion murhasta. Itse uskon tekijän ymmärtäneen tätä ja tämä on varmaankin vaikuttanut hänen kertomukseensa. Surman syy kyllä varmaankin on se, että tekijä on hermonsa menetettyään ymmärtänyt, että poika kertoo vanhemmille ja asiasta tulee poliisitutkinta, jos hän jättää pojan henkiin. En kuitenkaan usko pahvilaatikossa piilotettuna olleen pahoinpidellyn ja pelokkaan lapsen tällä tekijää uhkailleen.

Ei tosiaan todennäköisesti ole uhannut kenelläkään, mutta mahdollisesti ollut niin peloissaan että itkenyt ja saattanut jotakin äitiä hädissään hokea. Tietenkin tämä surmaaja on tajunnut, ettei tästä tuomiotta selviä. Ei kuitenkaan niin nerokas/selkeäjärkinen ole ollut, että olisi hävittänyt vainajan.

Siru83 kirjoitti: Pitää muistaa, että hän kuului Mensaan ja oli siis hyvin älykäs henkilö.

viisas ihminen tappaa pikkupojan ja dumppaa ruumiin vaan jonnekin...

kyllä tuosta on viisaus kaukana

^ Ja kun vielä jätti jälkiä autoon ja liikkeeseen eikä kai juuri yrittänyt hävittää niitä kunnolla. Mutta alkoholi tekee tuhojaan mensalaisenkin pääkopassa. Tuskinpa ne testit olis kovin hyvin onnistuneet tuohon ajankohtaan kun Janne Aikalan murhasi krapuloissaan ja tärinöissään. Luin taas rivien välistä, että Janne olisi ollut hieman erikoinen yksilö, jonka tivaavat kysymykset ja omalaatuinen itsepintaisuus saivat tekijän nousemaan raivoon, ikävin seurauksin.

Viisaus ja älykkyys ovat kaksi ihan eri asiaa. Ei tarvitse olla älykäs toimiakseen viisaalla tavalla. Viisaus liittyy elämänkokemukseen ja virheistä oppimiseen. Sen sijaan älykkyys tarkoittaa hyviä kognitiivisia kykyjä, hyvää päättelykykyä, loogisia ja numeraalisia kykyjä ja verbaalisia lahjoja. Älykkyys ei millään lailla takaa viisautta.

Tässähän ei ollut kyseessä suunniteltu teko vaan pikaistuksissa tehty surma. Murhan siitä tekee teon raakuus ja se, että tekijällä oli aikaa rauhoittua ja hänellä oli mahdollisuus päästää uhri vapaaksi. Hän päätti joko ennen takahuoneeseen menoa tai siellä surmata pojan. En usko, että tekijällä oli tarkoitus piilottaa ruumista, koska se oli jätetty laatikossa maantien viereen. Sen sijaan tarkoitus oli, että antikvariaatin ja ruumiin löytöpaikan välillä on etäisyyttä, jotta surmaa ei yhdistettäisi antikvariaattiin.

Jannen äitihän kuvaili poikaansa kiltiksi. Hänhän oli matkalla joillekin soittotunneille antikvariaattiin poiketessaan. Surmaaja sen sijaan esitti Jannen negatiivisessa valossa. Hän sanoi pojan menneen aikuisviihdemateriaalia sisältävään kohtaan antikvariaatissa ja sitten sanoi pojan uhkailleen kertoa kaiken vanhemmilleen ja poliisille sen jälkeen, kun oli ensin ollut tajuttomana. Mielestäni surmaaja pyrki tällä tavoin esittämään itsensä paremmassa valossa ja antamaan edes jonkinlaisen järjelllisen syyn teolleen sekä mahdollisesti toivoi saavansa syytteen vain taposta väittämällä, ettei hän suunnitellut surmaavansa poikaa vaan päästävänsä hänet takaisin palatessaan takahuoneeseen, jossa poika oli laatikossa. Hänen kertomuksensa pitäisi vähintäänkin kyseenalaistaa. Mitä todella tapahtui, oliko kyse vain humalaisen raivonpurkauksesta ilman mitään varsinaista provokaatiota vai ei, emme voi tietää, koska paikalla olivat vain tekijä ja uhri.

Tampereen Tyttö kirjoitti:Ei tosiaan todennäköisesti ole uhannut kenelläkään, mutta mahdollisesti ollut niin peloissaan että itkenyt ja saattanut jotakin äitiä hädissään hokea. Tietenkin tämä surmaaja on tajunnut, ettei tästä tuomiotta selviä. Ei kuitenkaan niin nerokas/selkeäjärkinen ole ollut, että olisi hävittänyt vainajan.

No tämä kaikki tietenkin surmaajan kertomana. Käsittääkseni tunnustus oli melko tarkka ja miksi surmaaja olisi keksinyt näitä juttuja, varsinkin kun ne olivat raskauttavia häntä kohtaan. Omien tietojeni mukaan Janne oli sekä ennen tajunnan menettämistä että sen jälkeen uhannut kertoa kaiken. Varmasti siinä on ollut itkua ja ties mitä, sehän on selvää. Pieni poika ja täysin avuton.

Enpä tiijä uskoako siihen että Janne olisi ollut hengissä enää silloin kun divarinpitäjä lähti käymään kotonaan.

Minkä tähden se poika sinne verhon taakse olikaan menossa ? Ehkäpä siksi että krapulainen henkilökunta oli siellä viettämässä laatuaikaa laatulehdistön parissa.

Vähemmästäkin sitä mies hermostuu, ja saattaa hätäpäissään keksiä oudon tarinan ettei häpeällinen totuus paljastu.

Patjas tuomittiin hovissa taposta juurikin tuon kertomuksensa takia, eli koska Janne oli uhkaillut poliisille, ja hän oli sitten pikaistuksissa tappanut pojan. Korkein oikeus tuomitsi hänet myöhemmin murhasta. Hänellä oli kuitenkin aikaa miettiä ja rauhoittua sillä aikaa, kun poika oli takahuoneessa laatikossa, ja sen jälkeen hän kävi surmaamassa pojan, jotta tämä ei voisi todistaa häntä vastaan.

Hovioikeus alensi siis tuomiota juuri tuon kertomuksen takia, eli oli Patjakselle kannattavaa väittää, että hän oli päästämässä pojan juuri vapaaksi, mutta se uhkasi kertoa hänestä poliisille. ¨

Olen itse ollut ala-asteikäinen, kun olen tästä lukenut ensimmäisen kerran. Uteliaisuudesta näitä opuksia silloin joskus selasin, ja muistan miettineeni silloin, että miten se uskalsi sanoa tekijälle noin. Lapsen näkökulmasta on mahdotonta ymmärtää, että sen ikäinen uskaltaisi sanoa miehelle, joka on riiputtanut lasta naulakossa ja pahoinpidellyt tätä ja pitänyt laatikossa, että kerron tästä vanhemmilleni ja poliisille. En usko, että on uskaltanut miehelle mitään tällaista sanoa. Tekijä sepitti tämän, jotta saisi tuomion taposta eikä murhasta.

Se onkin ilmeisesti tämä Jannen tapaus, josta oma kummitätini jutteli, joskin hänen puheistaan ymmärsin tämän tapahtuneen jo aiemmin. Joka tapauksessa kertoi muutama vuosi sitten, että kun hän oli nuori (vissiin jotain 15-vuotias), niin naapurustosta katosi pikkupoika, joka sittemmin löytyi surmattuna, ja tutkimuksissa selvisi että nimenomaan antikan omistaja oli murhaaja.
Tämä tuli esille siksi, että kummitätini kertoi (muutama vuosi sitten) että edelleenkin häntä pelottaa päästää omia lapsiaan (kertomishetkellä n. 10-12-vuotiaita) kulkemaan esimerkiksi koulusta tai soittotunnilta kotiin yksinään.. Aikamoisia traumoja sitä voi ihmiselle jäädä.